› Keskustelut › Puukauppa › Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

  • Tämä aihe sisältää 701 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 631 - 640 (kaikkiaan 701)
1 2 3 … 63 64 65 … 69 70 71

  • Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

    Lähetetty: 29.7.2017, 12:04

    Merkitty: 

    Kerroin tällä palstalla viime vuoden lopulla omia tuloksiani puunkorjuun kustannuksista puun pystykaupassa. On aihetta päivittää silloisia tuloksia.

    Tammikuussa esittelin puunkorjuun Lauri-laskurin, jolla on helppo päivittää aiempia laskelmia. Laskuri löytyy verkosta blogistani:  http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ tai linkillä (https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9kcJLAz744UeIgjg)

    Laskurin antama päätulos on, että vuonna 2013 puun pystykaupoilla tuhlattiin puunmyyjien rahaa ainakin 500 miljoonaa euroa, noin kymmenen euroa kuutiometriä kohden. Siitä oli noin 400 milj. euroa korkeista korjuun ja kuljetuksen kustannuksista johtuvaa tuhlausta, mikä on noin puolet vuoden 2013 korjuun kustannuksista 787 milj. eurosta.

    Se siitä maailman tehokkaimmasta puunkorjuusta!

    Tulos on lähes käsittämätön ja on yllättänyt minutkin. Aiemmin olen arvioinut, että maataloustraktoreiden käyttö korjuun koneina alentaisi kustannuksia noin 20 prosenttia.

    Onkin aihetta kysyä, kuinka paljon vuoden 2013 kustannuksiin sisältyi muita kuin puunkorjuun kustannuksia eli korruption kustannuksia. Metsäyhtiöt maksavat puunmyyjiltä pidätetyillä rahoilla muun muassa metsäyhtiöiden omistaman tutkimuslaitoksen, Metsätehon kustannukset? Sisältyivätkö nämä yleiskustannusten summaan, joka oli 2,50 €/m<sup>3</sup>?

    Tekijä
    Lauri Vaara
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Rane2 1.10.2017, 19:38

    Lue kuitenkin tuo tutkimus jota itse suosittelit.

    Puuki 1.10.2017, 19:39

    ”Kahteen vuoroon siirtyminen laski suhteellista yksikkökustannusta 12% vaikka ko.ketju hakkasi keskikooltaan pienempää puuta kuin yhden vuoron ketju”

    ”Kaksinkertainen siirtomatka lisäsi suht.yk:ta n. 10% ja kaksinkertainen leimikkokoko vähensi 6%”

    ”Yritysten isoimmat ongelmat: puiden vastaanoton vaihtelu, leimikkojen etukäteisjärjestely jne..”

    Siinä lyhyt referaatti 70 sivun asiatekstistä.

    (PS Vahingossa jäi lainausmerkit tekstiin. Ei ole suora lainaus)

    A.Jalkanen 1.10.2017, 19:51

    Metsänomistajan mahdollisuudet parantaa hakkuun kannattavuutta ovat vanhastaan tiedossa: tarjoa isoa leimikkoa jossa on isoja puita ja hyvät tieyhteydet.

    suorittava porras 1.10.2017, 19:54

    Luin  tekstin ja systeemi voi jossakin toimia . Harvalle koneelle vain on töitä täysimääräiseti kahteen vuoroon koko vuodeksi. Minä en haluaisi olla se kuljettaja ,jolle töitä on tarjolla vain epämääräiseksi ajaksi .  Useimmat entiset työkaverini ovat siirtyneet muihin hommiin kyllästyttyään  vuorotyöhön . Minullakin on eläkekortti hihassa , jos tilanne vaatii . Mieluummin eläkkeelle , kun hautaan ennen aikojaan .

    kuusessa ollaan 1.10.2017, 21:37

    Itse tein aikoinaan yli 10 vuotta käytännössä aina iltavuoroa kuormatraktorilla. Toimi hyvin, kun aamuvuorolainen oli aina sama ja työmaat olivat keskimääräistä suurempia (nykyistä keskivertoa tuplaten suuremmat). Myös työnantaja hoiti kaikki kuljetukset tuolloin, usein öisin tai vuoronvaihdon kohdalla. Koska hakkuista oli yli puolet avohakkuuta, homma sujui. Myös harvennushakkuilla tiivis ketju hakkuukoneen kanssa auttoi todella paljon, pölkyt eivät jääneet lumen alle. Voin sanoa, ettei työteho muuttunut iltavuorojen teolla, koska meillä olivat vakiintuneet käytännöt työmaiden ajosta. Pitää muistaa, että talven aikana yhdessäkin vuorossa tehdään osa vuorosta pimeässä.

