Keskustelut Puukauppa Puuntuonti loppuu Venäjältä

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 204)
  • Puuntuonti loppuu Venäjältä

    Ukrainan kriisin onnellisen puoli on että kohta Venäjän raja sulkeutuu Suomen NATOon liittymiseen seurauksena ensi viikolla.

    Polttopuun ja biopolttoaineiden totantokapasiteetti tulee olemaan mielenkiintoinen ongelma.

    Kuka hakkaa ne pilkkeet joita tullaan tarvitsemaan täysimittaisen kauppasodan aikana.

    Ajetaan häkäpöntöillä kannattaa tehdä pilkkeet jo ensi talveksi valmiiksi

    Sähkö menee säännösteltväksi.

    Traktorit pysähtyvä polttoaineen puutteesen, ruoka menee säännöstelyyn.

    Liikenne pysähtyy.

  • Pete

    Jeesmies, ajopuuteoriasta voi olla montaa mieltä, mutta kannattaa edes yrittää asettua vuosiin 1940-1941. Jos Suomi ei olisi hyökännyt, Saksan rinnalla, kesällä 1941, niin Saksa olisi joka tapauksessa hyökännyt. Saksa oli voimansa tunnossa ja rintaman avaaminen jäämereltä mustalle merelle olisi toteutettu Suomen päätöksistä riippumatta ja Leningrad erittäin todennäköisesti vallattu. Siinä olisi sitten Saksan alusmaana ollut surkeat oltavat 1944 kun Saksa vetäytyi. Toki suuria määriä suomalaisia olisi värvätty SS ja Wehrmacht joukkoihin. Suomella olisi todella ollut baltian kohtalo. Tällaisia nämä historian oikut ovat. Toki mitään varmaa ”entä jos” ei pysty sanomaan.

    Nyt meillä on vielä mahdollisuus valita puolemme kansakuntana. Puolueettomuus on illuusio, aina ollaan johonkinpäin kallellaan. minä kallistun mieluummin länteen. Sveitsi on ehkä poikkeus sijaintinsa johdosta, he ovat kallellaan rahaan päin.

    Todellakin pohjimmiltaan kysymys on kansakunann olemassaolosta vaikka ei siltä tunnukaan kun kaikki rullaa niinkuin mikään ei meihin vaikuttaisi. Jeesmies myi tänäänkin LVI-komponetteja jne.

    Venäjän puun osalta sen verran, että uusien tehdasinvestointien ja muutosten johdosta koivukuidun menekki vähenee erittäin merkittävästi ja havukuidun nousee. Tämä tulee vähentämään tuontia lähivuosina. Siihen ei Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan paljoa vaikuta.

    Puun takaa

    Yle Areena:
    Historia: Syyskuu

    Syyskuussa 1944 saksalaiset lähtivät Tallinnasta kun puna-armeija lähestyi kaupunkia. Dokumentti kertoo kuudesta raskaasta päivästä mm. edesmenneen Jaan Krossin muistelmien ja haastattelun kautta.

    – Nämä 70 vuoden takaiset tapahtumat ovat nyt taas hyvin ajankohtaisia.
    Ei voi kuin toivoa, että Euroopan rajat säilyisivät täällä Pohjolassa.

    Ammatti Raivooja

    Tänään hyväksytyssä päätöslauselmassa EU-parlamentti vaatii unionin jäsenmaita peruuttamaan kaikki energia-alan suunnitellut sopimukset Venäjän kanssa. Vaikeina aikoina tärkeiden kauppakumppanien merkitys korostuu, joten jos kenollaan ollaan niin sitten mieluummin Venäjälle.

    Se on jännä tuo mielikuvitus kun se luo viholliskuvan ja sit jäädään sen vangiksi.

    jees h-valta

    Petelle etten liiemmin usko koivukuidun menekin vähenevän uusinvestoinneissa. Onhan ”kroupin” suurinvestoinnissakin koivulla oma osuutensa eikä mitään vanhaa pitäisi tarvita sulkea.
    Nyt ainakin suunta näkyy jopa Metsälehden hinnastossa. Koivu kirii tasaisesti tukkinakin kiinni havua. Kuitunahan se sitä samaa hintaa jo onkin. Myös tänään ilmestyneessä Metsägroupin viestissä koivun ostohalu oli jopa ykkösluokkaa. Kuusta ei juuri kaivattu missään Suomen kolkassa. Seuraan mieluiten juuri näitä markkinanäkymiä jotenka en aivan uskomuksiin perusta.

