Keskustelut Puukauppa Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

  • Tämä aihe sisältää 701 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 701)
  • Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

    Kerroin tällä palstalla viime vuoden lopulla omia tuloksiani puunkorjuun kustannuksista puun pystykaupassa. On aihetta päivittää silloisia tuloksia.

    Tammikuussa esittelin puunkorjuun Lauri-laskurin, jolla on helppo päivittää aiempia laskelmia. Laskuri löytyy verkosta blogistani:  http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ tai linkillä (https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9kcJLAz744UeIgjg)

    Laskurin antama päätulos on, että vuonna 2013 puun pystykaupoilla tuhlattiin puunmyyjien rahaa ainakin 500 miljoonaa euroa, noin kymmenen euroa kuutiometriä kohden. Siitä oli noin 400 milj. euroa korkeista korjuun ja kuljetuksen kustannuksista johtuvaa tuhlausta, mikä on noin puolet vuoden 2013 korjuun kustannuksista 787 milj. eurosta.

    Se siitä maailman tehokkaimmasta puunkorjuusta!

    Tulos on lähes käsittämätön ja on yllättänyt minutkin. Aiemmin olen arvioinut, että maataloustraktoreiden käyttö korjuun koneina alentaisi kustannuksia noin 20 prosenttia.

    Onkin aihetta kysyä, kuinka paljon vuoden 2013 kustannuksiin sisältyi muita kuin puunkorjuun kustannuksia eli korruption kustannuksia. Metsäyhtiöt maksavat puunmyyjiltä pidätetyillä rahoilla muun muassa metsäyhtiöiden omistaman tutkimuslaitoksen, Metsätehon kustannukset? Sisältyivätkö nämä yleiskustannusten summaan, joka oli 2,50 €/m<sup>3</sup>?

  • Tolopainen

    Tässä olikin puhe siitä, millä tavalla nettotulos puunmyynnistä maksimoidaan. Yhtiöt hoitavat puuhuoltonsa itse, ei niillä Visakallionkaan puunmyynneillä ole mitään merkitystä valatkunnan tasolla.

    Visakallo

    Pitää kuitenkin muistaa, että ainoastaan teollisuus maksaa puista puunmyyjille, ei verottaja.

    Tolopainen

    Olemme tuosta täysin samaa mieltä.

    Jovain

    Se on aivan turha jatkaa tätä keskustelua, sillä keskustelijat pitäytyvät mieluummin vanhassa voimassa olevassa pystykaupassa. Pystykaupan lakkauttaminen ja siirtyminen toimituskauppaan (tienvarsikauppa) , nähdään mieluummin vanhan pystykaupan variaatioina, valtakirjakauppoina ja toimituskauppoina tehtaan portille ym. ja tarjoillaan muuta sopimatonta, jolla ei ole tekemistä kauppatavan muutoksen kanssa. Sanallakaan ei puututa kauppatavan muutokseen.

    Ei puhettakaan, että metsänomistaja pääsisi tienaamaan näistä rahoista, omista rahoistaan. Mutta sehän sopii vas. sosialistiseen palveluyhteiskuntaan (jäänne metsäpuolella). Pääasia, että maksaja metsänomistaja on tiedossa ja hoitaa osuutensa mukisematta. Väitetään mieluummin, että kauppatavan muutos tulee kalliiksi metsänomistajalle, vaikka kysymys on juuri päinvastaisesta ja sekin vain niille, joilla on pyrkimys toimittaa itse puunsa tien varteen.

     

    Jätkä

    JOOVAAN:”-Se on aivan turha jatkaa tätä keskustelua,”

    Ensimmäinen järkevä lause Joovaanilta!

    Jovain

    No, tulihan se sieltä, ehdin jo luulemaan, että pimeys vallitsee Jätkällä.

    Jätkä

    Järjen valo lienee vihdoin välähtänyt Joovaanilla, valitettavasti se sammui saman tien.

    kuusessa ollaan

    Jovain, kerro yksityiskohtaisesti, miten puun liike tehtaalle pitäisi ihannetilanteessasi tapahtua?

    Eli mitä missäkin vaiheessa tapahtuu ja miten organisoidaan puuvirran liikkeet kokonaisuutena, sekä miten puu toimitetaan asiakkaan (metsäyhtiö) tarpeiden mukaan. Myös rahaliikenteen kuviot mukaan. Nyt heittelet arveluihin ja haaveisiin perustuvia juttuja.

    ate

    Jos olen oikein käsittänyt, niin Jovain:ia karvastelee se, että hän tiedä paljonko metsäyhtiö joutuu maksamaan urakoitsijalle savotoinnista ja puutavaran kuljettamisesta kannosta tehtaan pihaan?

    Miten tilanne metsänomistajan kannaltasi muuttuisi, jos puukauppaa tehdessä ostaja antaisi sinulle tarjouksen, jossa eritellään puut ja korjuu? Esimerkkinä vaikkapa puista maksetaan ”läpihintana” 40€ / m3, mutta korjuusta ja kuljetuksesta peritään sinulta (joko suoraan tai urakoitsija laskuttaa) 18 €/m3? Tämäkö on ratkaisu koko ongelmaan? Missä kohtaa alan tienata omia rahojani?

    Entäs jos yhtiö sanoisi, että jos käytät jotakuta muuta urakoitsijaa, kuin meidän valitsemaa, niin maksammekin puusta 4 €/ m3 vähemmän? Oman käsitykseni mukaan pystykaupassa yhtiö ostaa hakkuuoikeuden siksi, että se voi itse määrittää sen hetken jolloin raaka-aine tulee tehtaalle ja myös esimerkiksi tukkien katkonnan mahdollisimman tarkasti omien tarpeiden mukaisesti.

    Moniko urakoitsija olisi valmis siirtymään siihen, että metsäyhtiön sijaan lasku laitetaankin suoraan metsänomistajalle? Mikä on metsänomistajan todellinen kyky kilpailuttaa korjuusta vastaavia yrityksiä ja valvoa korjuuta? Jos ja kun korjuun lasku tulisi ennen puista saatavaa tuloa, niin jokin rahoitusmalli pitäisi olla? Suomessa tehdään kuitenkin vuosittain yli 100 000 puukauppaa yksityismetsistä, joten melkoinen kuhina alkaisi toimistoissa, kun ensin pyydät tarjoukset 2-3 kolmelta toimijalta ja sitten alat vertailemaan niitä ja tekemään sopimuksia. Jos ja kun väliin ilmestyisi puutavaran välitysyhtiöitä, niin uskotko kustannusten putoavan nykyiseen verrattuna?

     

     

     

     

     

     

     

     

    Jovain

    Kannattaisi perehtyä aloittajan tapaan järjestää asia sen jälkeen, kun pystykauppa ja perinteinen hankintakauppa lakkautetaan ja siirrytään yhteiseen toimituskauppaan (tienvarsikauppa). Muutos nähdään turhan vaikeaksi. Kynnyskysymys tietenkin on metsänomistajien mukaantulo puun toimittajina ja samoilla toimitusehdoilla kuin muutkin puuntoimittajat. Metsäosaston rooli puun ostajana, korjuun järjestäjänä, korjuun kilpailuttajana, puiden vastaanottajana, valvojana jne. ei sekään ole muuttumassa. ”Se missä kohtaa alan tienata omia rahojani” Hyvä kysymys. Siinä kohtaa, kun saan korjata vaadittavilla toimitusehdoilla puuni tienvarteen ja metsäosasto maksaa korjuusta. Muussa tapauksessa laskuttaa, jos otan palveluna. (Puut ja korjuu eriteltynä eri sopimuksilla.)

Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 701)