Sivulta 114 lähtien Tohtori Vaara todistelee miten Suomessa metsäalaa ohjaavissa organisaatoissa valtaa käyttivät metsänhoitajat ja metsänomistajilla eikä ilmeisesti valtiovallallakaan ollut vaikutusmahdollisuuksia.Tämä on siis sitä korporatismia.

Sivulla 135  Vaara sitten väittää että Ruotsissa myös metsänomistajilla oli edustus näissä valvontaorganisaatioissa.
<div>Ruotsissa hallintoon osallistui kolme vahvaa vaikuttajaryhmää; julkinen valta kuninkaan nimeämän edustajan kautta, maakunnallinen elinkeino- ja yhteiskuntaelämä maapäivien nimeämän edustajan kautta ja metsätalouden harjoittajat maakunnan talousseurojen edustajan kautta. Vaikuttajaryhmille oli lisäksi varmistettu mahdollisuus valvoa hallinnon ja samalla ryhmien edustajien toimintaa tehokkaalla valvontajärjestelmällä, jossa valvonnan terävyys turvattiin reviisorien vain yhden</div>
<div>vuoden kestävällä toimikaudella.</div>
<div>Oleellisinta oli, että Ruotsissa hallinnon vaikuttajaryhmille oli turvattu organisaatioiden tavoitteista riippumattoman metsäasiantuntemuksen saaminen. Vaikuttajaryhmät metsänhoitohallituksessa eivät tehneet päätöksiä yksinomaan hallinnon toimihenkilöiden asiantuntijatiedon varassa. Metsänomistajilla lienee nimittäin ollut metsäammattimiehiin perustunut itsenäinen etujärjestö jo metsänhoitohallituksen perustamisen aikoina tai se ainakin syntymisen vaiheessa muodostui itsenäiseksi. Etujärjestö siis säilyi, vaikka metsänomistajien neuvonta siirrettiin talousseuroilta metsänhoitohallituksille</div>

Rane2:lla ihan oikea johtopäätös. Ruotsihan on ollut suomea edellä joka asiassa, joten suunta meillä on vain seurata perässä.

Ruotsalaiset ovat niitä pikkuleluja, kuten esin rautahepoja käyttäneet mallikkaasti, mutta se on varmaa, että siellä ei teollisuus ole moisesta näpertelystä riippuvainen.

Puunkorjuusavotat ja -menetelmät ovat järjestään raskaampia ja tehokkaampia kuin suomessa. Suomalaiset metsäkoneurakoitsijat ovat käyneet siellä oppia ottamassa, mutta sanovat, että hurrien puunkorjuutaksat ovat paljon paremmat kuin suomalaisten firmojen kanssa ja jos siellä olisi jatkuvasti mahdollista urakoida, niin kannattaisi muuttaa ruotsiin.

YKSIKÄÄN urakoitsija taikka liikennöitsijä ei tule tekemään töitä halvemmalla metsänomistajalle, kuin millä he tekevät ne työt kilpailutuksen kautta metsäyhtiöille.

On myös varmaa, että metsäosasto laskee tarkasti omat kustannuksensa puun toimitusmyyntikaupan kohdalla.

Silloin metsänomistaja saattaa jäädä kirjaimellisesti Mopen osille maksettuaan kaikki palkat ja palkkiot arvonlisäveroineen. Ei paljokaan jää sitä setelipinoa, josta vähennykset on maksettu.

Mutta saahan hän kuitteja verotukseen, joista verottaja voi todeta, paljonko on vielä jäljellä otettavaa.

Luke >> Tilastotietokanta >> Metsätilastot >> Muut >> Teollisuuspuun korjuu ja kaukokuljetus

Tuolta löytyy yksikköhinnat €/m3 hakkuutavoittain ja puutavaralajeittain, myös kaukokuljetus ja yleiskulut vuosittain. En tiedä mistä saavat nuo luvut mutta lienevät vähintään suuntaa antavia. Jos saisi valaistusta, mistä osiosta metsänomistajille sitten tulisi sitä lisätuloa?

Teen ensiharvennukset omalla koneketjulla.kannattaako? Kyllä koska ostajat ei niistä ole kiinnostuneita ja tehtävähän ne on ajallaan. 2000-3000 kiintoa kuitua ja tuhatkunta eneergiaa vuosittain. Tehokkaalla ketjulla siitä jää  suolarahat varsinkin nyt kun siihen saa kemeran tueksi.

Kuidun myyn suoraan teollisuudelle tai ”toimitusmyyntinä” Ruotsiin. Ruotsin kaupassa tarvitaan myös välikäsi. Minun tapauksessa kuljetusyritys joka kerää muutamia kymmeniätuhansia motteja ja joppaa ne ruotsalaisille jalostajille. En käsitä miten tuota ketjua vois vielä oikasta. Ei sielläkään aleta värkkään muutaman tuhannen motin kanssa. Energia menee lämpölaitoksille lähinnä vapon kautta. Sielläkään ei suoraa oteta.

Olen aivan varma ettei sahatyönä tehty, traktorilla tai vieläpä mönkijällä tien laitaan värkätty puu on raskaasti tappiollinen. On tietenkin paikallaan max 125 motin puuhasteluksi jos tuo kalusto sattuu muista syistä olemaan.

Harvennukset ja päätehakkuut myyn pystöön. Hakkuutähteen ajan ja myyn kuitenkin itse. On sovittu motokuskin kanssa että latvusmassaa ei poljeta ajouralle vaan tehdään ajettaviin kasoihin. On nopeaa ja tehokasta ajella ne pinoon. Hakkuutähdettä kertyy n. 30 % korjuun yhteydessä.