Keskustelut Puukauppa Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

  • Tämä aihe sisältää 701 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 701)
  • Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

    Kerroin tällä palstalla viime vuoden lopulla omia tuloksiani puunkorjuun kustannuksista puun pystykaupassa. On aihetta päivittää silloisia tuloksia.

    Tammikuussa esittelin puunkorjuun Lauri-laskurin, jolla on helppo päivittää aiempia laskelmia. Laskuri löytyy verkosta blogistani:  http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ tai linkillä (https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9kcJLAz744UeIgjg)

    Laskurin antama päätulos on, että vuonna 2013 puun pystykaupoilla tuhlattiin puunmyyjien rahaa ainakin 500 miljoonaa euroa, noin kymmenen euroa kuutiometriä kohden. Siitä oli noin 400 milj. euroa korkeista korjuun ja kuljetuksen kustannuksista johtuvaa tuhlausta, mikä on noin puolet vuoden 2013 korjuun kustannuksista 787 milj. eurosta.

    Se siitä maailman tehokkaimmasta puunkorjuusta!

    Tulos on lähes käsittämätön ja on yllättänyt minutkin. Aiemmin olen arvioinut, että maataloustraktoreiden käyttö korjuun koneina alentaisi kustannuksia noin 20 prosenttia.

    Onkin aihetta kysyä, kuinka paljon vuoden 2013 kustannuksiin sisältyi muita kuin puunkorjuun kustannuksia eli korruption kustannuksia. Metsäyhtiöt maksavat puunmyyjiltä pidätetyillä rahoilla muun muassa metsäyhtiöiden omistaman tutkimuslaitoksen, Metsätehon kustannukset? Sisältyivätkö nämä yleiskustannusten summaan, joka oli 2,50 €/m<sup>3</sup>?

  • suorittava porras

    Ostelkaa vain paaaaljon metsävehkeitä traktoreihin. Se tietää isoja aukkoja ja oikeille urakoitsijoille töitä.?

    kuusessa ollaan

    Suomessa on joitakin maataloustraktoreilla urakoivia, mutta se johtuu enemmän erikoisemmista olosuhteista, kuten tieajon vaatimuksista taajama-alueilla. Vielä 90-luvun alussa oli näitä 05 valmeteilla ihan normihommia ajaneita yrittäjiä. Ne vaan on siirtyneet varsinaisiin metsäkoneisiin, kuten suorittavakin on todennut.

    Eli mistä siis tulevat ne 500 tai 600 miljoonan säästöt, josta koko tämä keskustelu on aloitettu?

     

    Evi

    Maataloustraktori ei pelkkään urakointikäyttöön hankittuna pärjää metsäkoneelle alkuunkaan olipa metsävarustelu minkätasoinen tahansa, mutta kuten Puuki totesi, jos se on hankittu maatalouskäyttöön sen käyttö tuntimääräisesti metsätöissä on monesti vain 10% vuotuisesta käytöstä. Siihen voi jo paremmanluokankin kuormaimen laittaa ja hakkuupään jos hakattavaa on vaikka 300-500 kiintoa vuodessa. Hyvälle ulottuvalle kuormaimelle löytyy helposti muutakin käyttöä kuin metsätalous ja pienimuotoista metsäurakointiakin.

    mehtäukko

    Että mistäkö tulevat ne säästöt?

    Ei todellakaan ainakaan kaluston ja niillä ajavien vaihdosta siinä mittakaavassa kuin aloituksessa horistaan. Mikä hinku on palata 50 vuotta kehityksessä taaksepäin?

    Kuten aiemmin todettua, omatoiminen hankintahakkailija köröttelemässä vekottimineen kylätiellä on sykähdyttävä näky..!

    suorittava porras

    Toinen vielä sykhdyttävämpi näky on ,kun kuormaimen puomi rojottaa maassa pystypilarin korvakkeiden revettyä . Tämän olen omakohtaisesti kokenut , kun kaatopää kiinnitettiin maatilakuormaimen jatkeeksi . Onneksi kaadettava puu oli lähtenyt kaatumaan oikeaan suuntaan ennen tapahtunutta.

    Edellä mainittu vain siksi , että innokkaat traktorinvarustelijat tietävät , mitä seikkailuja on luvassa . Ko kuormaimella ei ollut vielä montaa sataa käyttötuntia takana .

