Keskustelut Metsänhoito Puuntuottajan edunvalvontaohje MTK:lle

  • Tämä aihe sisältää 212 vastausta, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta, sitten Remie toimesta.
Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 212)
  • Puuntuottajan edunvalvontaohje MTK:lle

    Merkitty: 

    Taustaa

    Metsästylaki 26 § Hirvieläimen pyyntilupa

    Edellä 1 momentissa tarkoitetun pyyntiluvan myöntää Suomen riistakeskus. Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Liikenne-, maatalous-ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä.

    Riistahallintolaki 2 § (19.12.2017/968)
    Suomen riistakeskuksen tehtävät
    5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen

    Mikä on ”kohtuullinen vahinko”?

    Otetaan pohjaksi Tapion Metsänhoidon suositukset.

    Metsänhoidon suosituksiin kootaan metsänhoidon parhaat keinot ja toimintamallit laajassa yhteistyössä toimijoiden kanssa. Metsänhoidon suositukset ovat riippumattomia, tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuvia suosituksia. Niillä kannustetaan metsänomistajia metsien aktiiviseen, monipuoliseen ja kestävään käyttöön.

    https://www.metsanhoitosuositukset.fi/taustat-ja-tekijat/laadintaprosessi/johto-ja-ohjausryhmien-jasenet/

    Tapion Metsänhoidon suositukset opastaa näin:
    Säädellään hirvieläinkantaa, jotta puustoon kohdistuvat tuhot pysyvät kohtuullisina mahdollistaen männyn, rauduskoivun ja muiden lehtipuiden (esim. jalot lehtipuut) kasvatuksen.

    https://www.metsanhoitosuositukset.fi/wp-content/uploads/2019/09/Metsanhoidon_suositukset_Tapio_2019_verkko_1.2.pdf

    On selvästi sanottu mitä tarkoittaa, että vahingot ovat kohtuullisia, kaikkien metsäalan toimijoiden hyväksymänä, myös Riistakeskuksen.
    Se tarkoittaa, että männyn, rauduskoivun ja muiden lehtipuiden (esim. jalot lehtipuut) kasvatus on mahdollista.

    Käytännössä edellä mainittujen kasvatus ei ole monin paikoin lainkaan mahdollista ja käydään jo kuusienkin kimppuun. Tämän valossa näyttää täysin selvältä, että Riistakeskus ei noudata metsästys-ja riistahallintolakia.

    MTK:n kentällä kyllä tiedetään, että tilanne taimikoissa on täysin kestämätön.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.346434

    Jokin aika sitten kuulin, että TV:n ajankohtaisohjelmassa keskustellaan aiheesta ”onko valkohäntäpeuroja jo liikaa”. Ajattelin, että vihdoin MTK on nostanut asian kunnolla esille ja sille saadaan ruutuaikaa. Pettymys oli suuri kun huomasin, että vanha rouva Vantaalta, jonka pihan kukat on syöty saa äänensä kuuluville tiedotusvälineissä paremmin kuin MTK!

    Tätä asiaa on viivytelty ja vatuloitu järkyttävän pitkään. Metsiä uudistetaan väärin, tulevien sukupolvien metsiä on jo pilattu ollaan pilaamassa lisää, kun hyviä metsänhoidon suosituksia ei voi noudattaa. Asia on niin tärkeä, että se olisi syytä selvittää päivänvalossa, kravatti suorassa, sivistyneesti, oikeuslaitoksessa, julkisuutta kaihtamatta.

    Muualla ammattiyhdistyskentässä vaikkapa luottamusmiehen hiukankin kyseenalaistettavissa oleva irtisanominen on uutisten pääaihe, lyödään välittömästi ”persettä penkkiin” ja käräjillä katsotaan, kuka on oikeassa. Puuntuottajan eduvalvojana MTK:sta tulee mielikuva, että se on viljalaarin viimeisessä nurkassa piileskelevä hiirulainen.

