Keskustelut Puukauppa Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

  • Tämä aihe sisältää 701 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 461 - 470 (kaikkiaan 701)
  • Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

    Kerroin tällä palstalla viime vuoden lopulla omia tuloksiani puunkorjuun kustannuksista puun pystykaupassa. On aihetta päivittää silloisia tuloksia.

    Tammikuussa esittelin puunkorjuun Lauri-laskurin, jolla on helppo päivittää aiempia laskelmia. Laskuri löytyy verkosta blogistani:  http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ tai linkillä (https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9kcJLAz744UeIgjg)

    Laskurin antama päätulos on, että vuonna 2013 puun pystykaupoilla tuhlattiin puunmyyjien rahaa ainakin 500 miljoonaa euroa, noin kymmenen euroa kuutiometriä kohden. Siitä oli noin 400 milj. euroa korkeista korjuun ja kuljetuksen kustannuksista johtuvaa tuhlausta, mikä on noin puolet vuoden 2013 korjuun kustannuksista 787 milj. eurosta.

    Se siitä maailman tehokkaimmasta puunkorjuusta!

    Tulos on lähes käsittämätön ja on yllättänyt minutkin. Aiemmin olen arvioinut, että maataloustraktoreiden käyttö korjuun koneina alentaisi kustannuksia noin 20 prosenttia.

    Onkin aihetta kysyä, kuinka paljon vuoden 2013 kustannuksiin sisältyi muita kuin puunkorjuun kustannuksia eli korruption kustannuksia. Metsäyhtiöt maksavat puunmyyjiltä pidätetyillä rahoilla muun muassa metsäyhtiöiden omistaman tutkimuslaitoksen, Metsätehon kustannukset? Sisältyivätkö nämä yleiskustannusten summaan, joka oli 2,50 €/m<sup>3</sup>?

  • Jovain

    Metsäkonemiehet jauhavat täällä ihan tarkoituksella puuta paskaa. Oiskoon tuo etuuksien menettämisen pelosta, muutosvastarinnasta tai ”työnantajansa” metsänomistajan tyytymättömyydestä maksaa tai vaikka punaparonin kyllästymisestä.

    Asiahan on niinkin, että metsänomistajat menettävät korjuun tuloina yli miljardi euroa vuodessa, josta toinen puoli on yrittäjyyteen ja kalustoon liittyvissä asioissa. Vaihtoehto tulojen menettämiselle on, että metsänomistajat saavat pitää sen rahan, tai nykyinen käytäntö, joka ei anna metsänomistajille mitään. Hankintakaupan n. 10 % markkinaosuudella ei voi perustella metsänomistajan osuutta korjuun tuloihin.

    Toisaalta ei tarvitse kovin paljon kärjistää sitäkään, että miljoonakoneilla korjataan risuja. Tappiollista on ja sitä yritetään epätoivoisesti paikata kemeralla. Toisaalta myös konetehoille sopivat avohakkuut käyvät vähiin. Olikohan läpimittaluokkien poistaminenkaan loppuunsa harkittu toimenpide. Einarin aikana hakattiin vielä metsiä.

    Pitämällä metsänomistajat ulkopuoleisina jatkossakin, sillä voidaan  metsätalouden kustannustaakkaa lisätä entisestään. Tyhmien yksinkertainen ohje onkin, että puita ei osaa pilkkoa muut kuin teollisuuden sopimusurakoitsijat.

     

     

     

     

    mehtäukko

    Asiahan ei ole lähellekkään niin kuin Joovain väittää.!

    Miljardeista höpinä tuossa yhteydessä on kuin kuun kurottelua taivaalta: turhuuksien turhuutta.

    Ei jalostu LV:n ”ahaasta” valmista, ei sitten millään. On se niin nurinkurista ohjelmaa…

    Sinällään uutta ja kehitettävää on aina vain pähkäiltävä.

    kuusessa ollaan

    ”Miljoonakoneilla” hakataan sen vuoksi risukoita, että metsänhoidon taso on romahtanut. Ei osaavien metsänomistajien osalta, vaan enenevässä määrin metsistään vieraantuneiden omistajien vuoksi.

    Näitä pienirunkoisia kuvioita hakkaillaan paljon kevyillä harvestereilla (esim Sampo), joissa pääomakulut on puolet järeämmistä koneista ja vain hieman vastaavasti varusteltua maataloustraktoria suuremmat. Sen eron korjaa parempi maastokelpoisuus. Eli tavallaan korjausliike takaisin 80-luvulle on tapahtunut, silloin pikkukoneiden käyttö oli yleisempää.

    Kyllä kun on seurannut millä taksoilla koneyrittäjät tekevät hakkuita, on sanottava ettei ole mitään kullan kaivamista. Vasta kun yrityksen koko on kymmenestä koneesta ylöspäin, alkaa tulos paranemaan. Syynä suuremman liikevaihdon ja useamman työnantajan antama tasaisempi työllisyys.

    mehtäukko

    Joovain…”Asiahan on niinkin, että metsänomistajat menettävät korjuun tuloina yli miljardi euroa vuodessa, josta toinen puoli on yrittäjyyteen ja kalustoon liittyvissä asioissa…”

    Ohhoh. Rattorit eivät pääsisi lähellekkään edes liikevaihtona miljaaardiin,saati puhtaana tulona jolla on merkitystä.

