Puolustusministeri Haglund korostaa, että hybridisodankäynnissä ei riitä, että puolustusvoimat varautuu.

”Informaatiovaikuttaminen kohdistuu ensisijaisesti siviileihin, kyberhyökkäys infrastruktuuriin. Esimerkiksi sähköverkkoa lamauttavalla kyberhyökkäyksellä saadaan aikaan kaaos: metro ei kulkisi ja operaattorien gsm-mastot olisivat alhaalla.”

Sotien uusi luonne edellyttää ketteryyttä.

”Jos hybridisodankäynti kohdistuisi Suomeen, se kohdistuisi koko yhteiskuntaan.”

Mutta myös puolustusvoimien pitää varautua tulevaan.

”Uskottava puolustus edellyttää tulevaisuudessa vahvaa kybervarautumista. Tämä edellyttää enemmän määrärahoja tai ainakin resurssien kohdentamista.” Miten, Haglund ei kerro. Hän haluaa, että puolustusvoimat esittää ensin oman arvionsa siitä, mitä se tarvitsee. Haglund on tilannut puolustusvoimien komentajalta arvion tarpeista.

Haglund ei usko, että Suomi tekisi kybertoiminnasta oman puolustushaaran, mutta näkee varusmiehissä mahdollisuuden lisätä voimavaroja.

”Nuorilla, jotka astuvat palvelukseen, on varmasti osaamispotentiaalia, joka jää vielä hyödyntämättä. Uskon, että on myös nuoria, jotka mielellään hakeutuisivat asepalvelukseen kyberin ja muiden uusien puolustusmuotojen pariin. Ajatus on kiehtova eikä suinkaan pois suljettu. Mutta se ei ole valmis.”
HS

Tuntuuko tämä jotenkin tutulta Venäjän nyt vuorostaan vallatessa venäjänkielisiä alueita itselleen:

Münchenin sopimus oli eräiden Euroopan suurvaltojen solmima sopimus Tšekkoslovakian sudeettialueen luovuttamisesta Saksalle. Münchenin konferenssi pidettiin ja sopimus allekirjoitettiin 29.–30. syyskuuta vuonna 1938. Paikalla olivat Adolf Hitlerin edustama Saksa, Neville Chamberlainin edustama Yhdistynyt kuningaskunta, Édouard Daladierin edustama Ranska sekä Benito Mussolinin edustama Italia.

Konferenssin tarkoitus oli ratkaista sudeettialueista syntynyt kriisi. Alueella oli huomattava saksalaisväestö, ja Hitler vaati sen liittämistä Saksaan. Alue oli kuitenkin strategisesti tärkeä myös Tšekkoslovakialle, sillä suuri osa sen rajapuolustusta sijaitsi siellä. Myös tärkeä aseteollisuuteen keskittynyt Škodan tehdas sijaitsi sudeettialueella. Konferenssissa siis päätettiin Tšekkoslovakian tulevaisuudesta, vaikka maalla itsellään ei edes ollut edustajaa paikalla. Alueiden luovuttamista on pidetty Saksan lepyttely-yrityksenä, jotta sodalta vältyttäisiin. Wikipedia

Venäjän keskuspankki tekee varasuunnitelmaa siltä varalta, että öljyn hinnasta sulaa kolmannes tai jopa enemmän.
Venäjä painii parhaillaan jatkuvasti heikentyvät ruplan ja länsimaiden pakotteiden kanssa.

Standard Bankin mukaan Venäjän talous olisi vakavissa vaikeuksissa, jos raakaöljyn hinta laskisi 60 dollariin.
Se johtaisi ”syvään lamaan, suuriin vaihtotaseen ja budjetin alijäämiin, valtavaan pääomapakoon ja merkittäviin paineisiin pankkeja kohtaan”.
Venäjän valtio saa noin puolet tuloistaan öljy- ja kaasutuloista.

Taloussanomat

– ”Tuohan vain olisi meille hyvä asia ja kummastuttaa miksi meillä kuuluu murehtia Venäjän taloudesta?”

– ”Jos Venäjä kärsii niin mikä hemmetin autuus se meille on?”

Anteeksi nyt vain Jesse, mutta kumpaa mieltä oikein oletkaan?

Mitä vahingoniloa se on, jos poimii uutisvirrasta asioita, jotka vaikuttavat Suomen talouteen ja myös puukauppaan?
Ei Suomi ja suomalaiset metsänomistajat sillä pelastu, että työnnämme päämme pensaaseen maailman ongelmilta.
90-luvun lamastakin selvittiin, mutta silloinkin tarvittiin neuvokkuutta ja herkkyyttä haistella maailman tuulia missä milloinkin mennään.