› Keskustelut › Metsänhoito › Puuntuottajan edunvalvontaohje MTK:lle

  • Tämä aihe sisältää 212 vastausta, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta, sitten Remie toimesta.
Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 212)
1 2 3 4 5 … 20 21 22

  • Puuntuottajan edunvalvontaohje MTK:lle

    Lähetetty: 7.10.2019, 16:04

    Merkitty: 

    Taustaa

    Metsästylaki 26 § Hirvieläimen pyyntilupa

    Edellä 1 momentissa tarkoitetun pyyntiluvan myöntää Suomen riistakeskus. Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Liikenne-, maatalous-ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä.

    Riistahallintolaki 2 § (19.12.2017/968)
    Suomen riistakeskuksen tehtävät
    5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen

    Mikä on ”kohtuullinen vahinko”?

    Otetaan pohjaksi Tapion Metsänhoidon suositukset.

    Metsänhoidon suosituksiin kootaan metsänhoidon parhaat keinot ja toimintamallit laajassa yhteistyössä toimijoiden kanssa. Metsänhoidon suositukset ovat riippumattomia, tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuvia suosituksia. Niillä kannustetaan metsänomistajia metsien aktiiviseen, monipuoliseen ja kestävään käyttöön.

    https://www.metsanhoitosuositukset.fi/taustat-ja-tekijat/laadintaprosessi/johto-ja-ohjausryhmien-jasenet/

    Tapion Metsänhoidon suositukset opastaa näin:
    Säädellään hirvieläinkantaa, jotta puustoon kohdistuvat tuhot pysyvät kohtuullisina mahdollistaen männyn, rauduskoivun ja muiden lehtipuiden (esim. jalot lehtipuut) kasvatuksen.

    https://www.metsanhoitosuositukset.fi/wp-content/uploads/2019/09/Metsanhoidon_suositukset_Tapio_2019_verkko_1.2.pdf

    On selvästi sanottu mitä tarkoittaa, että vahingot ovat kohtuullisia, kaikkien metsäalan toimijoiden hyväksymänä, myös Riistakeskuksen.
    Se tarkoittaa, että männyn, rauduskoivun ja muiden lehtipuiden (esim. jalot lehtipuut) kasvatus on mahdollista.

    Käytännössä edellä mainittujen kasvatus ei ole monin paikoin lainkaan mahdollista ja käydään jo kuusienkin kimppuun. Tämän valossa näyttää täysin selvältä, että Riistakeskus ei noudata metsästys-ja riistahallintolakia.

    MTK:n kentällä kyllä tiedetään, että tilanne taimikoissa on täysin kestämätön.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.346434

    Jokin aika sitten kuulin, että TV:n ajankohtaisohjelmassa keskustellaan aiheesta ”onko valkohäntäpeuroja jo liikaa”. Ajattelin, että vihdoin MTK on nostanut asian kunnolla esille ja sille saadaan ruutuaikaa. Pettymys oli suuri kun huomasin, että vanha rouva Vantaalta, jonka pihan kukat on syöty saa äänensä kuuluville tiedotusvälineissä paremmin kuin MTK!

    Tätä asiaa on viivytelty ja vatuloitu järkyttävän pitkään. Metsiä uudistetaan väärin, tulevien sukupolvien metsiä on jo pilattu ollaan pilaamassa lisää, kun hyviä metsänhoidon suosituksia ei voi noudattaa. Asia on niin tärkeä, että se olisi syytä selvittää päivänvalossa, kravatti suorassa, sivistyneesti, oikeuslaitoksessa, julkisuutta kaihtamatta.

    Muualla ammattiyhdistyskentässä vaikkapa luottamusmiehen hiukankin kyseenalaistettavissa oleva irtisanominen on uutisten pääaihe, lyödään välittömästi ”persettä penkkiin” ja käräjillä katsotaan, kuka on oikeassa. Puuntuottajan eduvalvojana MTK:sta tulee mielikuva, että se on viljalaarin viimeisessä nurkassa piileskelevä hiirulainen.

    Löytyisikö MTK:sta selkärangan tynkää tyrkätä prosessi liikkeelle? Asiaa voisi vauhdittaa vahingonkorvausvaatimuksella. Vaikkapa Luken äärimaltillisella vahinko-arviolla, esimerkiksi 10 vuoden ajalta eli 300-500 miljoonaa euroa.

    https://www.slideshare.net/Metsakeskus/metstuhot-miten-eteenpin

    Toiminta on ollut tahallista. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa sidosryhmien kantaa ei ole otettu huomioon (metsästyslain mukaan pitää ottaa huomioon) ja hirvitiheystavoitteiksi on asetettu yli 4 / 1000 ha tiheyksiä, jotka edellä esitetyn (Tapion määritelmä) mukaan johtavat kohtuuttomiin vahinkoihin ja ovat siten lainvastaisia.

