› Keskustelut › Puukauppa › Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

  • Tämä aihe sisältää 701 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 441 - 450 (kaikkiaan 701)
1 2 3 … 44 45 46 … 69 70 71

  • Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

    Lähetetty: 29.7.2017, 12:04

    Merkitty: 

    Kerroin tällä palstalla viime vuoden lopulla omia tuloksiani puunkorjuun kustannuksista puun pystykaupassa. On aihetta päivittää silloisia tuloksia.

    Tammikuussa esittelin puunkorjuun Lauri-laskurin, jolla on helppo päivittää aiempia laskelmia. Laskuri löytyy verkosta blogistani:  http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ tai linkillä (https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9kcJLAz744UeIgjg)

    Laskurin antama päätulos on, että vuonna 2013 puun pystykaupoilla tuhlattiin puunmyyjien rahaa ainakin 500 miljoonaa euroa, noin kymmenen euroa kuutiometriä kohden. Siitä oli noin 400 milj. euroa korkeista korjuun ja kuljetuksen kustannuksista johtuvaa tuhlausta, mikä on noin puolet vuoden 2013 korjuun kustannuksista 787 milj. eurosta.

    Se siitä maailman tehokkaimmasta puunkorjuusta!

    Tulos on lähes käsittämätön ja on yllättänyt minutkin. Aiemmin olen arvioinut, että maataloustraktoreiden käyttö korjuun koneina alentaisi kustannuksia noin 20 prosenttia.

    Onkin aihetta kysyä, kuinka paljon vuoden 2013 kustannuksiin sisältyi muita kuin puunkorjuun kustannuksia eli korruption kustannuksia. Metsäyhtiöt maksavat puunmyyjiltä pidätetyillä rahoilla muun muassa metsäyhtiöiden omistaman tutkimuslaitoksen, Metsätehon kustannukset? Sisältyivätkö nämä yleiskustannusten summaan, joka oli 2,50 €/m<sup>3</sup>?

    Tekijä
    Lauri Vaara
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • harrastelija 6.9.2017, 19:46

    LV ja Jovain voisivat tehdä tutkimuksen eri tavoilla tehdyistä korjuumalleista. Silloinhan olisi näyttöä siitä, että mikä se on taloudellisin. A)  traktoriperustainen harvesteri + ajokärry B) Moto + ajokone.

    Voisi ottaa vaikka 3samanlaista  työkohdetta; -ensiharvennus, – toinen harvennus ja -päätehakkuu. Kohteet valittaisiin mahdollimman tasapuoliseksi puustoltaan, maastoltaan ja ajoetäisyydeltään tien varteen toimitettuna.

    Ei olisi kovin suuri homma järjestää tutkimus. Jonkunlaisia olen lukenut opintonäytteistä. Lähtökohdat on valittava samanlaisiksi. Itsellä on ollut samalla kuviolle sekä traktiyrittäjä jolle maksoin teosta ja ajosta että moto ja ajokone metsäkoneet. Ei tullut tehtyä vertailulaskelmia, mutta molemmat kyllä pelasivat ja olin tyytyväinen työn laatuun.

    Lauri Vaara 6.9.2017, 21:39

    Täällä on useissakin viesteissä vaadittu kuvaamaan, mitä tapahtuisi käytännössä, jos puun pystykauppa lopetettaisiin ja ryhdyttäisiin käymään puusta ja korjuutyöstä erillistä kauppaa. Olen sitä kuvannut ETLAn kustantamassa kirjassa ”Tehottomuutta, terroria ja tiedotusta maan metsissä”. Sieltä löytyy luku sivulta 112 luku ”Visio metsätaloudesta markkinataloutena”. Olen kopioinut luvun myös Uuden Suomen blogiini, josta se löytyy Googlen hakutoiminnoilla.

    Luku vie kirjassa hieman yli neljä sivua. Siinä on viisi alalukua. 1) Metsätalouden tila, 2) Yritykset ja kauppatavat markkinataloudessa, 3) Puun kasvatus ja korjuu markkinataloudessa, 4) Elinkeinot, edunvalvonta, neuvonta ja luontoympäristö markkinataloudessa ja 5) Puunhankinnan riskien hallinta markkinataloudessa.

