…”Maatalouden tuotot on syöty jo moneen kertaan ja metsätaloudessa piikki on auki kaiken aikaa…”

On täysin väärä lähestymistapa esitellä maanviljelys-, ja metsätalouden entisaikaista kytköstä ja nyt sen puutosta tämän aloittajan LV:n kuplaan.

Aiemmin tässä viestiketjussa laitoin linkin tutkimukseen puun korjuun tehokkuudesta.

Lainaus siitä: ”Noin kolmasosa Penttisen ym. (2009) tutkimista yrityksistä on tehnyt jatkuvasti tappiota tai nollatulosta, mikä johtaa väistämättä yrityksen lopettamiseen tai konkurssiin”

Jos kolmasosa yrityksistä häviää konkurssin kautta, niin ei se toimiala ole rahasampo, jossa on paljon löysää ja josta voidaan nipistää pois 5 miljadia euroa kymmenessä vuodessa.

(Aloitus:Laskurin antama päätulos on, että vuonna 2013 puun pystykaupoilla tuhlattiin puunmyyjien rahaa ainakin 500 miljoonaa euroa, noin kymmenen euroa kuutiometriä kohden.)

Ihan myönteinen pöhinä on käynnissä teiden suhteen ainakin Äänekosken vaikutusalueilla . Isompia teitä perusparannetaan ja päällysteet on uusittu useimmille jo varsin huonoon kuntoon ehtineille teille . Koko tiealueen raivaaminen puuttomaksi liikenneturvallisuuden parantamiseksi on toteutettu muun muassa Jyväskylästä Porin suuntaan lähtevällä valtatiellä eikä hanke ole ainoa Keski-Suomessa.

Metsäyhtiöt ovat myös korjanneet tieverkostojaan ympärivuotista toimintaa varten . Kehitys on ollut huima viimeisen 10 vuoden aikana . Samaa kehitystä toivoisi myös yksityisellä puolella . Ympärivuotisen käytön kestävät tiet ovat yksi keino vähentää kausivaihteluita puunkorjuussa . Tie ”haukkuu hintansa”, kun sen vaikutuspiiristä löytyy läpi vuoden korjattavissa olevia kohteita .

Korjuukelpoisuus on tänä päivänä nähtävissä tarkoitusta varten laadituissa karttasovelluksissa . Väri kartalla kertoo sopivan ajankohdan . Kun sävy on vahvasti vihreällä ,korjuun voi toteuttaa kaikkina vuodenaikoina…edellyttäen , että sinne on kunnon tie .

Mehtäukko kupla hyvinkin. Metsänomistajien korjuu on tuon 500 milj. edullisempaa. Noin 10 euroa kuutiota kohden ja kokonaiskustannuksena sen miljardi euroa vuotta kohden, josta metsänomistajat pääsevät tienaamaan, jos pääsevät?

Ei ole väitetty, että teollisuuden korjuun klusteri olisi rahasampo urakoitsijoille. Ei se sitä ole, mutta teollisuudelle se voi olla. Kallis se on joka tapauksessa ja tulee sen hinnasta, kilpailtu ala. Urakoitsijoita kilpailutetaan keskenään. On kallis verrattuna puun hintaan ja metsätalouden tuottoihin, jotka ovat laskevia. Kalliit koneet ja huippuunsa kehitetty klusteri maksaa.

Ei ole epäilystäkään, metsänomistajat pystyvät kyllä vastaamaan tähän hintaan ja kilpailuun. Asia tulisikin ratkaista, vastakkainasettelulla se ei ratkea. Tarvitaan alan monipuolista kehittämistä ja suurin virhe mitä voitaisiin tehdä, on metsänomistajien sulkeminen kilpailun ulkopuolelle jatkossakin.

Kallis on kupla, joka tuossa kuplii ja ilmoitat vielä sen hinnankin. Ei taida olla meikäläisen asia mennä, kyllä se on sinun itsesi mentävä, itsehän olet asiaa esittämässä. Johan tuollainen höttö on vaaraksi kansakunnalle ja varsinkin metsätaloudelle ja varmemmaksi vakuudeksi voisit ottaa mukaan tienaamasi miljoonat ja jakaa vaikka    tarvitsijoille.