    Löytyisikö MTK:sta selkärangan tynkää tyrkätä prosessi liikkeelle? Asiaa voisi vauhdittaa vahingonkorvausvaatimuksella. Vaikkapa Luken äärimaltillisella vahinko-arviolla, esimerkiksi 10 vuoden ajalta eli 300-500 miljoonaa euroa.

    https://www.slideshare.net/Metsakeskus/metstuhot-miten-eteenpin

    Toiminta on ollut tahallista. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa sidosryhmien kantaa ei ole otettu huomioon (metsästyslain mukaan pitää ottaa huomioon) ja hirvitiheystavoitteiksi on asetettu yli 4 / 1000 ha tiheyksiä, jotka edellä esitetyn (Tapion määritelmä) mukaan johtavat kohtuuttomiin vahinkoihin ja ovat siten lainvastaisia.

  • Remie

    A.J . Kiitos valaisevista tiedoista. Näitä tietoja juuri tarvitsen. Häärään paljon mesässä.

    Planter

    On vielä jäänyt käsittelemättä miten ns ”hirvimafia” muodostuu, jos se on jollekin vielä epäselvää. Tässä muutama poiminta eri tasoilta. Sen perusteella kukin voi miettiä asiaa. Listaa voisi jatkaa vaikka miten pitkälle.

    -Metsästäjä, metsänomistaja, keskustan kansanedustaja, maa-ja metsätalousministeri

    -Metsästäjä, keskustan kansanedustaja ja MTK:n johtokunnan jäsen

    -Metsästäjä, MTK:n metsäpäällikkö, keskustapuolueen aktiivipolitiikko valtakunnallisen riistaneuvoston jäsen

    -Metsästäjä, jahtipäällikkö MTK:n (metsänomistajien ainoa) edustaja alueellisessa riistaneuvostossa

    -Metsästäjä, elämäntapana metsästys, omistetaan pieni metsäpläntti, riistapelto ja ruokintapaikka, MHY:n valtuuston jäsen, alueellisen riistaneuvoston jäsen, keskustapuoluelainen kunnahallituksen jäsen, erätoimittaja

    Keskustan eräpoliittinen ohjelma ja siitä löytyvä linjaus hirvieläinvahinkojen pienentämiseksi.

    https://www.keskusta.fi/loader.aspx?id=cfa28a61-a222-43f5-8ab8-f250e4f0e636

    Keskustalaisen maa-ja metsätalousministeriön vastaus siihen, mitä ministeriö aikoo tehdä hirvieläinvahinkojen vähentämiseksi:

    ”Hirvestä ei aiheudu valtiolle välittömiä kustannuksia, koska hirvieläinten aiheuttamat vahingot korvataan metsästäjiltä kerätyistä pyyntilupamaksuista.”

    Mainittakoon, että korvaukset ovat luokkaa 1 miljoona euroa vuodessa ja vahinkojen kasvaessa korvaukset ovat vähentyneet.

    suorittava porras

    Suurimmillaan korvausmäärärahaa on kerätty metsästäjitä 5 miljoonaa. Ongelmia on varmaan liioiteltu ,kun raha ei kelpaa. Päättäjät tekevät ratkaisunsa toteutuneiden lukujen perusteella. Puheet tuskin riittävät perusteiksi.

    Valkohäntien kohdalla on tapahtunut arviointivirhe samaan tapaan ,kun hirvien kohdalla 1990-vuosikymmenen lopulla. Virheen korjaaminen ottaa oman aikansa. Kerralla asiat eivät korjaudu. Ehkä tilanne on parempi 10 vuoden kuluttua ,jos innokkaita metsästäjiä riittää. Jatkuva syyllistäminen tai liian kovat tavoitteet saattavat johtaa metsästysharrastuksen lopettamiseen  monien kohdalla. Seuratoiminta sitouttaa paremmin. Yksittäinen toimija voi lopettaa millä hetkellä hyväänsä. Vaikka keskellä jahtikautta,kun mitta tulee täyteen.

    A.Jalkanen

    Kiitos jälleen Planter. Vakuuttavaa tekstiä. Aika hätkäyttävä lausunto hirvestä lopussa: ei aiheudu välittömiä kustannuksia. Entäs liikenteessä vammautuneet? Tulee ainakin välittömät hoitokulut julkiseen terveydenhoitojärjestelmään. Näitä lisäävät erityisesti valkohäntäpeurat. Lisäksi ihmisten poissaolot työstä alentavat kansantuotetta. Välilliset kulut metsien puuntuoton määrän ja laadun alenemisen sekä punkkien välittämien tautien kautta ovat sitten massiiviset – varmasti suuremmat kuin nuo välittömät kulut.