    Tekijä
    Planter
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Remie 7.10.2019, 21:59

    Pitää katsoa josko kaapelinauha tehoaisi pitkäänkin. Puolivuotta vasta tehonnut.

    sitolkka 7.10.2019, 22:02

    Jos aitaisi vain kuluista välittämättä palstansa niin, että sinne ei sorkkaeläimet pääse. Ihan vaikka vaan piruuttaan. Voisihan siihen jonku mersun hinnan upottaa, että kukaan ei pääse elättämään sorkkakarjaansa. Ensin iso syvä oja ja sen viereen  3m korkea sinkitty aita kyllästetolpille.

    Remie 7.10.2019, 22:24

    Nuorille varteen otettava vaihtoehto mutta elon iltaansa sinnittelevä sydänvikainen loppuun kulunut ukkko rähjän toimet alkaa olla niin aikavia ettei istumaan ehdi kun uni yllättää. Kaapelinauhaa voisi vetää oksiin jos on toimiva kokeilu. Voi toimia jos kukaan muu ei tee samaa. Ohje oli niksi pirkassa puutarhaa varten. Nuo pirulaiset eivät tyydy omeniin  nehän syövät sienetkin metsästä. Seuraavaksi siirtyvät tietysti asukkaisiin.

    jees h-valta 8.10.2019, 06:45

    Sitolkka, ei se elukoiden aitaaminen mitään panssariverkkoaitaa tarvitse. Ihan tuo kevyt muovinen sähköpaimenaita riittää mainiosti. Eikä se aivan huikeita maksa mutta jollekkin vuosikausia Tricon kaas suttaaminen on siten kai parempi ja ”helpompi” vaihtoehto. Nythän minullakaan aidoilla ei ole enää muuta kuin ohjailuvaikutus kun en virrallisena enää viitsi juurikan pitää. Mutta alkuvuodethan siinä tärkeimpiä on että taimet pääsee hyvin kasvuun eikä sorkkaeläimet käy siinä säännöllisesti ramppaamassa. Sotkeminen usein on yhtä paha ongelma kuin syöntikin. Näiden aitojenhan käyttöikä on erittäin pitkä kun muovia ovat. Jokunen tolppa joskus tuhoutuu kun elukka lähtee törmätessään viemään mutta nauhojakin saa helposti jatkettua metallihakasilla. Aidan arvo ei ole pelkästään sen suora pysäytysarvo vaan elukka myös säikähtää kylmästäkin aidasta läpi mennessään. Eli yleensä pakenee ilman mainittavaa syömätuhoa. Tuo on kyllä hyvä tehostus koittaa ojien varsia hyödyntää. Silloin kun elukka alkaa tunkea virrallisesta aidasta läpi jalat märän ojan pohjalla on tärsky unohtumaton kokemus. Tiedän kyllä koska olen itse muutaman kymmenen sellaista saanut. Ojien varsien aitojen tarkastuskierto vain on usein hankalampaa kun yrität itsekkin taiteilla ojan ja aidan välissä. Ruohokin kun kasvaa rehevästi niissä. Tuppaa hipaisemaan nauhaa helposti. Nythän on rajoitettu teho, kiitos eu:n, mutta kyllä sekin vielä tehoaa. Ensimmäinen aita oli vielä minullakin rajoittamattomalla ja se kyllä todella tuntui, sydänjuuria myöten.

    Rane 8.10.2019, 07:20

    ”Silloin kun elukka alkaa tunkea virrallisesta aidasta läpi jalat märän ojan pohjalla on tärsky unohtumaton kokemus. Tiedän kyllä koska olen itse muutaman kymmenen sellaista saanut.”

    Hirvi ilmeisesti oppii kerrasta?

    jees h-valta 8.10.2019, 07:27

    Kyllä sen vaikutelman saa koska ei niistä ojien kohdalta kyllä aitoja juurikaan rikota. Sehän yleensä tunnustelee turvallaan kokoajan eteenpäin ja kun se saa siihen tällin uskon ettei niin huonomuistista elukkaa ole etteikö halut siihen nurkille lopu. Mitä noita muista maaston kohdista läpimenoja on ollut siinäkin aivan sääntö on että aitanauhaa saa kelata ainakin viisikymmentä metriä aiavn suoraa linjaa painelleen hirven jäljestä. Siinä otuksessa on joku kumma paikka jossa nauha pysyy kiinni niin kauan kun rasite muuttuu niin tiukaksi että se irtoaa. Koskaan ei aitanauha näissä tasaisissa vedoissa ole sieltä aidan päästä katkennut enää toista kertaa. Aitatolpat joustaa ja nauha kestää tasaista vetoa uskomattoman määrän. Eli nauhaa ei katoa hirvien mukaan kuin joku olematon pätkä jostain huonosta kohtaa joskus.

