Puunostajat sanelevat ehdot metsäkoneen koppiin, jos kysyttäisiinkin metsänomistajilta kuka sanelee, päättää, kuinka metsää hakataan, olisiko kyselyn lopputulos sama ?
TÄÄLÄKIN PÄINKIN ONKIN KKONE,MIEHETKIN TIUKOILA KUIN.ON TAKSAT ON KIRETÄ.EN TIETÄN ONKON SUOMI,METURIT SEKÄN KONE MIEHIT,SAMASA VENEESÄ KUTEN ON,TAKSAT ON KIRETÄ SEKÄN,KOVAT ON VELKAT NISKASA.PANKIN JOHTAJA KUIN KÄY,TILIN PUSILAN NIIN.E1 TAHTO ENÄÄN JÄÄTÄ,PALION RUOKAN RAHOJAN.NE LE1PÄN PÄÄLISET,SEN KUN OHENEE.SEKÄN ON POLTON AINEITEN,HINTAT JO LIIKAN KORKIAT.EN TIETÄN MITEN KÄY JOS,KUIN TAKSAT E1 NOUSET,SEKÄN KUSTANTUS TASOT VIELÄN,NOUSEE HAKEEKON PANKIN JOTHAJA AUTON POIS.
Ammattikuntana koneyrittäjyys on hatun noston arvoinen ryhmä. Ensimmäisten kuormaa kantavien koneiden tultua metsiin yrittäjän omalla työpanoksella luotiin pohja myöhemmälle yrittäjän kehitykselle. Talvi- ja kuivan kesän aikaan töitä oli tarjolla hyvin, silmiin pistävää oli miten samat miehet jaksoi tehdä töitä, remontoida koneita ja ajaa puutä lähes vuorokaudet ympäri, jokunen sieltä joutui vaikeuksiin ja lopetti toiminnan, mutta ne joilla oli neuvottelutaito ja talousajattelu niitä jatkaa vielä jopa kolmannessa sukupolvessa.
Itä-Suomessa oli Tehdaspuu ja Veitsiluoto niitä puunhankinnan firmoja jotka tuli rahoittamaan sopivaksi katsomaansa yrittäjän koneen hankintaa. Rahoitus malli oli hyödyksi molemmille, puunkorjuu firmalle se takasi tutun ja toimeliaan puunajajan, ja yrittäjällä ei ollut koneen maksu velvoitetta silloin kun oli esim. kelirikko, tai seisokki aika. sahurilla oli siihen aikaan huomattavan pitkiäkin taukoja puunkorjuussa kesäaikaan.
Neuvottelutaiton, talousajattelun ja hyvin suoritetun työn vaatimus on niitä hyveitä jolla nyt pääsee tekemään tarjouksen tulevista työmaista, vielä 80- luvulla sai sopimuksen aikaan kun toimiti luotettavasti tietyn määrän puita laaniin kuukaudessa, nyt korjuuyrittäjät on työn laadussa, toiminnan luotettavuudessa tasapuolisempia, mutta työsopimus on lunastettava uusine lisätöineen katetta pienentämällä, €/ m3.
Niin. Katteen pienentäminen saavuttaa takalaidan. Koneiden yläpään painot ovat maksimissaan ja ne ovat nähdyille vuodenajoille jo liian painavia. Koneiden hinnat ovat tapissaan ja tarvikkeet myös. Esim. kun telapari alkaa maksaa pahimmillaan 12000 euroa…! Kaikenlainen ”tautiin kuuluva” lisätyö syö tuloksia, rospuutot,työvoimapula.
Yhtälö alkaa olla sellainen,että ”kovat velat niskassa” hintavilla koneilla kaikenlaisen paineen keskelle lähtevät nuoret yrittäjät harkitsevat muita ura-aloituksia.
Tuo on kyllä totta mitä mehtäukko kirjoitti. Tähän ei olisi tarvittu tuota upm:n lakkoa joka tulee kaatamaan monta metsäkoneyritystä. Paperiliitto ukot istuu pilkillä ja mikä ettei lakkotuilla yksi kevät siinäkin mene. Tässäkin casessa kärsii syytön osapuoli metsäkoneurakoitsijat.
Olen miettinyt onko tämä lakko upm:n vastapalvelusta yhtiöiden kartelliasiaan kun ilmiantoi aikoinaan kartellin kilpailuvirastolle. Nyt upm maksaa osuutensa kuluista ja ensi neuvottelukaudella otetaan uusi neuvottelumalli lopuillakin yhtiöillä käyttöön.
Urakoitsijat ovat hyviä ja siirtyvät sinne missä on töitä tarjolla, Upm on hyvä ja siirtyy sinne missä on ilmaisia työntekijöitä.
Suomessa muutenkin pitäisi aloittaa Suomeen sopimattomien, liian suurien kartelli firmojen pilkkominen, kuten Upm, Valio, Nordea jne..
TZ on oikeassa. Hyvävelikerhot ovat mahdollistaneet kartellien synnyn suomeen. Vähintään 10 kauppaliikettä, 10 pankkia sekä 10 sellufirmaa pitäisi olla.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.