Keskustelut Puukauppa Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

  • Tämä aihe sisältää 701 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 611 - 620 (kaikkiaan 701)
  • Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

    Kerroin tällä palstalla viime vuoden lopulla omia tuloksiani puunkorjuun kustannuksista puun pystykaupassa. On aihetta päivittää silloisia tuloksia.

    Tammikuussa esittelin puunkorjuun Lauri-laskurin, jolla on helppo päivittää aiempia laskelmia. Laskuri löytyy verkosta blogistani:  http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ tai linkillä (https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9kcJLAz744UeIgjg)

    Laskurin antama päätulos on, että vuonna 2013 puun pystykaupoilla tuhlattiin puunmyyjien rahaa ainakin 500 miljoonaa euroa, noin kymmenen euroa kuutiometriä kohden. Siitä oli noin 400 milj. euroa korkeista korjuun ja kuljetuksen kustannuksista johtuvaa tuhlausta, mikä on noin puolet vuoden 2013 korjuun kustannuksista 787 milj. eurosta.

    Se siitä maailman tehokkaimmasta puunkorjuusta!

    Tulos on lähes käsittämätön ja on yllättänyt minutkin. Aiemmin olen arvioinut, että maataloustraktoreiden käyttö korjuun koneina alentaisi kustannuksia noin 20 prosenttia.

    Onkin aihetta kysyä, kuinka paljon vuoden 2013 kustannuksiin sisältyi muita kuin puunkorjuun kustannuksia eli korruption kustannuksia. Metsäyhtiöt maksavat puunmyyjiltä pidätetyillä rahoilla muun muassa metsäyhtiöiden omistaman tutkimuslaitoksen, Metsätehon kustannukset? Sisältyivätkö nämä yleiskustannusten summaan, joka oli 2,50 €/m<sup>3</sup>?

  • Visakallo

    Jovain: ”Tarkoitetaan metsänomistajien kilpailuttamista.”

    Voisiko Jovain jo vähitellen kertoa meille metsänomistajille, mitä tuo ihan käytännössä tarkoittaisi? Olen päivätyöni kautta aika vahvasti mukana kilpailutuksissa, ja kyllä niillä aina tähän asti on pyritty painamaan hinnat alaspäin. Voittaakseen puufirman metsäosaston järjestämän kilpailutuksen, on metsänomistajan tehtävä korjuutyö samoilla ehdoilla ja aikatauluilla kuin urakoitsija, mutta halvemmalla. Lopputulos olisi, että metsänomistaja rahoittaisi korjuutyötään puunhinnalla. Mitä järkeä siinä olisi?

     

    Jovain

    Milläs hinnalla sitä pystykauppaa rahoitetaan, jos ei puun hinnalla?

    En minäkään näe mitään järkeä siinä, että pystykaupassa metsänomistajat pidetään korjuupalvelun ulkopuolella. Että eivät pääse tarjoamaan korjuupalveluaan ollenkaan. Jossain vaiheessa tällainen kehitys on taitettava. Yksinkertaisesti siitä syystä, että korjuun hinta kipuaa kokoajan ylöspäin ja toteutuu nimen omaan puunhinnan kustannuksella. Ja kun näin on, metsätalouden on saatava katetta toiminnalleen. On päästävä mukaan toimintaan, eikä vain tyytyä maksuautomaatiksi. On aika paljonkin isommasta asiasta kysymys, kuin tuosta korjuun hinnasta ja siitä, mitä täällä palstalla yleisesti tarjoillaan.

    mehtäukko

    Jovain…”En usko laskevaan puun hintaan, sillä näillä vanhoilla sopimuksilla korjuun hinta suhteessa puun hintaan on mennyt kokoajan ylöspäin ja on nimen omaan toteutunut puunhinnan kustannuksella…”

    En suoranaisesti ymmärrä tuota noin.

    Jos kustannuskehitys on nostamassa niin kuljettajien,auto-ja koneyrittäjien ym toiminnassa olevien ja seikkojen hintoja, jostainhan se on katettava. Mistä muusta se otettaisiin?? Kun puun kantohinta on markkinoilla sorvautunut johonkin tasoon jolla jalostava teollisuus taas kilpailee tuotteineen maailman markkinoilla, siinä tulevat eteen lopulta tasapainotekijät.

    Se että onko eri lopputuotteiden hintataso linjassa kantohintaan on toinen jutsku.

    Jovain

    Punatauti se on kova tauti, jota herkkua lisättiin takavuosina ja vuosikymmeninä yhteiskuntaan urakalla. Lisättiin palkansaajan etuutta ja hyvinvointia ja uskottiin rakenteiden kestävän, mutta toisin kuitenkin kävi. Vastaan tulivat tasapainotekijät, joita nyt korjaillaan yhteiskunnassa. Ei kuitenkaan metsäpuolen rakenteissa.

    Näillä seikoilla on suora vaikutus kantohintaan vielä tänäkin päivänä ja toivoa sopii, että ylihintainen korjuu ja muut seikat. Metsänomistajien mukaan tulo, saadaan kulurakenne tasapainoon.

    Metsuri motokuski

    ……. että ylihintainen korjuu …….

    Voi hel….tti. Tervetuloa jovain alalle yrittäjäksi. Näet kuka ne ylihintaisen korjuun rahat kuppaa ja missä ne rahat pyörii. Ei ne ainakaan metsäkoneurakoitsijoilla ole.

    Tuo puunhinta on pohjoismaissa samaa luokkaa joka maassa. Hetkellisiä hintapiikkeijä on jokaisessa maassa mutta se että jossain jatkuvasti maksetaan kovempaa hintaa on puppua. Sen on montakertaa todettu eri vertailuissa.

