Ei se kuorman paino siitä yhtään kasva , vaikka kuinka nippua pyörittelet. Kuitupöllien päämitta on nykyohjeiden mukaan tällä hetkellä 5,5 metriä. Tämä on seurausta puutavara-autojen kantavuuksien kasvattamisesta . Kun pankkoihin ei voi lisätä pituutta määrättömästi , on puututtu pölkkyjen pituuksiin ja päädytty pääsääntöisesti 5,5 metrin mittaan . Autokuski on varsin selkein sanakääntein kertonut , että kuorma jää reilusti vajaaksi , jos tehdään liian lyhyitä mittoja. Kymppitonni pois täydestä kuormasta tuntuu  tilipusissakin . Vituttaa varmasti vähempikin. Kuljetetuista terveisistä ei makseta. Sama koskee lähikuljetuskalustoa . Kuormakokojen kasvattamisella säästetään polttoainetta ja luontoa. Vähemmällä ajolla enemmän tavaraa käyttöpaikalle .

No ei minua kiinnosta pätkääkään mitä autokuski ajattelee. Hehän on hinnoitelleet keikkansa tonneina. Ei se minun ongelma ole. Minulle on tärkeintä ottaa puu tarkasti niissä rajoissa mitä on kaupassa sovittu ja sillä selvä. Siinä on varmaan sitä jovainin isännätöntä rahaa jonka korjaan omaan kukkaroon kauppasopimuksen mukaan. Hitonko järkeä tuossa 5,5 katkonnassa olisi myyjän kannalta? Loppu sitte mettään, vai. Näin se vaan käy pystykaupassa näköjään. Terveisiä vaan harrastelijallekki siitä ”hukasta”. Suorittavahan juuri painotti että näin pitäisi tehdä eli niin on ohjeet!

Jovain: ”Visakallo: eihän kysymys ole siitä mitä puusta ja korjuusta maksetaan, vaan korjuun kustannusten perinnästä ja oikeudesta näihin korjuun kustannuksiin.”

Kerro nyt Jovain jotta minäkin ymmärtäisin, mitä iloa tästä minulle olisi, kun mukana tulisi myös yrittäjäriski ja rahoitusriski, josta kukaan ei korvaisi minulle yhtään mitään, vaan lähinnä päinvastoin.

Olemme taas kerran sen perimmäisen kysymyksen ääressä. Kun kuitupuu on myyty määrättyyn minimiläpimittaan asti, sen täyttävä puu pitää mennä kouran läpi ja myyntipuun kanssa samaan kasaan. Jos ei mene, maksaa hakkuoikeuden omistaja korvauksen metsään jääneestä ainespuusta.

Visakallo: Kysymyshän on tuosta wanhajätkänkin esiin tuomasta isännättömästä rahasta, joka pystykaupassa on tasan 100 % miinusta. Kauppatavan muutoksen jälkeen metsänomistajille tulee mahdollisuus vallata markkinaosuutta siitä, joka osuus verrattuna hankintakauppaan on tällä hetkellä 10 -20 % plussaa.

Visakallolle ei aiheudu mitään yrittäjä- tai rahoitusriskiä, sillä ilmeisesti hoidat korjuun ostettuina palveluina. Eli toiminta jatkuu osaltasi entisellään ja etua saat laskutuksen muuttuessa puusta perinnästä laskutukseksi, jolloin korjuun kustannukset voit vähentää verotuksessasi. Eikä sitä riskiä ole aiheutumassa muillekaan tai muutenkaan. Jos hoidat korjuun itse, pääset tienaamaan siitä miljardista, eli siitä isännättömästä rahasta. Sehän se ongelma metsätaloudessa on ollutkin, että metsänomistajalla sitä oikeutta ei ole ollut, on pidetty ulkopuoleisena.