› Keskustelut › Puukauppa › Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

  • Tämä aihe sisältää 701 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 491 - 500 (kaikkiaan 701)
1 2 3 … 49 50 51 … 69 70 71

  • Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

    Lähetetty: 29.7.2017, 12:04

    Merkitty: 

    Kerroin tällä palstalla viime vuoden lopulla omia tuloksiani puunkorjuun kustannuksista puun pystykaupassa. On aihetta päivittää silloisia tuloksia.

    Tammikuussa esittelin puunkorjuun Lauri-laskurin, jolla on helppo päivittää aiempia laskelmia. Laskuri löytyy verkosta blogistani:  http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ tai linkillä (https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9kcJLAz744UeIgjg)

    Laskurin antama päätulos on, että vuonna 2013 puun pystykaupoilla tuhlattiin puunmyyjien rahaa ainakin 500 miljoonaa euroa, noin kymmenen euroa kuutiometriä kohden. Siitä oli noin 400 milj. euroa korkeista korjuun ja kuljetuksen kustannuksista johtuvaa tuhlausta, mikä on noin puolet vuoden 2013 korjuun kustannuksista 787 milj. eurosta.

    Se siitä maailman tehokkaimmasta puunkorjuusta!

    Tulos on lähes käsittämätön ja on yllättänyt minutkin. Aiemmin olen arvioinut, että maataloustraktoreiden käyttö korjuun koneina alentaisi kustannuksia noin 20 prosenttia.

    Onkin aihetta kysyä, kuinka paljon vuoden 2013 kustannuksiin sisältyi muita kuin puunkorjuun kustannuksia eli korruption kustannuksia. Metsäyhtiöt maksavat puunmyyjiltä pidätetyillä rahoilla muun muassa metsäyhtiöiden omistaman tutkimuslaitoksen, Metsätehon kustannukset? Sisältyivätkö nämä yleiskustannusten summaan, joka oli 2,50 €/m<sup>3</sup>?

    Tekijä
    Lauri Vaara
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Jätkä 11.9.2017, 08:52

    Wanhajätkä taisi sanoakin sen ”salaisuuden” -Leimikko, jota kukaan ei osta pystyyn.

    -Kyllä siitä varmaan palkan saa, mutta kantoraha jäänee vähäiseksi?

    – Kuidun myyn suoraan teollisuudelle tai toimitusmyyntinä ruotsiin. Teetkö Wanha esim parrua tai pikkutukkia lainkaan noista ensiharvennuksista?

    -Noissa määrissä ei verovapaalla hankintapuulla 125 mottia – ole mitään merkitystä. Eikös sinulla ole usempi tila? niistä jokaiselle onnistuisi tuo 125 hankintahakkuun verovapaus.

    -Tuleeko harvennuksista niin paljon hakkuutähdettä, että se on kannattavaa kerätä energiapuuksi?

    wanhajätkä 11.9.2017, 09:09

    Tuommosten hatelikkojen hakkuuta voi verrata taimikonhoitoon. Kyllä siitä vähän kantohintaakin jää. Kerään kyllä lähes joka paikasta myös energian. Samallahan se tulee tehtyä. Kun tottuu niin joukkokäsittelynä se on varsin näppärästi suoraan kouranipuissa. Mulla hakkuuupäässä ei ole varsinaista joukkokäsittely käpälää mutta onnistuuhan se normikourallakin ihmeteltävän nopeasti. Kannattavuutta se nostaa rutkasti..

    On Useampi tila mutta melkeen kaikki saman kunnan alueella. Etelä-savon tiloilla en tee hankintakauppaa koska koneita ei sinne kannata siirtää pienten ensiharvennus kuvioiden takia.

    Harvennushakkuissakin tulee hakkuutähdettä mukavasti. Puidaanhan puu kuitenkin niin että latvukset ja oksat on isossa läjässä. Toki kasat on harvemmassa kuin aukolla. Helppohan siellä valmiilla urilla on jäljessä pyöriskellä

    Ei tosiaan sillä 125 motin verovapaudella ole juuri mitään merkitystä kokonaisuuteen. Sama raha kuitenkin suuressa kuin pienessäkin kaupassa….saahan sillä kossupullon molemmat!

    kuusessa ollaan 11.9.2017, 10:01

    wanhajätkä tekee kuten ruotsalaiset metsänomistajat ovat tehneet pitkään. Eli korjaa ne kuviot omatoimisesti, joita ei kukaan muu suostu korjaamaan ilman maksua. Eli kyseessä ovat hoitohakkuut, joilla pidetään metsien kasvukunto koholla.

    wanhajätkä 11.9.2017, 10:56

    Juuri tuohon pyrin miten kuusessa ollaan käsitti. Tuhkaus saman tien niin kasvu on huikea. Omalla kalustolla ei sinne enää tarvitse mennä. Seuraava harvennus ei ole valovuosien päässä. Varmasti menee puu kaupaksi nuista kohteista. Hakkuutähdettä en jätä lahomaan. Onhan se kuitenkin 18 ekua motti, karsittuna rankana 25. Tuhka minun systeemillä levitettynä on alle satasen hehtaari. Onhan siinä pikkusen tehoeroa. Aika pian saan nuo hatelikot kuntoon ja sitten voisinkin myydä ne pois. En kuitenkaan luultavasti myy. Taimikoitahan kypsyy tasaiseen tahtiin ensiharvennukseen. Rästit on purettu parina seuraavana talvena ja on ihan mukava tehä pikku leimikoita myöhemminkin.