    Eiköhän ongelma ole ihan maailmanlaajuinen joten Suomen puuhuollon korjauksella asia ei korjaannu mutta teollisuuden se voi karkottaa. Joten eiköhän tämä asia ole tässä.

    Kuitupuunkasvattaja

    Miksi tämä perinteinen pystykauppa ei lopu ihan heti Suomesta?

    Siksi, että se on edullinen tapa hommata puuta tehtaille. Kauppa ja korjuu on kytketty yhteen, joten korjuuyrittäjät kilpailevat korjuusta ja ylituotanto ja tuonti painavat kantohinnan alas. Yhtiöillä ei ole nykytilanteessa mitään syytä muuttaa oligopsonin suomaa järjestelmää.

    Yksityisen yhtiön tehtävänä ei ole tuottaa hyvinvointia raaka-aineentuottajille vaan omistajilleen. Metsäliitto täyttää tuon kriteerin juuri ja juuri. Ilman sitä tilanne voisi olla puuntuottajan kannalta paljon onnettomampi.

    35-40 vuotta sitten osa metsäväestä pelkäsi metsien sosialisointia. Nyt isot yhtiöt ovat hoitaneet sosialisoinnin ja poliitikot ovat jokseenkin tyytyväisiä. Sosialistin mielestä on hyvä asia, ettei metsänomistaja pääse rikastumaan. Porvarin mielstä on hyvä asia, että hyöty valuu yksityisiin taskuihin (myös ulkomaille). Eivätpähän metsät ole siten solialisoitu perinteisesti yhteiskunnan haltuun.

    Korjuuta tehostamalla tai osuuskuntia muodostamalla asia ei kummene. Asia ei kummene silläkään, että korjuuta tehtäisiin suuremmalla yrittäjäporukalla isoilla tai pienillä koneilla.

    Jos asiaan haluaisi muutosta, pitäisi olla omat kanavat kuitupuun jatkojalostukseen tai kuitupuun saattamiseen aivan muille markkinoille.

    mehtäukko

    Joovainin keskustelulogiikka on sitä että kun keinot loppuu niin konstit alkaa.Punatauti !

    Tai automaattisyöttöinen trolli, joka oksentaa kuin ilman alaleukaa mitä sylki suuhun tuo.

    Sitähän saa suoltaa ja vaatia vaikka kusiaispesän kattamista peltikatolla kun ei edes halua ymmärtää  puheena olevan kauppatavan muutoksen umpiota ja sen tyhjääkin tyhjempiä esille tulleita  perusteluja.

    Kuten aiemmin todettu, ei satojen miljoonien puuta jalostava teollisuus kertakaikkiaan voi heittäytä esitettyyn suden kuoppaan. Yksi on se, että puuta tulee jos on tullakseen tai ei ollenkaan. Eikä ei hallitsisi  mikään logistiikka.

    Toinen on toimitussopimukset maailman ääriin. Kun jatkuva ketju on ensinmainitun kaoottinen, kuka uskaltaa luvata kenelle mitään.

    Kolmas olisi tuulella käyvä laskutus.Kun korjuu maksaisi kuitenkin tuhottomasti (ison osan puista jäädessä vieläpä korjaamatta), ja laskua pukkaisi ennakoimattomasti, metsätalouden puuhuolto olisi tuhon tiellä yksin näistä kolmesta syystä.

    Siinä ei enää auttaisi olisiko keksinnön pääpirut puna-, vai keltatautisia tai peräti mustia ukkoja.

     

    Planter

    Tällainen tutkimuskin on tehty, tästä näkee mistä kustannukset koostuvat. Ihan hyvä metsänomistajankin tietää:

    https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/193734/Makela_pg_2017.pdf?sequence=2

    Metsuri motokuski

    Kuitupuunkasvattaja: Siksi, että se on edullinen tapa hommata puuta tehtaille. Kauppa ja korjuu on kytketty yhteen, joten korjuuyrittäjät kilpailevat korjuusta ja ylituotanto ja tuonti painavat kantohinnan alas. Yhtiöillä ei ole nykytilanteessa mitään syytä muuttaa oligopsonin suomaa järjestelmää.

    Tästähän tässä koko hommassa on kyse. Vielä lisäisin tuohon ensimmäiseen lauseeseen yhden sanan: ……  laadukasta puuta tehtaille. Silloin saadaan sahatkin mukaan. Ilman muuta tuotipuulla tullaan aina pitämään siitä huolta että puun hinta ei karkaa käsistä. Näin tekisin itsekkin jos olisin ison pörssiyhtiön toimitujohtaja. Firmani tavoite olisi tuottaa mahdollisimman kova kate omistajille vaikka sitten metsänomistajien ja korjuuyrittäjien kustannuksella. Käyttäisin kaikki painostuskeinot kustannusten alaslaskemiselle. Yksikään yhtiö ei murehdi metsänomistajan taloudesta vaan siitä millä keinolla saadaan raaka-ainetta tehtaalle mahdollisimman edullisesti. Sillä puumarkkinat ovat maailmassamme erittäin kilpailtu ala ja sen vuoksi raaka-aineen hinnasta tulee pitää huolta.

    Jovain

    Sopiihan näitä joutavia puheita mehtäukko, voisit perustella vielä yhden väittämän, tyhjät puheet.

    Ei täällä ole väitettykään, että ylihintainen puunkorjuu olisi metsäkoneurakoitsijoiden syytä, tai että kysymys olisi vain puunhinnasta, mutta sillä on jo vaikusta, miten kakku jaetaan. Metsänomistajien osuus puunkorjuusta on vain n. 10-15 % ja sekin päämarkkinasta erillisellä sopimuksella, joka ei ole kilpailu kykyinen.

Esillä 10 vastausta, 611 - 620 (kaikkiaan 701)