Keskustelut Metsänhoito Puuntuottajan edunvalvontaohje MTK:lle

  • Tämä aihe sisältää 212 vastausta, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta, sitten Remie toimesta.
Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 212)
  • Puuntuottajan edunvalvontaohje MTK:lle

    Merkitty: 

    Taustaa

    Metsästylaki 26 § Hirvieläimen pyyntilupa

    Edellä 1 momentissa tarkoitetun pyyntiluvan myöntää Suomen riistakeskus. Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Liikenne-, maatalous-ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä.

    Riistahallintolaki 2 § (19.12.2017/968)
    Suomen riistakeskuksen tehtävät
    5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen

    Mikä on ”kohtuullinen vahinko”?

    Otetaan pohjaksi Tapion Metsänhoidon suositukset.

    Metsänhoidon suosituksiin kootaan metsänhoidon parhaat keinot ja toimintamallit laajassa yhteistyössä toimijoiden kanssa. Metsänhoidon suositukset ovat riippumattomia, tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuvia suosituksia. Niillä kannustetaan metsänomistajia metsien aktiiviseen, monipuoliseen ja kestävään käyttöön.

    https://www.metsanhoitosuositukset.fi/taustat-ja-tekijat/laadintaprosessi/johto-ja-ohjausryhmien-jasenet/

    Tapion Metsänhoidon suositukset opastaa näin:
    Säädellään hirvieläinkantaa, jotta puustoon kohdistuvat tuhot pysyvät kohtuullisina mahdollistaen männyn, rauduskoivun ja muiden lehtipuiden (esim. jalot lehtipuut) kasvatuksen.

    https://www.metsanhoitosuositukset.fi/wp-content/uploads/2019/09/Metsanhoidon_suositukset_Tapio_2019_verkko_1.2.pdf

    On selvästi sanottu mitä tarkoittaa, että vahingot ovat kohtuullisia, kaikkien metsäalan toimijoiden hyväksymänä, myös Riistakeskuksen.
    Se tarkoittaa, että männyn, rauduskoivun ja muiden lehtipuiden (esim. jalot lehtipuut) kasvatus on mahdollista.

    Käytännössä edellä mainittujen kasvatus ei ole monin paikoin lainkaan mahdollista ja käydään jo kuusienkin kimppuun. Tämän valossa näyttää täysin selvältä, että Riistakeskus ei noudata metsästys-ja riistahallintolakia.

    MTK:n kentällä kyllä tiedetään, että tilanne taimikoissa on täysin kestämätön.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.346434

    Jokin aika sitten kuulin, että TV:n ajankohtaisohjelmassa keskustellaan aiheesta ”onko valkohäntäpeuroja jo liikaa”. Ajattelin, että vihdoin MTK on nostanut asian kunnolla esille ja sille saadaan ruutuaikaa. Pettymys oli suuri kun huomasin, että vanha rouva Vantaalta, jonka pihan kukat on syöty saa äänensä kuuluville tiedotusvälineissä paremmin kuin MTK!

    Tätä asiaa on viivytelty ja vatuloitu järkyttävän pitkään. Metsiä uudistetaan väärin, tulevien sukupolvien metsiä on jo pilattu ollaan pilaamassa lisää, kun hyviä metsänhoidon suosituksia ei voi noudattaa. Asia on niin tärkeä, että se olisi syytä selvittää päivänvalossa, kravatti suorassa, sivistyneesti, oikeuslaitoksessa, julkisuutta kaihtamatta.

    Muualla ammattiyhdistyskentässä vaikkapa luottamusmiehen hiukankin kyseenalaistettavissa oleva irtisanominen on uutisten pääaihe, lyödään välittömästi ”persettä penkkiin” ja käräjillä katsotaan, kuka on oikeassa. Puuntuottajan eduvalvojana MTK:sta tulee mielikuva, että se on viljalaarin viimeisessä nurkassa piileskelevä hiirulainen.

