Keskustelut Puukauppa Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

  • Tämä aihe sisältää 701 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 591 - 600 (kaikkiaan 701)
  • Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

    Kerroin tällä palstalla viime vuoden lopulla omia tuloksiani puunkorjuun kustannuksista puun pystykaupassa. On aihetta päivittää silloisia tuloksia.

    Tammikuussa esittelin puunkorjuun Lauri-laskurin, jolla on helppo päivittää aiempia laskelmia. Laskuri löytyy verkosta blogistani:  http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ tai linkillä (https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9kcJLAz744UeIgjg)

    Laskurin antama päätulos on, että vuonna 2013 puun pystykaupoilla tuhlattiin puunmyyjien rahaa ainakin 500 miljoonaa euroa, noin kymmenen euroa kuutiometriä kohden. Siitä oli noin 400 milj. euroa korkeista korjuun ja kuljetuksen kustannuksista johtuvaa tuhlausta, mikä on noin puolet vuoden 2013 korjuun kustannuksista 787 milj. eurosta.

    Se siitä maailman tehokkaimmasta puunkorjuusta!

    Tulos on lähes käsittämätön ja on yllättänyt minutkin. Aiemmin olen arvioinut, että maataloustraktoreiden käyttö korjuun koneina alentaisi kustannuksia noin 20 prosenttia.

    Onkin aihetta kysyä, kuinka paljon vuoden 2013 kustannuksiin sisältyi muita kuin puunkorjuun kustannuksia eli korruption kustannuksia. Metsäyhtiöt maksavat puunmyyjiltä pidätetyillä rahoilla muun muassa metsäyhtiöiden omistaman tutkimuslaitoksen, Metsätehon kustannukset? Sisältyivätkö nämä yleiskustannusten summaan, joka oli 2,50 €/m<sup>3</sup>?

  • Jean S

    Niin, jos asiaa oikein alkaa ajattelemaan, niin jokainen hehtaari, joka kasvullista valtion omistamaa metsämaata laitetaan pysyvään suojeluun, on metsänomistajan ilo siinä mielessä, että sen hehtaarin puut eivät tule enää koskaan markkinoille. Ryhtykäämme siis kaikki kannattamaan luonnonsuojelua tällä menetelmällä.

    Toki kilpailulainsäädäntökin vaikuttaa, mutta ajatus siitä, että puunmyyjät jostain syystä kieltäytyisivät myymästä tukkipuuta alle 70 euron, kusee nykytilanteessa pahasti. Aina löytyy joku (ja toistaiseksi tarpeeksi moni) joka on valmis realisoimaan metsänsä halvemmalla, eikä ole juridisia keinoja siihen, miten häntä voitaisiin kieltää tekemästä sitä.

    Sitä vastoin puun myyntiä ulkomaille, jota siis Österbottenin suunnalla harrastetaan, ei kiellä mikään. Mikään ei myöskään kiellä perustamasta näitä puita käyttäviä yrityksiä, mutta alkupääoman ja vaadittavan markkinaosuuden hankinta lienee useimmilla ongelma. Se, että Suomeen tulee näitä investointeja tällä hetkellä, kertoo siitä, että joidenkin mielestä Suomen puu on maailmanmarkkinoihin nähden oudon halpaa ja sitä kannattaa jalostaa täällä. Muita hyviä syitä voisivat olla esimerkiksi halu tehdä pilottitehdas Suomeen ja viedä opittu tekniikka sittemmin omaan maahan.

    A.Jalkanen

    Hiilensidontakorvaus auttaisi taloutta, mutta sen olisi oltava melko iso, jos toiminta vaarantaa tukkipuun tuotannon, koska siitä se meidän tili tulee. Lisäksi monimuotoisuuden tuotantokorvaus lisääntyneistä metsätuhoista.

    Metsuri motokuski

    Kyllä nuo Laurin taksatavoitteet ovat aika pienet ja uskon että meidän kylän maanviljelijät eivät talvisin traktoreitaan metsään vie tuolla taksalla. Kun ne ei vie niitä nykyisillä taksoillakaan. En tiedä onko Lauri kysellyt moneltakin maanviljelijältä lähtevätkö ne metsään tuollaisella ajo ja hakkuutaksoilla ja tekevätkö ne tarvittavat investoinnit.

    Nyt meillä on työnalla sellainen 12 ha harvennus louhikossa joka voi olla traktorilla tekemätön paikka.

    Jovain

    Planterin viittaukseen puunhankinnan suurien voittojen (500 milj.) piilottamisesta. Sinne ne menevät metsäosastojen ja korjuun kustannusten rakenteisiin ne miljoonat ja ilman, että metsänomistajilla on siihen mitään sanomista. Metsänomistajat eivät ole osallisia pystykaupassa ja ovat pakotettuja maksamaan korjuun 80-90 % markkinaosuuden mukisematta.

