› Keskustelut › Metsänhoito › Puuntuottajan edunvalvontaohje MTK:lle

  • Tämä aihe sisältää 212 vastausta, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta, sitten Remie toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 212)
1 2 3 … 20 21 22

  • Puuntuottajan edunvalvontaohje MTK:lle

    Lähetetty: 7.10.2019, 16:04

    Merkitty: 

    Taustaa

    Metsästylaki 26 § Hirvieläimen pyyntilupa

    Edellä 1 momentissa tarkoitetun pyyntiluvan myöntää Suomen riistakeskus. Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Liikenne-, maatalous-ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä.

    Riistahallintolaki 2 § (19.12.2017/968)
    Suomen riistakeskuksen tehtävät
    5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen

    Mikä on ”kohtuullinen vahinko”?

    Otetaan pohjaksi Tapion Metsänhoidon suositukset.

    Metsänhoidon suosituksiin kootaan metsänhoidon parhaat keinot ja toimintamallit laajassa yhteistyössä toimijoiden kanssa. Metsänhoidon suositukset ovat riippumattomia, tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuvia suosituksia. Niillä kannustetaan metsänomistajia metsien aktiiviseen, monipuoliseen ja kestävään käyttöön.

    https://www.metsanhoitosuositukset.fi/taustat-ja-tekijat/laadintaprosessi/johto-ja-ohjausryhmien-jasenet/

    Tapion Metsänhoidon suositukset opastaa näin:
    Säädellään hirvieläinkantaa, jotta puustoon kohdistuvat tuhot pysyvät kohtuullisina mahdollistaen männyn, rauduskoivun ja muiden lehtipuiden (esim. jalot lehtipuut) kasvatuksen.

    https://www.metsanhoitosuositukset.fi/wp-content/uploads/2019/09/Metsanhoidon_suositukset_Tapio_2019_verkko_1.2.pdf

    On selvästi sanottu mitä tarkoittaa, että vahingot ovat kohtuullisia, kaikkien metsäalan toimijoiden hyväksymänä, myös Riistakeskuksen.
    Se tarkoittaa, että männyn, rauduskoivun ja muiden lehtipuiden (esim. jalot lehtipuut) kasvatus on mahdollista.

    Käytännössä edellä mainittujen kasvatus ei ole monin paikoin lainkaan mahdollista ja käydään jo kuusienkin kimppuun. Tämän valossa näyttää täysin selvältä, että Riistakeskus ei noudata metsästys-ja riistahallintolakia.

    MTK:n kentällä kyllä tiedetään, että tilanne taimikoissa on täysin kestämätön.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.346434

    Jokin aika sitten kuulin, että TV:n ajankohtaisohjelmassa keskustellaan aiheesta ”onko valkohäntäpeuroja jo liikaa”. Ajattelin, että vihdoin MTK on nostanut asian kunnolla esille ja sille saadaan ruutuaikaa. Pettymys oli suuri kun huomasin, että vanha rouva Vantaalta, jonka pihan kukat on syöty saa äänensä kuuluville tiedotusvälineissä paremmin kuin MTK!

    Tätä asiaa on viivytelty ja vatuloitu järkyttävän pitkään. Metsiä uudistetaan väärin, tulevien sukupolvien metsiä on jo pilattu ollaan pilaamassa lisää, kun hyviä metsänhoidon suosituksia ei voi noudattaa. Asia on niin tärkeä, että se olisi syytä selvittää päivänvalossa, kravatti suorassa, sivistyneesti, oikeuslaitoksessa, julkisuutta kaihtamatta.

    Muualla ammattiyhdistyskentässä vaikkapa luottamusmiehen hiukankin kyseenalaistettavissa oleva irtisanominen on uutisten pääaihe, lyödään välittömästi ”persettä penkkiin” ja käräjillä katsotaan, kuka on oikeassa. Puuntuottajan eduvalvojana MTK:sta tulee mielikuva, että se on viljalaarin viimeisessä nurkassa piileskelevä hiirulainen.

    Löytyisikö MTK:sta selkärangan tynkää tyrkätä prosessi liikkeelle? Asiaa voisi vauhdittaa vahingonkorvausvaatimuksella. Vaikkapa Luken äärimaltillisella vahinko-arviolla, esimerkiksi 10 vuoden ajalta eli 300-500 miljoonaa euroa.

    https://www.slideshare.net/Metsakeskus/metstuhot-miten-eteenpin

    Toiminta on ollut tahallista. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa sidosryhmien kantaa ei ole otettu huomioon (metsästyslain mukaan pitää ottaa huomioon) ja hirvitiheystavoitteiksi on asetettu yli 4 / 1000 ha tiheyksiä, jotka edellä esitetyn (Tapion määritelmä) mukaan johtavat kohtuuttomiin vahinkoihin ja ovat siten lainvastaisia.