    Löytyisikö MTK:sta selkärangan tynkää tyrkätä prosessi liikkeelle? Asiaa voisi vauhdittaa vahingonkorvausvaatimuksella. Vaikkapa Luken äärimaltillisella vahinko-arviolla, esimerkiksi 10 vuoden ajalta eli 300-500 miljoonaa euroa.

    https://www.slideshare.net/Metsakeskus/metstuhot-miten-eteenpin

    Toiminta on ollut tahallista. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa sidosryhmien kantaa ei ole otettu huomioon (metsästyslain mukaan pitää ottaa huomioon) ja hirvitiheystavoitteiksi on asetettu yli 4 / 1000 ha tiheyksiä, jotka edellä esitetyn (Tapion määritelmä) mukaan johtavat kohtuuttomiin vahinkoihin ja ovat siten lainvastaisia.

  • A.Jalkanen

    Kohtuuttomien vahinkojen määrittelyn lisäksi metsästyslaissa on toinenkin ongelmallinen kohta, josta mainitsin täällä jo aiemminkin sekä kirjeessäni Suomen riistaneuvostolle. Se liittyy kestävän riistatalouden tai metsästyksen määrittelyyn, kun laissa määrätään, että riistakannat pitää säilyttää elinvoimaisina. On vaikea määritellä, kuinka monta eläintä elinvoimaisuus tarkoittaa valtakunnan tai jonkin alueen tasolla. – Jos esimerkiksi kultasakaali muutettaisiin tulokaslajista riistalajiksi, ei se paljon auttaisi, kun sen kanta on silti säilytettävä. Sama koskee villisikaa, joka on kyllä sikäli omaleimainen tapaus, kun siihen sisältyy tautiriski (sikarutto).

    Remie

    Lakiin on taas kerran jäänyt huomioimatta poikkeustilanne niin  kuin nyt. Jos jotain riistaa on poikkeukkeuksellisesti haitaksi asti pitäisi kaikki keinot olla sallittuja. Tietysti sillä määritteellä että saalis hyödynnetään jos saaliis on käyttökelpoista. Miksi pitää kannan hoidollista menettelyä lailla hankaloittaa. Monesta laista puuttuu kohtuullistamis pykälä.

    Planter

    ”Se liittyy kestävän riistatalouden tai metsästyksen määrittelyyn, kun laissa määrätään, että riistakannat pitää säilyttää elinvoimaisina. On vaikea määritellä, kuinka monta eläintä elinvoimaisuus tarkoittaa valtakunnan tai jonkin alueen tasolla.”

    Laissa on määritelty pyyntilupien käyttöön haarukka, jossa ylärajana, että vahinkojen pitää pysyä kohtuullisina ja alarajana, ettei hirvieläinkanta vaarannu metsästyksen johdosta.

    Metsästyslaki 26 §

    ”Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla.”

    Haarukoidaan alarajaa vaikka metsästyslain 38 §:n avulla ja katsotaan miten riistaorganisaatio ja metsästäjät näkevät sen. Kun riistaorganisaatio on katsonut hirvielänkannan vaarantuneen, se on rauhoitettu.

    38 § (10.7.2017/504)
    Metsästyksen rajoittaminen

    ”Jos riistaeläinlajin kanta heikkenee pysyvästi tai tilapäisesti lajin esiintymisalueella tai osalla esiintymisaluetta, voidaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella kyseisen riistaeläinlajin metsästystä rajoittaa tai se voidaan kieltää kokonaan….”

    Viimeksi rauhoituksia lienee ollut Pohjois-Karjalassa ja siellä on riistaorganisaatio katsonut, että hirvikanta vaarantuu, kun mennään alle 2 / 1000 ha.

    https://www.ylakarjala.fi/uutiset/item/1201-rauhoitus-elvytti-hirvikannan-nurmeksessa

    Mikään eikä kukaan ole vakavissaan esittänyt, että tarvitaan yli 60.000 määriä, ettei hirvikanta vaarannu. Tavoite valtakunnan tasolla on ollut 76 000. Kun määrä ehkä putosi alle 100 000:n lupia alettiin leikata.

