Pikkumoto ei tuo autuutta . Se todettiin viimeksi Elmiassa. Kiinnostus niihin hiipuu Ruotsissakin . Kannattavuudesta Suomen puolella on todettava , että kombit ovat häviämässä ja pienemmät koneenvalmistajat ajautuvat yleisesti taloudellisiin vaikeuksiin . Jos homma toimisi , firmat pysyisivät pystyssä. Nyt on tapahtunut kome eri koneenvalmistajan konkkaa lyhyen ajan kuluessa . Joillekin merkeille konkursseja on kertynyt useita vuosien saatossa .

On mukavampiakin tapoja päästä eroon omaisuudestaan , kun hankkia pikkumoto tai metsävarusteltu maataloustraktori.

Logman ja Profi valmistivat n.15 tonnin työpainoisia harvestereita joten kyseessä oli ihan normaali yleismoto.Konkursseissa ei siis ole kyse jostain tehottomien ”pikkumotojen”  yleisestä kelvottomuudesta vaan markkinoilta ei ole saatu sijaa  .

Sen sijaan Porin tehtaan tehoton pikkumoto porskuttaa myötätuulessa.Sopiva markkinarako on löytynyt.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/mets%C3%A4konevalmistajien-vauhti-kiihtyy-uusi-enn%C3%A4tys-tekeill%C3%A4-1.182427

Metsuri motokuski: Hinta on sama kuin urakoitsijalle ja tulee muotoutumaan kauppatavan muutoksen ja kilpailun avautumisen kautta. Korjuun hintaahan emme tiedä, pystykaupassa hinta peritään puun hinnasta, mutta sen verran tiedämme, että korjuu aukolla maksaa kympin luokkaa ja harvennuksella yli kahta kymppiä. Ja on hankintakaupassa kympin verran vähemmän. Ja tarkoittaa sitä, että vaikea tässä yhtälössä on metsänomistajan tai Mhy korjuupalvelun menestyä.

Muutoksen jälkeenkin puhutaan tienvarsihinnoista. Pääset metsänomistajana samaan rintamaan urakoitsijoiden kanssa ja urakoitsijana pääset korjaamaan (myös) omat puusi. Kysymys ei ole sen kummemmasta, kuin metsäosasto ostajana ja metsänomistaja puun myyjänä, metsänomistajat pääsevät päättämään omasta puolestaan, ottavatko korjuun palveluna, vai toimittavatko puunsa itse tai oman korjuupalvelun kautta tien varteen. Siirrytään laskutusmenettelyyn. Hinnat muotoutuvat kauppatavan muutoksen, avautuvan hintakilpailun ja laskutusmenettelyn kautta. En kuitenkaan väitä, että mentäisiin huonompaan suuntaan.

On aivan turha selitellä, kun on tämä kilpailun rajoitus olemassa. Pienkonevalmistajien konkurssit tai metsänomistajien konekaluston puuttuminen tmv, ovat suoraa seurausta kilpailun puuttumisesta (Näin ainakin väitän, että myös tällä on vaikutuksensa)

Kun tällä palstalla nyt on erilaisia laskuharjoituksia aina silloin tällöin, niin laskisiko joku vähän tällaisen skenaarion kannattavuutta:

– oletetaan, että Tuppulan kylän isännät perustavat osuuskunnan, jonka tarkoitus on käytännössä ylläpitää yhtä yhdistelmäkonetta ja lavettia ja yhtä suorittavan portaan henkilöä. Osuuskunnalta ostetaan kaikki harvennustyöt ja 50 % päätehakkuiden työstä, eli näiltä osin kaikki tilalliset myyvät pelkkää hankintapuuta.

– paljonko on riittävä alkuinvestointi

– paljonko metsähehtaareja (keskimääräisellä kehitysluokkajakaumalla) Tuppulan kylän isännillä yhteensä olisi oltava, jotta yksi suorittava porsas työllistyy alan TESsin mukaisesti (kone seisoo kun kaverilla on vuosiloma).

– lisäksi osuuskunta voi satunnaisesti palkata esim. työllistettyjä tai nuoria taimikonhoitoon ja istutukseen ja laskuttaa näistä töistä metsänomistajaa.

Lähtökohtana on, että osuuskunta on varsinaisesti palveluosuuskunta eli sen tavoitteena on tuottaa jaettavaa voittoa osakkailleen muuten kuin saatuna (mahdollisena) hyödyssä puukaupassa.

Laskelmasta voisi tehdä myös sellaisen version, jossa kapasiteettia rajaavana tekijänä olisi yksi puutavara-auto, jota kuljettaa yksi henkilö ja hinnat ovat tällöin tehtaanportti-hintoja ja kuvitteellinen tehdas on 70 km päässä.

Tuppulan OSK jää odottamaan vastauksianne.

Tjaa,jos kone on yhdessä vuorossa 50 viikkoa kertaa 5 pvä =250 työpäivää.

50000 m3 jaettuna 250 päivällä  tekisi 200 m3 työvuorossa.

Ja se kolminkertainen aukkokone vaatisi 600 m3  eli kahdessa vuorossa kumpikin tekisi 300 m3.