› Keskustelut › Puukauppa › Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

  • Tämä aihe sisältää 701 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 701)
1 2 3 … 50 51 52 … 69 70 71

  • Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

    Lähetetty: 29.7.2017, 12:04

    Merkitty: 

    Kerroin tällä palstalla viime vuoden lopulla omia tuloksiani puunkorjuun kustannuksista puun pystykaupassa. On aihetta päivittää silloisia tuloksia.

    Tammikuussa esittelin puunkorjuun Lauri-laskurin, jolla on helppo päivittää aiempia laskelmia. Laskuri löytyy verkosta blogistani:  http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ tai linkillä (https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9kcJLAz744UeIgjg)

    Laskurin antama päätulos on, että vuonna 2013 puun pystykaupoilla tuhlattiin puunmyyjien rahaa ainakin 500 miljoonaa euroa, noin kymmenen euroa kuutiometriä kohden. Siitä oli noin 400 milj. euroa korkeista korjuun ja kuljetuksen kustannuksista johtuvaa tuhlausta, mikä on noin puolet vuoden 2013 korjuun kustannuksista 787 milj. eurosta.

    Se siitä maailman tehokkaimmasta puunkorjuusta!

    Tulos on lähes käsittämätön ja on yllättänyt minutkin. Aiemmin olen arvioinut, että maataloustraktoreiden käyttö korjuun koneina alentaisi kustannuksia noin 20 prosenttia.

    Onkin aihetta kysyä, kuinka paljon vuoden 2013 kustannuksiin sisältyi muita kuin puunkorjuun kustannuksia eli korruption kustannuksia. Metsäyhtiöt maksavat puunmyyjiltä pidätetyillä rahoilla muun muassa metsäyhtiöiden omistaman tutkimuslaitoksen, Metsätehon kustannukset? Sisältyivätkö nämä yleiskustannusten summaan, joka oli 2,50 €/m<sup>3</sup>?

    Tekijä
    Lauri Vaara
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • A.Jalkanen 11.9.2017, 22:24

    Jovainin ajatus lentää kuin hiirihaukka! Tuntuu siltä että muutamalla muullakin lukijalla kuin minulla tuntuu olevan vaikeuksia pysyä kärryillä. Olen kuvitellut, että meillä toimii kilpailu puunkorjuussa jo aika hyvin, koska korjuuyrittäjiä on paljon – ainakin paljon paremmin kuin kuitupuun kantohinnan kohdalla, kun kuitupuun käyttäjiä on niin vähän.

    Jovain 12.9.2017, 06:49

    Näinhän se täällä keskustelussa on ollut, että korjuumarkkinoilla kilpailu toimii hyvin kun korjuuyrittäjiä ja puuta kilpailutetaan. Mutta kysymys ei ole siitä kilpailusta, vaan siitä kilpailusta, joka metsätaloudesta puuttuu. Metsänomistajien kilpailuttamisesta, ja näin kun on, se todellinen kilpailu, jolla on merkitystä metsätaloudessa puuttuu. On seikka, jolla alkaa olla merkitystä niiden jaettavien miljoonien suhteen.

    Visakallo 12.9.2017, 06:58

    En minäkään oikein ymmärrä, mitä ylimääräistä ”isännätöntä rahaa” puunkorjuussa oikein liikkuisi? Eihän yhtiöt, jotka ovat tulosvastuullisia omistajilleen, maksa puista eikä puunkorjuusta yhtään enempää kuin on pakko. Koneurakoitsija kantaa vielä samaan hintaan yrittäjäriskinkin. Muutama vuosi sitten tielaitos Destia toteutti täällä nelostien laajemman peruskorjauksen. Kaksi tai kolme aliurakoitsijaa meni siinä konkurssiin. Jos joku haikailee konehommiin, niin siitä vaan, mutta minun pokka ei pidä toisia siihen yllyttämään.

    harrastelija 12.9.2017, 07:19

    Olen ymmärtänyt, että kyseessä on varsin yksinkertainen matematiikka verotuksen suhteen. Kantohinnoittelulla metsäteollisuus ottaa veroedun käyttämällä koneyrittäjälle annetun maksun vähennyksenä. Yksityinen mo voi tehdä samoin, jos saa koneyrittäjän töihin ja tuotteen myytyä hankintahintaan.

    Pieni esim. Kantohinta ensiharvennuksella on 10 €/m3, hankintahinta tien varressa 28 €/m3. Mo saa hatvesterin hommiin 16 €/m3 tien varteen, kun siitä tehdään 30 %:n vähennys, niin netoksi jää 11,20 €/m3. Hankintahinnan 28 €/m3 ja kantohinnan 10 €/m3 erotus on 18 €/m3.

    Näin laskennallinen ero mo:lle on 8 €/m3, jos tällä tavalla saa hankintapuita menemään 1 Mm3, niin voitto on 8 000 000 €!