    Tilanne olisi toinen jos metsänomistajat hyväksyttäisiin mukaan puun toimittajina ja hyväksyttäisiin kilpailemaan näistä rahoista, mutta siihenhän teollisuus ei suostu. Ei hyväksy metsänomistajia kilpailijaksi omista rahoistaan ja omista puistaan. Teollisuus tyytyy halpaan raaka-aineeseen ja toimivaan logistiikkaan, jota metsänomistajien mukaan tulo ei kuitenkaan miksikään ole muuttamassa.

    On vaaransa markkinaosuuksien uusjaosta ja näiden markkinoiden löysästä rahasta, joiden jakamiseen ei olla suostumassa. Pidetään  mieluummin kiinni ”kansankodin” etuuksista ja hyvinvoinnista, joka yhteiskunnassa oli lähellä ajaa karille. Olkoon vaikka Planterin  suurien voittojen piilottamisesta ja vaikka korjuun kustannusten piiloperinnästä, jota aloittajan mukaan muissa puun tuottaja maissa ei ole.

    Väitän näillä seikoilla olevan myönteisen vaikutuksen puun hintaan ja on toteutuessaan metsänomistajan kustannuksella toteutumassa tämäkin, mutta onhan avoimen ja hyväksyttävän kilpailun kautta. Kysymys on enemmänkin siitä, löytyykö kykyä ja tahtoa muuttaa puuntuottamisen rakenteita?

     

    kuusessa ollaan

    ”Teollisuus tyytyy halpaan raaka-aineeseen ja toimivaan logistiikkaan, jota metsänomistajien mukaan tulo ei kuitenkaan miksikään ole muuttamassa.”

     

    Ok. Siis jos ajatusta lavennetaan, pitää koko kotimaista raaka-ainetta käyttävä teollisuus pilkkoa entistä pienempiin palasiin ja unohtaa tehokkaammat suuret yksiköt? Eli esimerkiksi takaisin alle 10 lehmän maatilat ja niillä kiertelevät maitoautot. Sitähän tuo muutos vastaisi.

    A.Jalkanen

    Mielestäni tässä ketjussa on osoitettu, että mitään ’piilotettua rahaa’ ei ole olemassa, koska puun ostajat kilpailuttavat metsäkoneurakoitsijat. Vaikka puun myyjä tekisi saman kilpailutuksen, korjuuta ei saisi halvemmalla. Pikemminkin päin vastoin, koska korjuu-urakat olisivat paljon pienempiä, ts. myyjälle jäisi todennäköisesti vähemmän käteen.

    Toinen kysymys on hankintalisä, joka varmasti voisi olla isompi, mutta teollisuudella ei ole intressiä lisätä hankintapuun osuutta logistisista syistä: pystyvarasto on paras varasto, josta saa haluamansa laatuisen puun silloin kuin haluaa.

    mehtäukko

    Halloota. Ei taida kauppatavan muutos muuttua sitten millään opilla?!

    …”Teollisuus tyytyy halpaan raaka-aineeseen ja toimivaan logistiikkaan…”

    Toimivaan logistiikkaan todellakin. Tähän kun kehitys on kehittynyt ja kun parempaa ei ole ollut tarjolla.

    Halpahan  raaka-aine on aina myyjän mielestä,mutta kun globaaleilla markkinoilla sattuu pyörimään muutkin kuin suomalaiset sahurit.

    Tosi-asia on,että jos epävarma ja muutenkin kaikinpuolin kalliimpi puukauppasovellus väkisin tungettaisiin käytäntöön, raaka-aine olisi suorastaan pilkkahintaista.

    Jovain

    A. Jalkanen. Metsäkoneurakoitsijoiden kilpailuttamisella ei tarkoiteta sitä kilpailua, joka metsätaloudesta puuttuu. Eli metsänomistajien kilpailuttaminen puuttuu. Eiköhän se kilpailuttaja tule olemaan metsäosasto jatkossakin, joka kilpailuttaa urakoitsijat, siinä kuin metsänomistajatkin.

    Koska kilpailua ei ole, ei myöskään kilpailua isännättömästä rahasta voi olla. Se, että metsänomistajien puutoimitukset on ajettu alas, onkin nyt sitten logistinen syy? Ei voida ottaa enempää?

    jees h-valta

    Nyt on hiukan valoa tunnelin päässä myös kuitupuun hinnan nousuun. Venäjän puu on kuituna jo varsin kovahintaista joten sen aika alkaa olla ohi. Suomeen sitä ei kauaa kannata rahdata vaan kotimaan kuitupuu alkaa kulkea ja sille saadaan arvoa lisää. Olen aina hiukan tyrmistynyt tuosta metsäammattilaisten hokemasta, tukilla tili tehdään. Tuntuu oudolta ettei kasvatusaikaa vieläkään osata sisäistää tukkitavaran arvoon. Kuitukauppa olisi se joka nopeasti parantaisi metsän tuottoa kunhan sen arvoa saadaan muutama euro paremmaksi. Silloin voisi jopa hankinta kannattaa nykyistä paremmin.

    Visakallo

    Voisiko Jovain kertoa, mitä muuta kuin laskevaa puun hintaa metsänomistajien kilpailutus toisi mukanaan?

Esillä 10 vastausta, 591 - 600 (kaikkiaan 701)