    Tekijä
    Planter
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 7.10.2019, 16:18

    Hyvä aloitus! Ruotsissa ollaan sovittu, että hirvikannan tulee olla tasolla, jolla pääpuulajin taimista jää ehjiksi vähintään 70 prosenttia. Lisäksi sivupuulajienkin pitää pystyä kehittymään puumaisiksi yksilöiksi, ts. niiden latvoja ei katkota. Sivupuulajeiksi lasketaan ns. RASE-lajit eli pihlaja, haapa, raita ja tammi (Rönn, Asp, Sälg, Ek).

    sitolkka 7.10.2019, 17:02

    Ruotsissa ei ole valkohäntäpeuraa, mistä on tullut jo suurin tuhoeläin.

    Metsuri motokuski 7.10.2019, 17:03

    Niin ja Ruotsissa on paljon suurempi hirvikanta tuhatta hehtaaria kohden kuin täällä. Joten ei varmaan Ruotsi ole kovin hyvä verrokki.

    Puuki 7.10.2019, 18:09

    Tuo Ruotsin 70 %:n jne. min. vaatimus puulajien selviytymisestä ehjänä kuulostaa ihan hyvältä metsän kasvatuksen kannalta.    Jos puiden tilajärjestys vielä pysyy suht. hyvänä, niin kiertoajan tuotto ei juuri laske (vaan jopa paranee) , koska esim. erään taimikonhoitotutkimuksen mukaan  paras lopputulos tuli kuusikossa taimikon tiheyden jäädessä 1300-1400 kpl/ha välille ja männikössä 1400-15oo kpl/ha.  Kyseisessä casessa tutkittiin manu-taim.hoidon, koneellisen systemaattisen – ja koneellisen summittaisen käytäväharvennuksen vaikutuksia kiertoajan tuottoon eri harvennusvoimakkuuksilla (eri koneilla ja eri uraväleillä) .    Koneella tehty systemaattinen taimikon harvennus oli paras menetelmä , kun kapeisiin  uriin meni 27 % pinta-alasta. Lähes yhtä hyvä lopputulos saatiin metsuriraivauksella 2000 kpl/ha tiheyteen.

    Taviokuurna 7.10.2019, 19:04

    No hyvä on Planterin ohje,  siitä KIITOS, mutta mitä on arki? Pääjohtaja Kari Jordan istututti Lohjalle kuusipeuroja Ahtialan metsiin, kuuluvat  lisääntyvän hyvin ja täydentävät sorkkariistan lihan ilmaispystyvarastointia yksityisissä metsissä, usein noilla seuduin absoluuttisilla lehtipuun kasvualustoilla, eli kalkkipitoisilla lehtomaisilla kankailla ja lehdoissa, joissa kuusikot ovat usein pahasti lahoja.

    Samaa kuuluu tehdyn jossain Etelä-Savossa.

    Metsästäjät huoltavat imagoansa luonnonsuojelijoina istuttamalla peuroja siirtotarhojen kautta eri puolille maata, touhu on tolkutonta, sillä eihän sitä kehdata alkaa metsästää vasta kun kanta on tuuhea, esimerkiksi 500 kolaria vuodessa.

    Ryhdin, kurin ja vastuun penääminen puuntuottamisen turvaksi on myöhäistä nyt, kun sorkkaelikoiden kannat ml. villisika kasvavat kannan hoitokyvyn (vanheneva, harveneva metsästäjäkunta) ulottumattomiin.

    Näivetystautia on ollut aika mukavasti Norjan tunturipeuroissa, hirvissä Pohjois-Ruotsissa 3 tapausta; sairasta on ajatella, että tässä voi olla koivun, haavan ja Annelin mainitsemien, monimuotoisuudelle tärkeiden rase -puulajien kasvattajan ainoa toivo.

    Rane 7.10.2019, 19:13

    ”Löytyisikö MTK:sta selkärangan tynkää tyrkätä prosessi liikkeelle? Asiaa voisi vauhdittaa vahingonkorvausvaatimuksella. Vaikkapa Luken äärimaltillisella vahinko-arviolla, esimerkiksi 10 vuoden ajalta eli 300-500 miljoonaa euroa.”

    Ihan mielenkiinnosta mikä tämä tyrkättävä prosessi olisi?MTK voisi kai vaatia oikeudessa omille metsilleen korvausta hirvituhoista jos niistä ei olisi jo olemassa korvausjärjestelmää.Vai ajattelitko Planter että MTK vaatisi näitä 300-500 miljoonaa itselleen ja sitten jakaisi ne harkintansa mukaan metsänomistajille?