    Nuo vanht koneet on arvonsa pudottaneet siihen mitä ne putoaa. Paremman hinnan niistä nyt fiksattuna sais kun ostaessa.

    wanhajätkä 11.9.2017, 11:42

    En tee parrua tai pikkutukkia. Saanto hehtaarilta on pieni niin puulajit minimiin. Ei siinä kenenkään pinna kestä yksittäisiä kalikoita hamutata kouraan. Lisäksi pikkutukin laatuvaatimukset on niin tiukkoja että tuommosista suometsistä tulee liikaa raakkia. En kai osaa. Pieni hintaero kääntyy miinusmerkkiseksi em syistä. teen vaan kahta laatua, kuitua ja energiaa…heikommissa kohdissa kaikki menee karsituksi rangaksi. Kuidun ja karsitun energiarangan pieni hintaero kään taas miinusmerkkiseksi. Tehoa etsin enkä sitä viimestä euroa.

    Tukkia tulee jonkuverran myös ja sen tietysti teen erilleen ja myyn sahoille

    Jätkä 11.9.2017, 12:45

    Niin! Energiapuun tuki taitaa olla jopa isompi kuin kuitupuun kantohinta?

    Hatelikoiden omistaminen on kuitenkin nykyään suht edullista entisaikaan verrattuna, kun ei tarvitse pinta-alasta maksaa veroa.

    Nuo jotkut eivät käsitä hoitohakkuuta, jos siihen ei saa yhteiskunnan tukea niin paljon, että jää työkustannusten jälkeen vielä puolet voittoa.

    Kun olet Wanha hoitanut kaikki hatelikot, niin jopa Metsähallitus ostaa mielellään hoidettua nuorta metsää hyvään hintaan.

    wanhajätkä 11.9.2017, 14:23

    Energiatukihan ei suoraan liippaa metsänomistajaa. Sehän maksetaan polttavalle laitokselle. Myös purusta ja kuoresta….ainakin ennen

    Kemera sensujaan tulee metsänomistajalle. Kuhan kertyy täällä pohjoisessa 25 mottia hehtaarilta ja kantojatulee tuhat on tuki 430 ekua hehtaarilta. Tuosta otin kopin. Vaikka laskee minimin 25 mottia keski hintaan 30 hankintana peittäähän se korjuukulut. On aivan sama mitä puulajia sieltä korjaa kunhan jäävä puusto täyttää täyttää kemeraehdot.

    Jätkä 11.9.2017, 15:34

    Eiköös enää makseta sitä korjuun ja lähikuljetuksen tukea 7 € / kiinto? Haketuksestahan maksettiin kanssa aika hyvin, mutta se meni hakkuriurakoitsijalle.

     

    Näkyy muuttuneen säännöt, eipä niitä ole tullut kunnolla seurattua enää ainakaan kymmeneen vuoteen.

    Jovain 11.9.2017, 16:50

    A. Jalkanen: Mistä osiosta? Kyllä se on siitä pystykaupan osiosta. Ei yksikkökustannuksista, vaan vapaasta kilpailusta ja siitä, jos kauppatavan muutos toteutuu, mille tasolle vapaassa kilpailussa yksikkökustannukset ja markkinaosuudet asettuvat.

    On tarvittu tähän asti kaksi kauppatapaa, toinen metsänomistajille ja toinen teollisuudelle, joilla vapaa kilpailu korjuun kustannuksista (tuotoista) on torjuttu. Eli koska kilpailua metsänomistajien ja teollisuuden välillä ei ole, korjuun kustannukset ovat muotoutuneet sellaiseksi kuin ovat ja myös kalusto sellaiseksi kun on. Vapaassa kilpailussa näihin suhteisiin tulisi kuitenkin muutosta. En väitä, että tulisi metsäkoneiden tappioksi, mutta kehittämistarvetta kuitenkin on.

    Mistä osiosta sitten: On se oltava metsänomistajallakin mahdollisuus tienata omista rahoistaan, oikeudesta omiin rahoihinsa. Siitä miljardista, isännättömästä rahasta, miten sitä nyt kuvataankin.

    Hankintakauppa on jo toimituskauppaa. Mielenkiintoinen seikka lienee myös mittaus. Sehän on molempia osapuolia, niin ostajaa kuin myyjää sitova.

    wanhajätkä 11.9.2017, 19:04

    Harvinaisen järkevä sana jovainilta, lienee, eli empä tiijä. yleensä olet varma

Esillä 10 vastausta, 491 - 500 (kaikkiaan 701)
1 2 3 … 49 50 51 … 69 70 71