    Kilpailun tuomia vaihtoehtoja ei voida ennalta tietää. Vain se tiedetään, että kilpailu yleensä aina johtaa toiminnan tehostumiseen. Kilpailu on pehmeä ohjauksen keino. Se antaa aiemmin kilpailun rajoituksista hyötyneille yrityksille ja organisaatioille mahdollisuuden muuttua kilpailun vaatimusten mukaisiksi.

    Lauri Vaara

    mehtäukko 7.9.2017, 06:36

    Kilpailun ”pehmeydestä” olen kyllä toista mieltä.

    Käytännön yrityselämässä kilpailu on vedätetty sairaalle asteelle. Kun edes hintakilpailu ei riitä, mutta kaiken maailman simputus korteilla,luvilla,ajo -ja lepoajoilla,sakoilla, päästöillä,ylikuormilla, kaluston tuoreudella, monipyöräisyydellä, tyvifunktioilla…loputon kusetuksen lista.

    Jos joku kuvittelee vaatimusten vähyyttä ja kilpailun puutetta yritysrintamalla, ei olla samalla vuosituhannella.

    Jovain 7.9.2017, 07:21

    Vielä ollaan mehtäukko samalla vuosituhannella. Riippuu siitä minkälaista kilpailulla tarkoitetaan. Metsätaloudessa valitettavasti sitä kaivattua kilpailua ei ole. Ei ainakaan metsänomistajien osalta.  Metsänomistajat on suljettu sen ulkopuolelle. Mietippä sitä.

    Timppa: Minun tietojeni mukaan metsänomistajat haluavat toimia tavallani. Ja se johtuu siitä, että pystykaupassa metsänomistajat on suljettu sen ulkopuolelle.

    Metsuri motokuski: Eihän perään kuuluttamasi kauppatavat muutu, ne säilyvät ennallaan. Nimi muuttuu. Eihän metsänomistajien mukaan tulo sitä tarkoita että muuttuisi. Muutoksessa metsänomistajat pääsevät mukaan saman kauppatavan ja korjuun piiriin. Eli kauppatapa ja korjuu jatkuvat entiseen tapaan senkin jälkeen. Muutos on enemmänkin hallinnollinen. Tehdään kahdet sopimukset, toinen puulle ja toinen korjuulle ja siirrytään laskutusmenettelyn piiriin.

    harrastelija 7.9.2017, 08:25

    Jovain; ”Tehdään kahdet sopimukset, toinen puulle ja toinen korjuulle ja siirrytään laskutusmenettelyn piiriin.”

    Näinhän voi tehdä, metsäyhtiöille puun santi ei ole silloin varmaa, jos vastapuolella on pieniä yksityisiä toimijoita. Jos taas käytetään valtakirjakauppaa, jolla pyritään suurempiin yksiköihin, niin tulee välikäsi (esim. MHY) joka tietysti ei tee korjuupalvelua hyväntekeväisyyttään.

    Korjuupalvelua ei yksityisen ole kovin helppoa saada pieniin hakkuisiin, koska ne ovat yleensä sopimussidoksissa metsäyhtiöihin. Käytän tätä mallia vuosittain klapiraaka-aineen hankinnassa. Se on pelannut korjuuyrityksen ja puun kuljetuksen kanssa, mutta takana on kehittyneet henkilösuhteet ja kahden välinen luottamus.

    Jean S 7.9.2017, 08:37

    Oliskohan jonkinlainen ratkaisu puukauppojen julkisuuden suhteen se, että metsänomistajat itse vapaaehtoisesti alkaisivat kertoa jollain foorumilla, millaisia hintoja ovat saaneet millaisilta leimikoilta, millaisilta ostajilta ja millaisilta puumääriltä. Nythän noi maakuntakohtaiset tilastoinnit ei sinänsä kerro luotettavasti paljon mitään. Vaatisi tietysti aika paljon ajattelutavan muutosta, mutta toisaalta suhtaudun tähän metsätiedon julkisuuteen muutenkin vähän ehkä toisella lailla kuin monet. Kuka tahansa vähänkin osaava voi käydä mittailemassa relaskoopin kanssa kenen tahansa metsät ja kertoa ne vallitsevilla hinnoilla.