    A.Jalkanen 7.10.2019, 19:20

    Imusuonimato-niminen loinen meillä on jo, ilmeisesti pääasiassa valkohäntäpeuran ”ansiosta”. Jos se tarttuisi ihmisiin, se olisi tappotuomio vhp:lle.

    https://www.hs.fi/tiede/art-2000002874443.html

    Remie 7.10.2019, 19:25

    Nyt on kyllä jotain pielessä, Hevoset ja valkohäntäpeurat kaveeravat keskenään. Hevonenkin hyväksyy tuon oudon eläimen niin kuin se olisi ollut siinä vieressä aina. On ihme jos naapuri ei älähdä kun syysviljamaa on kohta aivan paljaaksi kaluttu, tuleekohan tuosta enää satoa. Valkohäntäpeuroja on enemmän kuin lintuja , aivan käsittämätön tilanne. Mihin on linnut lähteneet, eikö kaarnakuoriainen maistu millekkään linnulle.  Jotenkin on aavemaista. Ennen oli lokkeja kun maata käännettiin tuhoton parvi , nyt ei ainoatakaan. Alkaa tosissaan ihmetyttämään tämä muutos.

    Planter 7.10.2019, 20:00

    Metsästyslaki on kirjoitettu ”hirvieläimille” , joten se kattaa valkohäntä-metsäkauris ja hirvivahingot.

    Tuo laki on jo vahinkoperusteinen, kun se tulkitaan oikein, eli männyn, rauduskoivun ja muiden lehtipuiden (esim. jalot lehtipuut) kasvatus on oltava mahdollista.

    70% ehjiä pääpuulajin taimia on ihan hyvä mittari sille, että kasvatus on mahdollista.

    Prosessin eteenpäin tyrkkäys on tietysti, että MTK haastaa Riistakeskuksen oikeuteen metsästyslain ja riistahallintolain rikkomisesta. Mahdollisen vahingonkorvauksen osoite ei ole oleellista tarkoitus on vain näyttää, että lakia ei noudateta, vahingot ja suuruusluokka. Rahaa ei olla penäämässä vaan mahdollisuutta metsänkasvatukseen.

     

    A.Jalkanen 7.10.2019, 20:17

    Olisiko metsänhoitoyhdistyslain muuttamisesta opittavissa jotain menettelyjä? Suora lainaus Arvometsän sivuilta (https://arvometsa.fi/mistä-kaikki-lahti):

    ”Timo (Kujala) palkkasi juristin, jonka kanssa kokosi asiantuntijaryhmän vuoden 2008 alussa. Ryhmään tuli EU -kilpailulainsäädännön professori ja edistyksellisiä metsäalan professoreita, valtion entisiä virkamiehiä ja kilpailujuridiikan lakimies. Tällä ryhmällä tehtiin kantelu EU-komissiolle. Kantelun kaksi pääasiaa olivat:

    Metsäkeskusten kaksoisrooli
    Metsälakia valvovat ja metsänparannusvaroja jakavat tahot harjoittavat samanaikaisesti liiketoimintaa markkinoilla, joille ne itse myöntävät tukia hankkeisiin, joiden toteuttamista ne vielä itse valvovat. Kantelussa vaaditaan tämän kilpailua vääristävän rakennelman purkamista ja liiketoimintojen eriyttämistä kokonaan pois metsäkeskuksista esim. yhtiöittämällä ne, jolloin nykyinen Otso syntyi.

    Mhy:n pakkojäsenyyden poistaminen
    Pakkojäsenyys oli ristiriidassa Suomen perustuslain ja EU-lainsäädännön kanssa.

    Kantelulla saavutettiin molemmat tavoitteet vuoden 2013 aikana. Samalla metsälaki uudistui siten, että metsänomistajalla on lakiin kirjattuna riittävän laaja skaala toteuttaa parhaaksi katsomaansa metsänkasvatustapaa.”

    Ainakin sellainen samanlaisuus löytyy, että riistakonsernilla on kaksoisrooli: sen pitää huolehtia toisaalta riistakantojen elinvoimaisuudesta ja toisaalta siitä, että ne eivät aiheuta kohtuuttomia vahinkoja. Hallinnollinen pakko joka maanomistajaan tässä tapauksessa kohdistuu, on se, että hän ei voi itse määrätä omalla maallaan tapahtuvasta hirvien ja valkohäntäpeurojen metsästyksestä, vaan se on pakko ulkoistaa metsästysseuralle.

    En usko että tässä on tarvetta lähteä kantelemaan EU-tuomioistuimeen, vaan tarkoitan, että maanomistajalle pitäisi palauttaa päätäntävalta hirvieläinkannan suhteen. Viranomaisen tehtävät pitäisi myös määritellä uudelleen, kun ne ovat nyt noin ristiriitaiset (vrt. ALKO). Myös taso nolla eläintä pitäisi olla sallittu. Mikään meidän hirvieläin ei joutuisi tämän takia sukupuuttouhan alle; osa maanomistajista haluaisi ehkä jopa kasvattaa kantaa metsästysmahdollisuuksien parantamiseksi, joten maksimimäärät pitäisi varmaan edelleen määrätä. (Tosin vhp joutaisi hävittää maasta kokonaan.)

     

     

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 212)
1 2 3 … 20 21 22