Keskustelut Puukauppa Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

  • Tämä aihe sisältää 701 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 621 - 630 (kaikkiaan 701)
  • Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

    Kerroin tällä palstalla viime vuoden lopulla omia tuloksiani puunkorjuun kustannuksista puun pystykaupassa. On aihetta päivittää silloisia tuloksia.

    Tammikuussa esittelin puunkorjuun Lauri-laskurin, jolla on helppo päivittää aiempia laskelmia. Laskuri löytyy verkosta blogistani:  http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ tai linkillä (https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9kcJLAz744UeIgjg)

    Laskurin antama päätulos on, että vuonna 2013 puun pystykaupoilla tuhlattiin puunmyyjien rahaa ainakin 500 miljoonaa euroa, noin kymmenen euroa kuutiometriä kohden. Siitä oli noin 400 milj. euroa korkeista korjuun ja kuljetuksen kustannuksista johtuvaa tuhlausta, mikä on noin puolet vuoden 2013 korjuun kustannuksista 787 milj. eurosta.

    Se siitä maailman tehokkaimmasta puunkorjuusta!

    Tulos on lähes käsittämätön ja on yllättänyt minutkin. Aiemmin olen arvioinut, että maataloustraktoreiden käyttö korjuun koneina alentaisi kustannuksia noin 20 prosenttia.

    Onkin aihetta kysyä, kuinka paljon vuoden 2013 kustannuksiin sisältyi muita kuin puunkorjuun kustannuksia eli korruption kustannuksia. Metsäyhtiöt maksavat puunmyyjiltä pidätetyillä rahoilla muun muassa metsäyhtiöiden omistaman tutkimuslaitoksen, Metsätehon kustannukset? Sisältyivätkö nämä yleiskustannusten summaan, joka oli 2,50 €/m<sup>3</sup>?

  • suorittava porras

    Kannattaa avata ”Planterin”esittämä linkki edelliseltä sivulta . Sen sivuston sisällys kyllä kertoo , kuinka pienestä oksanreijästa ”Jovain” maailmaa tirkistelee . Reilut 70 sivua täyttä asiaa .

    Visakallo

    Jovain olisi voinut lukuisia kertoja hälventää esittämäänsä asiaan kohdistuneita epäilyjä, mutta ei ole sitä tehnyt. Esitettyihin kysymyksiin olisi voinut vastata selkeästi, eikä alkaa arvostella kysymyksen esittäjiä. Tähän mennessä Jovain on itse kieltänyt jo lähes kaikki alunperin esittämänsä väitteet. Onko ko. toiminta ollut tahallista vaiko tahatonta?

    Puuki

    Tutkimus kertoi hyvin korjuuyritysten kannattavuuteen vaikuttavista tekijöistä.

    Korkeiden pääomakulujen takia näytti että suurimpia kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä olisi 2:ssa vuorossa työskentely, sopivat siirtomatkat ja leimikkojen koko.

    Suorittavan aiemmin esittämän ”savujaon” uudelleen lämmittäminen ei parantaisi kantohintoja vaikka se korjuukuluja mahdollisesti alentaisikin. Se on jo nähty aiemmin. Korjuun ketjuttaminen pitää hoitaa eri tavalla, jos aiotaan myös mo:en etuja ottaa huomioon.

     

    Rane2

    Yllättävän iso merkitys on pelkästään sillä jos kahdesta 8 tunnin vuorosta siirrytään kahteen yhdeksän tunnin vuoroon.

    suorittava porras

    Toista kymmentä vuotta kahta vuoroa tehneenä kerron , että aina 1+1ei ole tulokseltaan läheskään kaksi . Menee jopa alle yhden , jos kuskien kemiat ei kohtaa tai laite on toiselle outo .

    Toinen asia on , kumpi lähtee , kun työt vähenee ja mistä sille kaverille korvaavaa työtä . Kaksi vuorohomma tarkoittaa alempaa tulotasoa ja huonompaa työllisyyttä ainakin toiselle . Näyttää nuo osaavammat pärjäävän ja saavan tulosta aikaan ihan yhdessäkin vuorossa . Jos niille esitellään kahteen vuoroon siirtymistä , ne nauraa ja lähtee . Ottajia on .

    mehtäukko

    Tuo on totta.

    Sitäpaitsi aniharvalle käy yö-, ja tai vuorotyö. On tutkittukin, että ihmisen terveydelle se on pitkässä juoksussa turmiollista.

    Rane2

    Kannattaa avata ”Planterin”esittämä linkki edelliseltä sivulta . Sen sivuston sisällys kyllä kertoo , kuinka pienestä oksanreijästa ”Suorittava” maailmaa tirkistelee . Reilut 70 sivua täyttä asiaa .

    suorittava porras

    Verenpaineet oli koko ajan punaisella kaksivuorohommissa ja iltavuorosta tultua sai pistää kädet ristiin kun pääsi hengissä kotiin. Ei silti oli joskus pakko ottaa torkut aamuvuoroonkin mennessä ,kun silmät painui väkisin kiinni . Työmatkat olivat tuolloin 50-80 kilsaa suunta . Koko ajan väsytti ja tulokset oli mitä oli. Nyt kahdenvuoron systeemillä valmistettu  puumäärä  on nutullaan alle puolessa päivässä .

    Rane2

    ”Nyt kahdenvuoron systeemillä valmistettu puumäärä on nutullaan alle puolessa päivässä .”

    Eli teet nyt yksinäsi tuplasti sen minkä silloin kahdessa vuorossa syntyi?

    suorittava porras

    Kyllä . Tosin 9 tunnin vuorossa .

    Kerron vielä tapauksesta kolme vuotta sitten . Kokenut ikänsä yhtä vuoroa tehnyt konkari jäi eläkkelle . Ei kuitenkaan viihtynyt kotona ja tuli ”potkimaan renkaita”hallille . Työnantaja näki , että kaverin mieli teki vielä metsään . Kysyi sitten , että ostanko sulle vielä konen . Kone ostettiin (ihan tuliterä). Veteraani päästeli sillä pari vuotta nuorempien kiusaksi ja jäi eläkkeelle , kun kone tuli sisääajetuksi . Nyt laitetta ohjastaa nuorempi kaveri. Yhdessä vuorossa hänkin . Koneissa on täydellinen työajan ja tuotosten seurantaan tarkoitettu ohjelmisto.  Veikkaan ,että ihan summamutikassa yhteen vuoroon ei ole päädytty . Tiedän toki toimivia kaksivuorosysteemejäkin. Hyvin toimivia en yhtään .

    Tahtoo kahta vuoroa paiskivat pyrkiä muihin töihin jo viisikymppisinä tai viimeistään ennenaikaiselle eläkkeelle.

Esillä 10 vastausta, 621 - 630 (kaikkiaan 701)