    Tämä ajatus lähti vaan pörssiosakekaupasta ja siitä, miksi se toimii ja on sujuvaa, ja yksi osa sitä on juuri se, että kuka tahansa tietää koska tahansa, mitä jostain ollaan valmiita juuri sillä hetkellä maksamaan, ja voi myydä tai ostaa sen mukaisesti. Luulisin, että metsävaratiedon kehittyessä voitaisiin pyrkiä tähän suuntaan. Yhtä leimikkoa voisi kilpailuttaa vähän samaan tapaan kuin Keski-Pohjanmaan eräs metsätilavälittäjä metsätiloja, eli tarjouksia voi tehdä palstoittain tai koko tilasta, eli toisin sanoen puuta ostava taho voisi tarjota vaikka vain tietystä puutavaralajista, jos sitä sattuu irtoamaan.

    mehtäukko 7.9.2017, 09:42

    Aloituksessa päivitellään,- edelleenkin-, korjuun ja kuljetuksen kustannusten kalleudesta, tuhlauksesta, korruptiosta.

    Eikö edellä latomani seikat sano suoraan, mistä kusetuksen työlajista on kysymys,- ilman arvuutteluja?

    Jos kuka ei ole tosissaan tehnyt tai mukana yrityselämän pyörteissä, on monen asian suhteen luuloillaan ulkona kuin lumipallo.

    kuusessa ollaan 7.9.2017, 10:26

    http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205153-visio-metsataloudesta-markkinataloutena

     

    Tuossapa suora linkki Vaaran blogiin. Sen kirjoittamisen (2010) jälkeen on maailma muuttunut melkoisesti. Etenkin maatalouden rakennekehityksen ja ympärivuotisen korjuun osalta. Myös markkinahakkuiden mahdollisen talvivarastoinnin pienehkö ongelma on se, että jos kolmas tai neljäsosa vuotuisesta puusta laitettaisiin lumivarastoihin, tarkoittaisi se 15-20 miljoonan kuution lumetustalkoita.

    Hiukan särähtää korvaan tämä väite (lainaus tekstistä):

    ”Sahapuu ja kuitupuu ovat äärimmäisen yksinkertaisia tuotteita. Ei löydy perusteluja metsäyhtiöiden väitteelle, etteivät yrittäjät kykenisi toimittamaan ostajan määräämien mittojen ja laadun mukaista sahapuuta ostajan haluamina ajankohtina.”

    Mihin tämä perustuu, kirjoittajan omaan mielipiteeseen?

    savo’ttamies 7.9.2017, 10:45

    Metsänomistajille kesähakkuista aiheutuvat juurikääpä vahingot ei haittaa mitään, mutta tuo lumetuskustannus…

    ”

    Kuusenjuurikääpä on männyn juurikääpää yleisempi ja se on leviämässä Länsi- ja Etelä-Suomen alueilta kohti pohjoista. Kuusen juurikääpä aiheuttaa noin 40 miljoonan euron vahingot vuosittain.

    Männynjuurikääpä aiheuttaa noin viiden miljoonan euron vahingot vuosittain. Sitä on pidetty kaakkoisen Suomen ongelmana, mutta myös se on Länsi- ja Keski-Suomessakin oletettua yleisempi.”

    Timppa 7.9.2017, 10:47

    <span style=”font-family: Thread-00000c44-Id-00000099;”>”Sahapuu ja kuitupuu ovat äärimmäisen yksinkertaisia tuotteita. Ei löydy perusteluja metsäyhtiöiden väitteelle, etteivät yrittäjät kykenisi toimittamaan ostajan määräämien mittojen ja laadun mukaista sahapuuta ostajan haluamina ajankohtina.”</span>

    Ei siinä aina kovin yksinkertaisesta logistiikasta ole kysymys.  Meidänkin leimikoista on joskus lähtenyt puuta jopa kymmeneen eri osoitteeseen.  Mestari olisi se yksityinen, joka tuollaisen ruletin hallitsisi, kun pitää ottaa huomioon lisäksi sahojen nopeatempoiset mittavaatimukset.

    Kyllä sekä LV että Jovain ovat puukaupan todellisuudesta ulkona kuin lumiukot.

Esillä 10 vastausta, 441 - 450 (kaikkiaan 701)
1 2 3 … 44 45 46 … 69 70 71