Keskustelut Puukauppa Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

  • Tämä aihe sisältää 701 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 511 - 520 (kaikkiaan 701)
  • Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

    Kerroin tällä palstalla viime vuoden lopulla omia tuloksiani puunkorjuun kustannuksista puun pystykaupassa. On aihetta päivittää silloisia tuloksia.

    Tammikuussa esittelin puunkorjuun Lauri-laskurin, jolla on helppo päivittää aiempia laskelmia. Laskuri löytyy verkosta blogistani:  http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ tai linkillä (https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9kcJLAz744UeIgjg)

    Laskurin antama päätulos on, että vuonna 2013 puun pystykaupoilla tuhlattiin puunmyyjien rahaa ainakin 500 miljoonaa euroa, noin kymmenen euroa kuutiometriä kohden. Siitä oli noin 400 milj. euroa korkeista korjuun ja kuljetuksen kustannuksista johtuvaa tuhlausta, mikä on noin puolet vuoden 2013 korjuun kustannuksista 787 milj. eurosta.

    Se siitä maailman tehokkaimmasta puunkorjuusta!

    Tulos on lähes käsittämätön ja on yllättänyt minutkin. Aiemmin olen arvioinut, että maataloustraktoreiden käyttö korjuun koneina alentaisi kustannuksia noin 20 prosenttia.

    Onkin aihetta kysyä, kuinka paljon vuoden 2013 kustannuksiin sisältyi muita kuin puunkorjuun kustannuksia eli korruption kustannuksia. Metsäyhtiöt maksavat puunmyyjiltä pidätetyillä rahoilla muun muassa metsäyhtiöiden omistaman tutkimuslaitoksen, Metsätehon kustannukset? Sisältyivätkö nämä yleiskustannusten summaan, joka oli 2,50 €/m<sup>3</sup>?

  • Timppa

    En ota kantaa enemmälti.  Se oli siis juttu lehdessä, että näinkin voi käydä.  Kyllä siis motomitta on mielestäni turvallisin.

    wanhajätkä

    Senhän täytyy sitte olla totta. Sehän luki lehdessä.

    kuusessa ollaan

    Motomitta on kaikista mittaustavoista (poislukien upotusmittaus) tarkin ja eniten valvottu. Nykyisin hyväksytyt mittalaitteet vaativat myös satunnaisotannat, jotka vaativat tekemään tarkistusmittaukset ja muuttamaan mittalaitteen kalibroinnin. Ja nämä tarkitusmittaukset kirjautuvat mittalaitteen logiin, josta ovat tarkistettavissa.

    Itse joudun luovuttamaan nykyisin kuitupuut auton kuormainvaakamittauksella, pari vuotta sitten loppui pinomittaus. Osan puista olen tehnyt tutun motolla, sen mittalaitteen tuloksiin nähden heitto on ollut pieni. Syy lienee se, että luovutettavat puut ovat talven jäljiltä tuoreita ja kerroin on helppo määrittää. Kerran mittasin yhden koivukuitupinon itse pinomitalla ennen kuljetusta, 44 mottia pinosta mitattuna oli kuormainvaakamittauksessa turvonnut 45:ksi.

    Tukit ovat menneet sahan tehdasmittauksella, kappaleita on löytynyt yhtä paljon kuin olen itse pinosta laskenut.

    Jätkä

    On eräs tuttu urakoitsija, joka tekee toimitusmyyntinä puutavaran hakkuuta ja toimitusta isolle lastulevytehtaalle.

    Hakattava puutavara on suhteellisen painavaa ja toimitusketju on aika kuuma. Hinta on painon mukaan.

    Kaikki puulajit käyvät, joten hänellä on varasto, jossa on pystykuivaa kuusta. Siitä tehdään rekkaan sivu. josta AINA vastaanotossa mitataan kosteus.

    Kaikki muu puu on korkeintaan pari päivää vanhaa. Suuri osa puusta kuormataan suoraan ajokoneen kyydistä rekkaan.