    Pete

    Niin, mielestäni en todennut mitään koivukuiden kotimaisesta menekistä mitään. Sitä hakataan jatkossakin sen verran kuin havupuuhakkuiden yhteydessä kertyy. Tuonti Venäjältä kuitenkin vähenee kun koivun kokonaiskysyntä laskee.

    jees h-valta

    Mikä on se taho jossa kysyntä mielestäsi koivun suhteen sitten laskee Pete?
    Oma kantani nimittäin on aivan erityyppinen ja uskon että koivua vain päästään me kotimaassa pikkuhiljaa ruokkimaan siihen tarpeeseen mikä ennen tuotiin turhakeautomaattina Venäjältä.

    Puun takaa

    Kaksi venäläistä hävittäjäkonetta loukkasi tiistaina Ruotsin ilmatilaa, kirjoittaa Expressen-lehti.
    Su-24 -tyypin koneet lensivät Puolan rannikkoa pitkin, kunnes ne Bornholmin kohdalla koukkasivat pohjoiseen kohti Öölantia.

    Ruotsi lähetti useita Jas Gripen -koneita venäläiskoneiden perään, minkä jälkeen venäläiskoneet kääntyivät nopeasti kohti itää. Ruotsin puolustusvoimat arvioi, että Venäjä testasi Ruotsin valmiutta.
    STT

    Pete

    Esimerkiksi Varkaudessa koivukuidun käyttö vähenee 700 000 mottia kun sellutehdas ja hienopaperikone kääntyy mäntykuidulle. Onhan se ollut useissa uutisissa esillä, että koivukuidun käyttö vähenee valtakunnan tasollakin. Käyttö vähenee = kysyntä vähenee. Suomesta ostetaan se määrä kuin ennenkin ja se kertyy aivan normaalisti hakkuiden yhteydessä. Venäjältä tulee jatkossakin täydennys. En keksi yhtään syytä miksei tulisi vaikka toki toivonkin, että Suomesta ostettaisiin entistä enemmän ja korkeampaan hintaan.

    Dolmari

    Lainattu:
    ”Esimerkiksi Varkaudessa koivukuidun käyttö vähenee 700 000 mottia kun sellutehdas ja hienopaperikone kääntyy mäntykuidulle. Onhan se ollut useissa uutisissa esillä, että koivukuidun käyttö vähenee valtakunnan tasollakin. Käyttö vähenee = kysyntä vähenee. Suomesta ostetaan se määrä kuin ennenkin ja se kertyy aivan normaalisti hakkuiden yhteydessä. Venäjältä tulee jatkossakin täydennys. En keksi yhtään syytä miksei tulisi vaikka toki toivonkin, että Suomesta ostettaisiin entistä enemmän ja korkeampaan hintaan.”

    Varkaudessa koivun käyttö loppuu, mutta voisiko ko. koivu kuskata naapurikylän tehtaalle Kuopioon Savon-Sellulle? Tiuhaan näkyy Venäläinen-/Virolainenlaiva olevan koivukuitua tuomassa Savon-Sellun satamaan. Mökki on laivareitin varrella niin siitä hyvä seurailla, miten pidetään paikallinen koivukuidun hinta alhaalla.
    Kyllä Varkauden Enson koivulle käyttökohde varmasti löytyy, jos vain on firmoilla halua.

    Puun takaa

    Latvian puolustusministeriön tiedottaja Kaspars Galkins vahvistaa Iltalehdelle, että venäläiskoneet ovat loukanneet sen ilmatilaa tänään kolmasti.
    Hänen mukaansa venäläiset ilmatilaloukkaukset ovat jo ”rutiinia”, ja niiden määrä on ollut voimakkaassa kasvussa.

    – Tänä vuonna ilmatilaloukkauksia on ollut enemmän kuin viimeisten kymmenen vuoden aikana yhteensä, yli 170, Galkins kertoo.

    Myös tänään Nato-hävittäjät ovat tavan mukaan nousseet ilmaan loukkausten vuoksi. Venäläiskoneet olisivat latvialaistietojen perusteella koukanneet myös Viron ilmatilaa. Galkins ei voinut vahvistaa, mihin suuntaan Latvian ilmatilaa loukanneet koneet lensivät.

    Viro, Latvia ja Liettua jäivät itsenäistyttyään ilman riittävää ilmavalvontaa. Tilannetta on korjattu tuntuvasti maiden vuonna 2004 toteutuneiden Nato-jäsenyyksien jälleen.

    Nato on valvonut Baltian ilmatilaa (Air Policing) neljällä eri Nato-maista vuorollaan tulevilla neljällä hävittäjällä. Määrä nostettiin 12 hävittäjään toukokuusta alkaen.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 204)