Rane2 kommentti  2.10.2017 9:08 tyhjentää loppujen lopuksi tämän pajatson.

Korppi ei vaan muutukaan valkoiseksi oli miten kova sulkasato tahansa!

Tuo voi olla ihan totta mitä Anneli kirjoitti. Toisaalta ostajana taas pohtisin että jos nostan hankintalisää tarpeeksi suureksi jotta omatoimi puunhankinta lisääntyisi saisinko sillä kuitenkaan sen hyödyn jota hakisin.

Lähinnä kyseessä on toimintavarmuus eli puuta on tehtaalla sillä aikataululla kun tehdas sitä tarvitsee ja toisekseen saako sahat sellaista tarpeeksi laadukasta materiaalia jota ne todella tarvitsevat kunkin asiakastilauksen perusteella ja oikeaan aikaan.

Uskon että hankintalisän kasvattamminen on kaikista helpointa mänty ja koivuvaltaisissa ensiharvennuksissa jossa toimitusaika ei ole niin tärkeä ja puu voi seistä pitkäänkin tienvarressa oikeaa aikaa odottamassa.

Nyt ainakin olen ollut huomaavinani kun Äänekoski lähtee käyntiin niin enemmänkin tehdas panostaa omaan korjuuseen ja ostoon sekä vaihtopuiden ostoon muilta toimijoilta. En ole kuullut että ne haluaisivat niinkään panostaa hankintapuun lisäostoon. En tiedä onko tätä edes markkinoitu tehtaalle kun enemmänkin halutaan myynnin helpoutta eikä halukkuutta omalle korjuutoiminnalla ole. Ainakaan suuremmassa mitassa.

Mitä hankintapuun korjuuaikoihin ym vielä tulee, niin asiahan olisi järjestettävissä sellaisella sopimusrakenteella, että henkilö X toimittaa ajankohtana Y pisteeseen Z määrän A mitta- ja laatuvaatimukset täyttävää hankintapuuta, ja jos puuta ei tällöin ole paikalla, maksetaan sopimussakko.

Teoriassa voisi edelleen olla niin, että puun ostajalla olisi julkinen hankintapuukalenteri, johon voi sitten tarjota kullekin viikolle toimitukseen puitansa ja tässä sitten tietysti parhaan hinnan saa niiltä viikoilta, jotka ovat vähiten suosittuja.

Teoreettisestihan teollisuus voisi toimia 95-prosenttisesti hankintapuulla, ja 5 % osuus olisi sitten varakapasiteettia/”säätövoimaa”, jonka voi ottaa yhtiön omista tai sopimusasiakkaiden metsistä.

Ja kyllä, tiedän, että kaikki puu ei säily metsässä ympäri vuoden ja että kaikki eivät halua tehdä hankintapuuta kaikkina vuodenaikoina. Tämä on vain esimerkki siitä, miten asia voisi äärimmillään toimia.

Mhy:n korjuupalveluhan käyttää juuri tuota erittelyä tienvarteen saakka. Kaukokuljetusta ne eivät sitten erottele. JeanS:n totemuksessa on vinha perä koska olen työssäni huomannut että metsäyhtiöt haluavat erityisesti kohdentaa ensiharvennukset järeämpiin ensiharvennus metsiin. He eivät ole kiinnostuneet kun vasta sitten kun ensiharvennukset ylittävät noin 70 litran tason. Siihen saakka heitä ei korjuu kiinnosta. Syynä on se että korjuuhinta ja tehty mottimäärä eivät ole kustannustehokkaita. Kuutikohtainen korjuutaksa on huomattavan korkea pienpuulla joten ne saavat olla tekemättä.

Mhy:n korjuupalvelu taas vastaavasti laskuttaa isännältä korjuun joten puun litrakoolla ei ole niinkään merkitystä. Kuutiohinta voi olla hieman korkeampi tai sama mutta kun korjuunhinta eritellään ja laskutetaan erikseen niin kuutiokohtainen hinta jää siten hiukan pienemmäksi myyjälle jos puun litrakoko on alhainen. Pienenä vastaantulona toki on että korjuun hinnan myyjä voi vähentää myyntihinnasta joten vaikutus ei ole kovinkaan merkittävä yhtiöiden ostoihin. Enemmänkin vaikutusta on korjuujäljellä joka viime kädessä kompensoi erotuksen.

Tuo JeanS:n seuraavakin kommentti on hyvä. Uskon kuitenkin että ostajalle ei riitä avoin kalenteri koska he ovat tehneet sopimukset valmiin tavaran toimittamisesta asiakkaalle. Se että kalenteriin ei yhtääkkiä tulisikaan tarvittavaa puumäärää tuotteiden valmistamiseen tai sitten tilausten määrä lisääntyisikin hyvin nopeasti niin mistä tarvitta raakapuu sitten saadaan markkinoilta. Sen vuoksi yhtiöillä pitää olla omaa korjuupalvelua ja esittämäsi suhde 95 : 5 % ei ole kestävä. Toisinpäin se voi kyllä olla. Maailman markkinat valmiista tuotteesta on niin kilpailtuja että yhdenkään asiakkaan menetys millekkään yhtiölle ei ole suotavaa vaan asiakkaita on palveltava ja tavaraa toimitettava kun sitä halutaan.

No korjatkaa jos olen väärässä, mutta siis ne veroedut liittyvät nimenomaan siihen, että kaikki metsätulot voi kuitata metsävähennyksellä ja kaikki metsätalouden menot taas vetävät metsätalouden tappiolliseksi, jolloin sitten pääomatulolajin tappiot konvertoituvat alijäämähyvityksen kautta ansiotulojen vähennyksiksi. Ei toimi kaikilla metsänomistajilla, mutta toimii nimenomaan niillä, joilla on ansiotuloa muualta ja joilla on ostometsissä vähennyspohjaa.

Jos tuota kalenterisovellusta mietitään, niin periaatteessahan tilanne voisi olla esimerkiksi sellainen, että kullakin viikolla voi olla avoinna X1 kuutiota ”ostokilpailutuksessa” hintaan Y1 (yhtiön tarvitsema määrä) ja X2 kuutiota hintaan Y2 (määrä, jonka yhtiö pystyy ostamaan, mutta joka ei oikeasti kiinnosta) ja X3 kuutiota y3 (ostetaan mätänemään). Hinnat Y1-Y3 ovat tehtaanporttihintoja. Sovellukseen liittyy kartta, jossa voidaan itse klikata paikka tienvarsivarastolle ja järjestelmä laskee automaattisesti puun kuljetukselle hinnan tienvarsivarastolta todennäköiseen käyttökohteeseen. Jos puun myyjä hyväksyy nämä hinnat, vaatimukset ja ehdot ja klikkaa ok, niin sopimus on syntynyt. Käytännössä näillä hinnoilla Y1-Y3 sitten ohjataan tarjontaa niihin ajankohtiin joita halutaan, ja ennen kaikkea – näkyvyys lisääntyy. Samalla mankelilla voisi sitten myydä halutessaan myös tehtaanporttikauppana, jos kuljetuksen pystyy itse järjestämään muuta kautta edullisemmin.