    Tyhmien yksinkertainen ohje onkin, että puita ei osaa pilkkoa muut kuin teollisuuden sopimusurakoitsijat..”jatkaa Joovain.

    Tuokin on vilkasta mielikuvitusta. Kenellä on taito ja kyky,-osaa. On vain moneen kertaan jankutettu,että yhden tahon hallinnoimalla logistiikalla pysyy niin määrä kuin laatukin hallinnassa suuressa mittakaavassa.

    oksapuu

    Älä ruoki trollia juu…

    Tätä ketjua yritetään näemmä väkisin pitää näkyvillä, jokainen tietää että vaikeneminen on kultaa, joskus…

    Metsänomistaja ei raivaussahaa kummempaa metsätyökonetta tarvitse ja hyvä niin…

    mehtäukko

    Kyyylläpä tämä kana (aihe) on perusteellisesti  kynitty..?!

    Visakallo

    Luotettavat, kokeneet sopimusurakoitsijat ovat parhaita yhteistyökumppaneita niin puunmyyjille kuin ostajillekin.

    Kerron karun esimerkin sähköverkkoyhtiön kilpailuttamasta halvimman tarjouksen tehneestä kaivinkoneyrityksestä. Y-tunnus myönnetty tammikuussa, firmalla vuokrakoneet ja autot sekä kokemattomat kuljettajat. Muutamaassa viikossa on katkottu olemassa olevia maa- ja ilmakaapeleita sekä asennettava uusi kaapeli useamman kerran, rikottu viemäreitä, sulkuja, vesijohtoja ja asfaltin reunoja. Katuvalot pimeänä ja sähkökatkot jatkuvia, ja kaiken lisäksi työn jälki kelvotonta, eli maat joudutaan tasaamaan uudelleen. Kaksi viikkoa ehti kulua, ennen kuin urakotsijan yhteystiedot sisältävä taulu ilmestyi työmaalle, tosin sekin ensin väärään paikkaan.

    Jovain

    Väittääkö mehtäukko edelleen, että pystykaupassa metsänomistajan osuus korjuutulosta on jotain? Kyllä se miljardi on metsänomistajien menettämää rahaa.

    Laitan tuohon kaipaamaasi turhuuksien turhuutta….nurinkurista ohjelmaa, eikä siihen rattoria tarvita: Puunmyyjien rahan tuhlaus voidaan lopettaa lopettamalla pystykauppa. Se ei lopeta metsäyhtiön puunkorjuuta. Yhtiö voi korjata tienvarsi- ja tehdaskauppojen puuta puukaupasta erillisellä sopimuksella niin kuin metsänhoitoyhdistyksetkin.

    Korjuusopimus toisi korjuutyön maksajan vallan korjuutyön valintaan ja kustannus- ja laatukilpailun korjuupalvelujen tarjontaan. Maksajan valta toisi puunkorjuuseen edullisemmat koneet ja kilpailu edullisuudesta maataloustraktorit.

    Ja tuohon logistiikkaan. Saahan sitä jankuttaa. Eihän metsänomistajien mukaan tulo aiheuta muutosta metsäosaston hallinnoimaan logistiikkaan.

    suorittava porras

    Kas , kas , kun kädetön on kateellinen niille , jotka ansaitsevat palkkansa tekemällä oikeaa työtä . Jovainin mallissa työ tehtäisiin nähtävästi vastikkeetta. Tätä kutsutaan orjuudeksi . Millään muulla konstilla nimimerkin visiot eivät ole toteutettavissa . ?

    A.Jalkanen

    Tämä keskustelu ei näytä johtavan mihinkään konkreettisiin kehittämisehdotuksiin. Kuten Metsälehdestä olemme voineet lukea, ahkeralle hankintahakkaajalle on pisnesmahdollisuuksia omatoimisessa puunkorjuussa, mm. mönkijöitä ja moottorikelkkoja käyttäen. Jos hankintapuun markkinaosuus on 10 % niin sen on jo hyvä tulos.

    Sen sijaan puukauppatapojen muutokselle ei taida olla todellista tilausta, koska ostajapuolelle se aiheuttaisi lisää vaivaa ja myyjäpuolelle samoin. Tälle lisävaivalle olisi saatava hyvä korvaus. Jos tuo teoreettinen metsänomistajille tuleva miljardi olisi helposti otettavissa, joku olisi jo asian kimpussa ahkerasti hääräämässä.  Kysymys kuuluukin: kuka häviää nuo miljoonat, jos Laurin ja Jovainin esittämään kauppatapaan siirrytään?

    Lisäys. Metsänhoitoyhdistyksen hallinnossa mukana olevana minulle on tullut se käsitys, ettei puunkorjuu ja välitys ole kovin tuottoisaa bisnestä. Siksi epäilen suurten säästöjen realistisuutta. Olisi oikein mukava yllätys jos joku osoittaisi että olen väärässä!

Esillä 10 vastausta, 461 - 470 (kaikkiaan 701)