    Jos koneyrittäjiä ei saa ensiharvennukselle töihin, niin sitten mo:n kannattaa ehkä laittaa omat metsäkoneet ja laskea oman työn kannattavuuden, Edellytyksenä on se, että saa hankintapuut myytyä – ettei käy niinkuin ”wanhajtkälle” – hankintapuut jää metsään!

    wanhajätkä 12.9.2017, 07:50

    Eipä mulla ole hankintapuuta metsään jäänyt. Varmempi menekki kai mulla lienee hankintapuulle kuin teillä. Ruotsi kyllä nielee kuidun.

    Energiapuu odottaa kyllä odottaa osiltaan noutajaansa. Tili venyy mutta lähtee aikanaan. Ei se miksikään peitettynä mene….tosin tislaantuu kyllä ajan kans.

    Harrastelija on lukenut kirjoituksiani kuin piru raamattua. MG-sopimus takaa että ostavat kaiken tuottamani puun. On vielä se takuuhintakin…..NouHätä…

    Jovain 12.9.2017, 08:07

    Visakallo: eihän kysymys ole siitä mitä puusta ja korjuusta maksetaan, vaan korjuun kustannusten perinnästä ja oikeudesta näihin korjuun kustannuksiin.

    Harrastelija: Tilitysmenettelyssä teollisuus ottaa korjuun kustannukset vähennyksenä itselleen, mutta kauppatavan muutosta esitetään mm. sen takia, että  korjuun kustannukset ohjautuisivat laskutusmenettelyssä sen oikealle omistajalle eli metsänomistajalle. Tähän kuuluu myös alvin palautus.

    Puuki 12.9.2017, 08:48

    Harrastelijan esimerkistä :

    Hankintahinta  28 € , korjuukulut 16 €, pystyhinta 10 €

    Hankintakaupan nettotulo =  (28 – 16) x o,7 = 8,40

    Pystykaupan nt =   10 x 0,7 = 7,00

    Eroa siis 1,40 € / k-m³

    Alvin palautuksesta ei ole hyötyä, koska se ylijäämä alv tilitetään aina valtiolle.

    Timppa 12.9.2017, 09:14

    Tai sitten pystyhinta 12 euroa, jolloin nettotulo 8,40 ilman mitään vaivannäköä.  Korjuukulut voivat olla omat kustannukset ja hävikki mukaan lukien helposti  vähintään 20 euroa, jolloin nettotulo onkin vain 0,7x(28-20)=5,60.   Juuri äskettäin oli Keski-Suomen MHY:n lehdessä juttu, jossa mittaustavaksi sovittu kuormainvaakamittaus antoi 30 % pienemmän puumäärän kuin motomittaus.

    Vaihtoehtoja riittää.  Motomittaus metsässä antaa kuitenkin kaiketi suurimman kuutiomäärän.

    Jätkä 12.9.2017, 09:38

    Tuo vaakamittaus onkin sellainen tekijä, jossa pitäisi aina tietää puun kuutiopaino.

    Paino voi heittää rajustikin, esim iossa kuusikossa on kuolleen / kuivan sydänpuun osuus niin suuri, että puu on huomattavasti kevyempää, samoin esim kuivalla kankaalla tai kalliolla kasvanut mänty, joissa pintapuuta voi olla vain sentin – parin kerros paksummassakin rungossa.

    Motomittaus lienee mitannut kaikki ainespuun, joka on kourasta läpi tullut, eli metsään jääneet puutkin ovat mitassamukana.

    Punnitusmittaus on ihan hyvä autokuljetusta varten, jolloin autoilija voi välttää ylikuorman ja saada oikeudenmukaisen korvauksen kuljetusmaksun muodossa.

    Puutavaran luovutusmittauksena se on todellakin puhdas veikkaus.

    wanhajätkä 12.9.2017, 10:27

    Mulla on varsin tarkasti kaliproitu mittalaite motossa. Kuitu kuitenkin menee vaakamittauksena. Eipä siinä juurikaan heittoja ole tullut. Oma kontrolli on hyvä. Näin minun kohdalla.

    En ymmärrä mikä se timpan hävikki on? Minulla ei tule hävikkiä mottiakaan. Päin vastoin. Kyllä pystykaupassa latvuksiin jää sitä hävikkiä eri malliin. Siksipä keräänkin hakkuutähteet pystykaupankin jäljiltä. Motti on kuitenkin 18 ekua ja hakkuutähdettä kertyy n. 30% ainespuun määrästä.

    Täällä nyt kommentoi asiaan tutustumattomat mutuasiantuntiat….toisella puut jää mettään ja toisella syntyy hävikkiä.

    Ei sitä enää hullummalla ajeta. Mottona lienee ”Kun en tiijä enkä ymmärrä ni eppäilen”….

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 701)
1 2 3 … 50 51 52 … 69 70 71