    ”Mooses on Mooses ja Bisnes on Bisnes”.

     

    wanhajätkä

    Uskomattomia tarinoita nuo jopa 30% HÄVIKIT. Sehän ois kuivuusprosentillaan käynyt jo klapipuuksi ilman kuivatusaikaa sellaisenaan. Pitää kyllä olla talvipuu ja hyvä kesä että luonnossa kuivaten pääsee edes klapeissa siihen. Mihin muualle se hankintahakkaaja sahaamansa puun hukkaa…

    Minun moto on vanha eikä siinä kaliprointia tietokone vaadi. Kuitenkin ihan mielenkiinnosta pidän mittalaitteen ajantasalla. Tokihan minun menetelmät kontrolliin ei ole tohtorien tutkimus mutta mittalistat motosta ja puntarimittaus on ollut yhteneväisiä isommassa mittakaavassa. Onhan se otanta pienehkö mutta suuntaa-antava. Useita tuhansia motteja. erillaisista metsistä ja ympäri vuoden tehtynä…vain kesäkuu huoltotaukoa.

    Mututietäjät. ”Tämä on totuus” sano vanha kommunistikin kommentoidessaan asioita…

    Rane2

    Ranen kokemus MG:n vaakamittauksesta on että oma motomitta tuppaa olemaan pienempi.Käsittääkseni automies saa tilinsä vaakan mukaan mutta sitä kontrolloidaan tehdasmitalla joten puolihuolimaton ei voi olla.Heitot syntyy siitä muuntokertoimesta.Onko pino höttömäntyä vai tiivistä tavaraa vai onko siinä yli puolet kuusta pitää ottaa huomioon kuten lumi ja jääkin.Täälä pinot ei jää seisomaan niin kauaksi aikaa että kerkiäisivät kuivaa.

    wanhajätkä

    Juuri noin. Viimekeväänä menin sattumalta mettään ku autokuski siellä kiristeli kuormakettinkejä. Menin jututtamaan….mitens hurisee…päin vittua, kuka nämä on teheny…minä. Opettele poika perkele apteeraamaan oikein…jäi melkeen 11 tonnia kantavuus auki…se pittää ensin ottaa 5,5 kuitu ja jos mittaa on ni sitte mitä tulee tai jätä mettään. Sanoin etten tee näitä puita rekkafirmalle vaan MG mittojen mukkaan….vituttaa ajella tämmösiä lyhyitä kalikoita. Oli minua ainaki viistoista vuotta nuorempi pojittelemassa. Soittelin hankintamiehelle ja kerroin. Nauroi ja kertoi että täytyi olla nuorempi niistä omistajaveljeksistä, se on kärty. Jatka vaan samaan malliin. Eli ei ne ainakaan alakanttiin pyri puntaroimaan.

    Eli johtopäätökseni; ainespuun hankintahakkaaja ottaa tarkemmin kuin firman kone joka lähettää motolle ohjeet apteerauksesta.

    Mitenkäs siinä meneekään…hukkaprosentti hankinta versa pysty….missähän se 30 rosenttia sitte oikein luuraa..

    wanhajätkä

    Nyhän mie sen hokasin….se hävikkihän täytyy olla samassa paikassa ku jovainin isännätön raha!

    Meillä vierailee kaks pahaa otusta, hukka ja äkki. Onneksi ne ei oo metsään hyökänny. Koneissa ja verstaalla ne kyllä riehuu…

    savo’ttamies

    Olikohan se sama nuorempi autokuski ohjeistanu suorittavaakin aikoinaan. kun kertoi, että autoihin pitää saada täydet painot kuormaa, vaikka rankaa hakataan vapaalla katkonnalla

    wanhajätkä

    Jos se oli keskilapissa ni sama sälli…

Esillä 10 vastausta, 511 - 520 (kaikkiaan 701)