    Voidaan myös verrata muihin metsästettäviin eläimiin. Riistahallinto katsoo, että susikanta 250, ilveskanta 2000, karhukanta 2000 (koko maan määrä) ovat elinvoimaisia ja metsästettäviä.

    ”kirjeessäni Suomen riistaneuvostolle.”… Rohkenetko paljastaa vastauksen?

    A.Jalkanen

    Kyllä: eivät ole rohjenneet vastata.

    Metsuri motokuski

    Eivätkä vastaakkaan. Ei ne taida yksityishenkilöiden kyselyihin vastata. Jos saat jonkun kansanedustajan allekirjoittamaan asiakirjasi niin sitten vastaus tulee.

    suorittava porras

    Sieltähä se juttu löytyi ….Maastullista kitos linkistä ,Planter!

    ”Poliisin mukaan kuvauskopteria ei saa käyttää riistaeläimen hätyyttämiseen ja jäljittämiseen. Sen sijaan umpimähkäinen eläinten etsiminen laitteella ei ole kiellettyä.”

    Tämän tulkinnan mukaan esim nimimerkki Panter saa iha rauhassa dronettaa mailtaan hirvieläimiä  ja ilmoittaa  ja antaa tarvittaessa elukoiden koordinaatit metästäjien operatiiviseen käyttöön. Eläinten häiritseminen tai hätyyttäminen on kuitenkin kielletty. Kun drone on maassa varsinaisen jahdin alkaessa ja ampumatilanteessa ei tule tulkintaongelmia.

    PS. ilma-alus se on satelliittikin , vaikka seilaa avaruudessa. Sen avulla voi seurailla koiran liikkeitä ampumatilanteeseen asti.  Laite ei häiritse hirveä , koira sitäkin enemmän .

    Konevoimalla kulkevien laitteiden käyttörajoitukset koskevat alunperin sitä , että ajoneuvosta käsin ei saa metsästää  eikä sen ääntä saa käyttää apuna metsästysessä . Autonkin käyttö metsästyksessä on kielletty , mutta riistan perässä  silläkin liikutaan. Ainoastaan saaliin näännyksiin ajaminen(moottorikelkka) tai ampuminen 100 metriä lähempänä ajoneuvoa välittömästi sen pysäyttämisen jälkeen on kielletty.

    Planter

    Pyyntitarkoituksessa ei saa jäljittää dronella eikä autolla. Siis metsästystilanteessa ei saa jäjittä dronella eikä autolla.

    Hirvien  ja peurojen laskentaan olen käyttänyt, tai ottanut droneharrastajan mukaan kuvaamaan, se on sallittua. Koordinaateja ei saa ilmoittaa, jahtia varten, koska silloin kuvaus olisi tehty pyyntitarkoituksessa.

    Koordinaatteja olen ilmoittanut ihan maassa tehtyjen näköhavaintojen perusteella, mutta lupia ei ole riittänyt, kun tavoite on 5/1000.

    suorittava porras

    Autollakin mennään passiin pyytitarkoituksessa . Teoriasi mukaan sekin olisi kiellettyä . Älä tee asioita vaikeammaksi , kunne ovat. Myös gepsin koordinaatit tulevat metsästäjien käyttöön ihan livenä satelliitin välityksellä ja taatusti pyyntitarkoituksessa .

    jees h-valta

    Eli koko GPS-ohjattu koirapyynti on laitonta jos tarkemmin ajatellaan.

    Planter

    Lain tarkka tulkinta luetaan lakitekstistä, ei maastullista. Passiin ajo ei ole jäljittämistä, ei satelliitti ole ilma-alus, se on avaruusalus. GPS-vastaanotin on koiralla, ei metsästäjällä.

    Toivottavasti riistahallinto ajaa läpi lakimuutoksen dronen käytöstä koirana, sallii ukoille ampumisen auton ikkunasta, keinovalon käytön kyttäyksessä ja muita vastaavia pyyntiä helpottavia muutoksia. Saadaan hirvieläinkanta kuriin.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 212)