    Tolopainen 8.10.2019, 07:50

    Luulisi turhauttavan tuo täysin turha työ. Harjavalta oli 2013 niin tohkeissaan energiapuukaupasta, että kaikki uudistkset tehtiin kuitupuulle. Kun tukista kuulemma maksettaisiin vain 30€ kiinnnolta ja sitä myytäisiin paniikissa pois. Kaikkea mielikuvituksen tuotetta ei kannattaisi alkaa toteuttaa omissa metsissä, tulee vain tappioo, sillon myytiin meni satoja  kiintoja energiapuuta vuodessa. Tosin sekin lopahti yhteen vuoteen.

    sikari 8.10.2019, 07:54

    Kyllä kaikki fiksut nisäkkäät oppii kerta tällistä. Ei siihen kymmeniä tarvita.

    Gla 8.10.2019, 09:34

    Jees: ”Ihan tuo kevyt muovinen sähköpaimenaita riittää mainiosti. Eikä se aivan huikeita maksa mutta jollekkin vuosikausia Tricon kaas suttaaminen on siten kai parempi ja ”helpompi” vaihtoehto.”

    Aitaa tarvitaan tasan yhtä monta vuotta kuin Tricoa, jolla tehdään käsittely kerran vuodessa toisin kuin aidan kohdalla, joka vaatii säännöllistä ylläpitoa ympäri vuoden eli tuhansia ajokilometrejä. Ja ilmeisesti antaa käyttäjälleen kymmeniä sähköiskuja. Lisäksi värkkien kuljetukseen tarvitaan lava-auto ja nyt vielä mönkkäri. Muutama kanisteri Tricoa ja reppuruisku ei tuohon verrattuna paljon vaadi. Mutta jos sinä aitaamisen kannattavaksi koet, hyvä niin. Itse en ryhdy sellaiseen menetelmään, jossa ei taloudellisen onnistumisen mahdollisuuksia ole.

     

    Planter 8.10.2019, 09:57

    MM: ”Miten se riistakeskus voi asettaa 5/1000ha jos valtakunnallinen tavoitetiheys on 2.5-3 hirveä / 1000ha.”

    Alueelliset riistakeskukset ovat osa riistakeskusta:

    https://riista.fi/riistahallinto/alueelliset-riistaneuvostot/

    joten riistakeskus  on voinut asettaa tavoitteen 5 / 1000 ha:

    https://www.epressi.com/tiedotteet/ymparisto-ja-luonto/varsinais-suomen-riistaneuvosto-asetti-hirvielainkantojen-hoitotavoitteet-vuosille-2018-2020.html

    Kyllä tämä menee väärin. Kun lukee aloituksen huolella niin tajuaa, että tällä toiminnalla vahingot eivät ole lain tarkoittamalla kohtuullisella tasolla ja lakia rikotaan.

    Ei laissa mainita mitään hirvieläintiheyksiä / 1000 ha vaan, että vahinkojen pitää pysyä kohtuullisella tasolla, joka taas tarkoittaa metsäalan kaikkien yhdessä sovittujen Tapion metsänhoito-ohjeiden perusteella, että männyn, rauduskoivun ja muiden lehtipuiden (esim. jalot lehtipuut) kasvatus on mahdollista. Meillä on vahinkoperusteinen kannansäätelyjärjestelmä, mutta sitä ei noudateta.

    Asiaa yritettiin edellä vetää metsästäjiä syyllistävään suuntaan. Eihän yksittäisiä metsästäjiä, harrastajia tai seuroja voi mitenkään vetää oikeuteen siitä, etteivät  ole halunneet tai onnituneet pitämään kantaa kurissa. Ei metsästjiä voi pakottaa ampumaan, ei sellaista lakia ole olemassa , ei voi olla, eikä saa olla.

    Laissa on selkeästi määritelty vastuulliseksi tahoksi riistahallinto. Jos metsästäjät eivät pysty tai halua pitää kantaa kurissa, silloin riistahallinnon pitää puuttua peliin ja helpottaa metsästystä niin paljon, että kannat pysyvät kurissa.

     

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 212)
1 2 3 4 5 … 20 21 22