    Jovain 2.10.2017, 08:07

    Visakallo: Sieltä tulee koko ajan uutta hälvennettävää, saamistanne vastauksista huolimatta ja mitä tulee tuohon nimittelyyn. Kysymys on  poliittinen. Sossut eivät tyydy esitettyihin muutoksiin, on heidän etunsa säilyttää etuutensa metsänomistajiin nähden. Palvelusyhteiskuntaa pidetään yllä hinnasta huolimatta ja sen rahoittamiseen tarvitaan talonpoika päivässä, näin se menee ja sitä rataa…

    Onhan se pieni reikä, joka metsänomistajilla on käytettävissä ja olo tuntuu aika oligopsoniselta. Metsät on sosialisoitu, jos ei yhteiskunnalle, niin ainakin teollisuudelle. Sosialistit ovat tyytyväisiä ja porvareillakaan ei ole valittamista. Toiminta on keskittynyttä ja keskitettyä. On kartellit ja on monopolit. Sini/puna ovat pitäneet huolen siitä, että ahdasta on metsänomistajalla.

    Rane2 2.10.2017, 09:08

    Ahdasta on varmasti mutta ainoa huijaus mikä tässä ketjussa on todistettu on tohtori Vaaran toinen väitöskirja.Eikä sekään ole Suuri Huijaus vaan yliopiston lepsu käytäntö.

    Metsuri motokuski 2.10.2017, 11:41

    Kyllä meillä suorittava kaksi vuoroa toimii hyvin ja tuossa lähellä on iso alueurakoitsija joka hakkaa jatkuvasti kahdessa vuorossa. Silloin kun töitä ei ole kahteen vuoroon niin pidetään lomia ja siten työllisyys pyritään pitämään yllä. Talvella varsinkin kaksi vuoroa on tehokas kun koneiden öljyt pysyvät lämpimänä eikä lämmityskäytölle mene niin paljon aikaa.

    Ilman muuta kahden vuoron työ tarvitsee hyvän henkilöstökemian onnistuakseen. Liekö sitten tuuria tai mitä mutta ongelmia meillä ei ole ollut.

    Voihan se olla myös niin että ne jotka kahteen vuoroon eivät ole sopeutuneet ovat siirtyneet muihin tehtäviin omasta halusta.

    Puuki 2.10.2017, 11:58

    Jos vielä tähän jankkausketjuun lisäisi sen, että myös niitä maataloustraktorin pohjalle tehtyjä korjuu-ja varsinkin ajokoneita vetävine metsäperäkärryineen on käytössä ja ihan hyvin toimiviakin. Onhan ne traktorit ja niiden metsävarustelutkin kehittyneet samaan aikaan kuin varsinaiset metsäkoneet.

    Jos tarvetta on metsäkäytön ohella muuallakin maataloudessa, voi olla hyvinkin kannattavaa toimintaa. Mutta ko. kalustolle sopivia tiloja on suht. vähän olemassa.

     

    Jovain 2.10.2017, 22:24

    Sopivia maatiloja, eihän niitä paljoa ole. Pyrkimyshän on sama myös ammattimaiselle metsätilataloudelle ja niiden yhteistyöverkostoille. Kauppatavan muutos avaisi laajemman markkinan korjuupalvelulle ja kaluston kehittämiselle. Alentaisi kustannuksia ja sillä olisi myönteinen vaikutus myös metsänhoitoon. Eihän yhdentavan koneet ja yhdentavan metsänhoito, voi olla se ainut oikea yhdentavan toimintamalli, monipuolisuutta ja elinvoimaansa hakevalle maa- ja metsätaloudelle.

Esillä 10 vastausta, 631 - 640 (kaikkiaan 701)
1 2 3 … 63 64 65 … 69 70 71