Keskustelut Puukauppa Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

  • Tämä aihe sisältää 701 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 651 - 660 (kaikkiaan 701)
  • Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

    Kerroin tällä palstalla viime vuoden lopulla omia tuloksiani puunkorjuun kustannuksista puun pystykaupassa. On aihetta päivittää silloisia tuloksia.

    Tammikuussa esittelin puunkorjuun Lauri-laskurin, jolla on helppo päivittää aiempia laskelmia. Laskuri löytyy verkosta blogistani:  http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ tai linkillä (https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9kcJLAz744UeIgjg)

    Laskurin antama päätulos on, että vuonna 2013 puun pystykaupoilla tuhlattiin puunmyyjien rahaa ainakin 500 miljoonaa euroa, noin kymmenen euroa kuutiometriä kohden. Siitä oli noin 400 milj. euroa korkeista korjuun ja kuljetuksen kustannuksista johtuvaa tuhlausta, mikä on noin puolet vuoden 2013 korjuun kustannuksista 787 milj. eurosta.

    Se siitä maailman tehokkaimmasta puunkorjuusta!

    Tulos on lähes käsittämätön ja on yllättänyt minutkin. Aiemmin olen arvioinut, että maataloustraktoreiden käyttö korjuun koneina alentaisi kustannuksia noin 20 prosenttia.

    Onkin aihetta kysyä, kuinka paljon vuoden 2013 kustannuksiin sisältyi muita kuin puunkorjuun kustannuksia eli korruption kustannuksia. Metsäyhtiöt maksavat puunmyyjiltä pidätetyillä rahoilla muun muassa metsäyhtiöiden omistaman tutkimuslaitoksen, Metsätehon kustannukset? Sisältyivätkö nämä yleiskustannusten summaan, joka oli 2,50 €/m<sup>3</sup>?

  • Puuki

    Niin , se ero siinä on että metsävähennyksen käytöllä on alaraja, joten pienemmistä kauppoista saa metsävähennyskelpoisia.

    Rane2

    ”Mitä hankintapuun korjuuaikoihin ym vielä tulee, niin asiahan olisi järjestettävissä sellaisella sopimusrakenteella, että henkilö X toimittaa ajankohtana Y pisteeseen Z määrän A mitta- ja laatuvaatimukset täyttävää hankintapuuta, ja jos puuta ei tällöin ole paikalla, maksetaan sopimussakko.”

    Hankintakauppahan on,sopimussakkoa lukuunottamatta,juuri tämmöinen.Ja varmasti tiedostava hankintamyyjä saa tingittyä tuon sopimussakonkin mukaan jos näkee sen tarpeelliseksi.

    Jovain

    A. Jalkanen, ei se oikein toimi, jos metsänomistajille tarvitaan omat sopimuksensa. Ei voi myöskään olla toimintavarmuudesta kiinni, sillä metsäosastojen logistiikkaohjauksen kautta menevät myös metsänomistajien puut, jos kauppatavan muutos toteutuu, tai asia hoidetaan muulla tavalla. Onhan hankintakauppa jo toimituskauppaa ja esimerkin mukaista.

    Onhan tuo aika kohtuutonta, että metsänomistajat on jätetty, tai ollaan jättämässä vain ensiharvennuksille ja nekin vain siltä osin, jotka teollisuudelle eivät kelpaa. Ei pidä ihmetellä hankintapuun vähäistä tarjontaa, ei sitäkään, että hankintapuun vähäinen osuus on kiintiöitetty. Eli rajoitetaan näiltäkin osin.

    Aivan hyvin voitaisiin mennä avoimeen puukauppaan ja puun tarjontaan.

     

    mehtäukko

    Jean S on sinällään mielenkiintoinen ja osin toimivakin malli.

    Suuri haaste olisi ötökkälait,tukin korjuu sulan maan aikaan,kelirikot (painorajoitukset)… Tietysti koko hommelin runkona pitäisi olla viimeisen päälle toimiva ja kaikkien mökin ukkojen oikein käyttämä Ohjelmisto, jossa tieto ja käytäntö seilaavat ajan tasalla.

    jees h-valta

    Ei todella pidä ihmetellä hankintapuun vähäistä tarjontaa. Kun suurin osa metsää omistavista majailee 60-kuolema välillä ei kait sieltä kovia rykimisiä enää irtoa. Joista suurimmalla osalla ei olisi edes hajuakaan hommasta eikä kalustoakaan. Edes moottorisahaakaan. Aika mennyt ei koskaan enää palaa….!

    Timppa

    Usko jo viimeinkin Jovain.

    Näillä palstoilla on useaan kertaan todettu, että esittäämääsi toimitustapaa on harjoitettu Suomessa ja luultavasti harjoitetaan tälläkin hetkellä jossain.  Miksi se ei ole yleistynyt?  Syitä on kaksi.  Ostajat eivät voi luottaa siihen, että saavat haluamansa tavaran sovitunlaatuisena määräpäivänä, joka tilausten kertymän perusteella tai vaikka keleistä johtuen voi vielä muuttua useaan kertaan.  Toinen syy on se, että sen kustannukset ovat yleensä tavattoman paljon kalliimmat kuin yhtiöiden loppuun saakka trimmatuilla hankintaketjuilla.  Tilanne on sama kuin treenaamaton amatööri alkaisi kilpailla huippu-urheilijaa vastaan.

    Metsänomistaja saa parhaan tuoton hoitamalla metsiään hyvin.

    Metsuri motokuski

    Olen samaa mieltä Timpan kanssa. Jovain voisi pohtia itseään vaikka metsäyhtiön hankintapäällikön tehtävään ja miettiä sitä kuinka hän saa varmistettua tehtaan puuraaka-aine huollon ja kelvollisen tavaran tehtaalle.  En usko että hankintapäälliköllä olisi ensimmäisenä mielessä onko nykyiset puukauppatavat  metsänomistajalle hyvä vai huono valinta. Tietenkin on myös niin että mitäpä turhaa sitä miettiä kun niillä ei ole mitään tekemistä minun puukaupojeni kanssa. Mutta kuten tiedämme kaikilla on syy-yhteys toisiinsa.

    Jovain

    Missähän päin se Timpan esittämä toimitustapa oikein on, että sitä jopa luultavasti harjoitetaan jossain päin Suomessa.  Ei sitä toimitustapaa ole olemassa, metsänomistajat on puuntoimittajina suljettu pystykaupan ulkopuolelle. Ei voi olla myöskään tietoa kustannuksista, koska metsänomistajia ei ole kilpailutettu pystykaupassa. Eli metsänomistajat eivät ole päässeet haastamaan korjuussa ja osoittamaan todellisia kustannuksiaan.

    Aloittajan Lauri Vaaran tutkimustulokset osoittavat päinvastaista, mitä Timppa yrittää täällä väittää.

    Rane2

    ”Jovainin” tulisi nyt muistaa että myös tohtori Vaaran mallissa metsänomistaja olisi suljettu pystykaupan ulkopuolelle koska pystykauppahan olisi kielletty.

    Tuo että Vaaran väitöskirja osoittaa päinvastaista kuin hän itse yrittää väittää pitää toki paikkansa.

    Jovain

    Mitenkähän nuo ”Ranen” mallissa metsänomistajat on suljettu pystykaupan ulkopuolelle, kun eivät siellä ole olleetkaan. Turhaa viisastelua.

Esillä 10 vastausta, 651 - 660 (kaikkiaan 701)