    Toinen asia , mihin on syytä varautua, on menetetty terveys epäergonomisen työympäristön johdosta . Meikäläinen olisi ollut sairaseläkkeellä jo pitkään , jos olisin työskennellyt noilla traktorihimmeleillä vähänkin kauemmin . Nyt ajellaan ”jatkoajajalla” vielä täyttä päätä , kun työympäristö on kunnossa. Eläkekin on muodostumassa kohtuulliseksi , kun ei ole  tarvinnut sijoittaa elkemaksuihin tarvittavia varoja tuottamattomiin metsäkäyttöön hankittuihin rautaromuihin , joita eräiden liiterintakuset  ovat täynnä.

     

     

    Jätkä

    Niin! Kyllä ne yhdistelmät melkoisia linttoja on, joissa on ripusteltu hakkuupuomi joko traktoriin taikka kärryn aisalle. On jokseenkin varma, että maantiellä poliisiautossa syttyy punainen valo sellaisen kohdatessa.

    Maataloustraktorin ohjaamo ei ole hyvä työskentelyä ajatellen. Näkyvyys on kohtalainen eteenpäin, mutta sieltäkään ei puiden latvoihin näe kuikuilematta.  Ohjaamo on aivan liian kapea ja aivan liian täynnä turhia vimpaimia.hakkuuta ajatellen pitäisi olla suunnilleen lasikatto näkyvyyden takia ja jalkatila  – niitä ei ole.

    Vakautta haluavalle traktori on puoli metriä liian kapea. Takapäähän pitäisi asentaa keinuteli ja telat.

    Meillä on ollut metsänomistajia metsän koneellisen korjuun kurssilla ja he ovat todenneet, että ero metsäkoneen nosturin ja silakkapuntarin välillä on niin suuri, että he myyvät oman kalapuntarinsa ja metsäkärrynsä pois.

    Kuten joku edellä totesi: Taajamassa esim pihapuiden korjuussa maataloustraktori ja siinä kuormain ovat perusteltuja, koska joudutaan siirtelemään tavaraa teitä pitkin.

    harrastelija

    Päätehakkuu ja toinen harvennus on kyllä oikeiden metsäkoneiden heiniä. Metsän hoidon kannalta ensiharvennukset eivät näytä kiinnostavan koneurakoitsijoita, joten niiden tekeminen voisi olla tr-hommaa, jos muuten olosuhteet ovat sopivat. Ainakin täällä päin harvassa on tasaisia ja traktorillakin hyvin päästäviä maastoja.

    Nuo LV:n laskelmat ovat puhtaasti teoreettisia. Ensimmäisissä jutuissa LV kertoi korjuun taloudellisuudesta, kun joku tuttu isäntämies oli ajanut puut traktorilla lähes ilmaiseksi ”tutun kauppaa”. LV on nähtävästi hyvä puhumaan, mutta ammattitoiminta ei puheilla juuri pitemmän päälle kannata.

    suorittava porras

    …eikös se naapuri ajellut ne puut pullollisella koskenkorvaa?Tästä voisi päätellä , että Laurin laskelmissa ei varsinainen talouspuoli ole kovinkaan vankalla pohjalla. Tainneet porukalla tyhjentää senkin pullon ?

    Jovain

    Kysymys on kahdesta eri asiasta, urakoidaanko omia puita, vai urakoidaanko sopimussuhteessa metsäosastolle. Nämä seikat on syytä erottaa toisistaan. Sillä on vaikutusta myös käytettävän kaluston suhteen. Kysymys ei kuitenkaan ole metsäkoneiden korvaamisesta maataloustraktoreilla, tai harrastamisesta. Eiköhän omien metsien hoito ja puukauppa/korjuu ole elinkeinosta ja vaikka kysymys on aika paljonkin eri asiasta, kuin urakoinnista metsäosastolle. Toivottavasti nämä seikat eivät kuitenkaan ole esteenä esitetylle kauppatavan muutokselle toimituskaupalle? Kysymyshän on tällä hetkellä noudatettavasta toiminta tavasta.

    mehtäukko

    Tuo Suorittavan lausahdus voikin selventää höykän-köykän taustan.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 701)