    Kiitos Remie: palautetta on mukava saada, ainakin positiivista. Lisää punkeista, hirvistä, Mhy:stä, katkonnasta ja liito-oravasta blogissa : metsanomistaja.blogspot.com. Lisäsin sinne riistaneuvostolle lähetetyn kirjeen.

    A.Jalkanen

    Puun tuotantoa harjoittavalla metsänomistajalla sekä tiellä ja metsissä liikkujilla ja työtä tekevillä ei ole sitä valinnan mahdollisuutta, että voisi lopettaa tuosta vain. Kuulemma  metsätyöntekijät saavat tbe-rokotuksen mutta se ei suojaa borrelioosin tartunnalta. Se on hyvä jos joku nyt syyllistyy: ehkä tunne johtaa johonkin toimintaan. Kuulemma yhteiset asiat etenevät paremmin huumorin kuin syyllistämisen kautta. Näin voi ollakin, mutta mistä kohtaa tässä repisi sitä huumoria?

    Mitä budjetointiin tulee, lupamaksuista suurta osaa ei ole tarkoitettukaan korvauksiin vaan niillä rahoitetaan riistahallintoa. Tämä näkyy valtion budjettikirjassa. Lisäksi tiedetään että suurin osa hirvieläinvahingoista ei ylitä korvauskynnystä, joten se että korvausten hakua ei näy tilastoissa, ei tarkoita sitä ettei vahinkoja olisi. Korvatut ovat vain jäävuoren huippu. Niin kauan kuin korvaushakemuksia, borreliooseja ja liikennevahinkoja tulee kasvava määrä, alla oleva jäävuori on liian suuri. Nämä suunnat pitää kääntää aleneviksi!

    Planter

    ”Päättäjät tekevät ratkaisunsa toteutuneiden lukujen perusteella. Puheet tuskin riittävät perusteiksi.”

    Ei liikenneviraston ilmoittama kustannus hirvikolareista 63 milj. € vuodessa ole mikään ”Esson baarin” juttu, eikä liioin Luken laskema 30…50 milj. metsävahingot, eikä vakuutusyhtiöiden peurakolarit 20 milj. Sen jälkeen tulevat lisäksi ne ”jutut”…eli juurikäävän lisääntyminen yms joiden hintalapun summaa on vaikea määritellä.

    Jujuna vastauksessa on tietysti, ettei ”valtiolle” aiheudu  ”välittömiä”, kustannuksia, kun asiaa on katsottu valtiontalouden kannalta. Välillisiä sitten tuleekin paljon.

    Tuolla edellä olevalla listalla ei ole tarkoitus mustamaalata mitään osapuolta. Siitä vaan näkee miten intressit ovat kietoutuneet toisiinsa ja miksi ehdotukset hirvieläinkannan rajoittamisesta ”kuolevat savuun” jos niitä jonkun osapuolen toimesta pääsee putkahtamaan pintaan.

    Kansalaisaloitteellakaan ei ole läpimenon mahdollisuuksia. Maa-ja metsätalousministeri pyytää ministeriön laatimaan vastauksen. Lukee vastauksen pöntöstä, kaikki on muuttumassa paremmaksi, asia on loppuunkäsitelty….kops.

    suorittava porras

    Kummastuttaa tuo riistahallinnonkin arvosteleminen. Valkohäntien lupamäärät on reilusti tuplattu kahden viime vuoden aikana ja metsästystä on ohjattu kartoin ja tilastojen avulla vahinkoalueiden ympäristöön. Eläinten sukupuolirakennettakin ohjataan suositusten avulla vähemmän tuottavaan suuntaan. Mitä vielä pitäisi tehdä? Vaikutukset eivät valitettavasti näy hetkessä . Suunta on kuitenkin oikea.

    Planter

    Riistahallinnon arvosteleminen kummastuttaa ja hämmästyttää ainoastaan yhtä pientä kulkijaa!

    A.Jalkanen

    Riistahallinto on puun ja kuoren välissä kuten ALKO. Haittoja pitäisi vähentää mutta ei niin paljon että olemassaololta putoaa pohja.

    Planter

    Puun ja kuoren välissä on, mutta kuten kirjanpainaja (kuusipora), joka päässyt lisääntymään liikaa ja nakertaa metsätalouden tuottoa.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 212)