Keskustelut Puukauppa Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

  • Tämä aihe sisältää 701 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 401 - 410 (kaikkiaan 701)
  • Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

    Kerroin tällä palstalla viime vuoden lopulla omia tuloksiani puunkorjuun kustannuksista puun pystykaupassa. On aihetta päivittää silloisia tuloksia.

    Tammikuussa esittelin puunkorjuun Lauri-laskurin, jolla on helppo päivittää aiempia laskelmia. Laskuri löytyy verkosta blogistani:  http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ tai linkillä (https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9kcJLAz744UeIgjg)

    Laskurin antama päätulos on, että vuonna 2013 puun pystykaupoilla tuhlattiin puunmyyjien rahaa ainakin 500 miljoonaa euroa, noin kymmenen euroa kuutiometriä kohden. Siitä oli noin 400 milj. euroa korkeista korjuun ja kuljetuksen kustannuksista johtuvaa tuhlausta, mikä on noin puolet vuoden 2013 korjuun kustannuksista 787 milj. eurosta.

    Se siitä maailman tehokkaimmasta puunkorjuusta!

    Tulos on lähes käsittämätön ja on yllättänyt minutkin. Aiemmin olen arvioinut, että maataloustraktoreiden käyttö korjuun koneina alentaisi kustannuksia noin 20 prosenttia.

    Onkin aihetta kysyä, kuinka paljon vuoden 2013 kustannuksiin sisältyi muita kuin puunkorjuun kustannuksia eli korruption kustannuksia. Metsäyhtiöt maksavat puunmyyjiltä pidätetyillä rahoilla muun muassa metsäyhtiöiden omistaman tutkimuslaitoksen, Metsätehon kustannukset? Sisältyivätkö nämä yleiskustannusten summaan, joka oli 2,50 €/m<sup>3</sup>?

  • mehtäukko

    Jos miettii nykykäytäntöä ja mielikuvitteellista LV-strategiaa, iso mutta kohdistuisi sen häilyvään epävarmuuteen.

    Onhan selvää, että laadut ja toimitusmäärät aikatauluineen toimivat tällaisenaan.

    Olisiko kantohintoihin vastaavaa vaikutusta, jos kyläkunta möisi yhtenä paukkuna useita tuhansia motteja yhteismyyntinä?

    Tolopainen

    Mikä ihmeen kyläkunta, maaseudulla ei ole kuin autiotaloja enää kylissä ja joku satunnainen peräkamarin poika, joka on jo metsänsä myynyt helsinkiläiselle rahamiehelle.. Metsien omistajat asuvat eripuolilla Suomeaa ja metsiä jokainen myy tai on myymättä silloin kuin itselle on sopiva ajankohta. Metsäpalstatkaan ei välttämättä ihan vierekkäin ole vaikka omistajat olisivat samalta kylältä. Ei tulisi mieleenkään alkaa kyselemään naapureiden metsänmyyntiaikeita, jos on tavattu viimeksi 30v sitten eikä omistuksistakaan ole enää tietoa, on perikuntia yms.

    mehtäukko

    Aikoinaanpa oli sellainenkin systeemi ja siinä oli suuren keskittymän edut.Mhy oli se joka kasasi pottia,tarjosi ja voittanut puulaaki teki koko revohkan.

    Näin se pienenkin määrän myyjä pääsi suuruuden kakulle.

    Ei tosin nyt taitaisi luonnistua.Asumisen paikka ei ole este.

    Tolopainen

    Puuta on verotuksen takia edullisinta myydä pienissä erissä kuin suurissa. Hankintaerät menee verottomina kokonaan, pääomavero on korkea nykyisin.

    harrastelija

    Mhy minun mielestäni tekee valtakirjakauppaa koko ajan ja saa sieltä jonkun provikan toimintaansa. Yhtiöt tekevät ostoja pitkällä tähtäimellä, jolloin varasto on metsässä kasvamassa jopa 2 vuotta. Keräämällä yhtiö saa määrälisää hakkaamalla samalta suunnalta enemmän, joloin säästää konesiirroilta ja saa alueelta myös isompia määriä.

    Näihin ei nyky(etä)metänomistajat yksinään pääse ellei sitä aluetta ole satoja tai tuhansia ha:ita.

    mehtäukko

    Niinpä.Aloituksen konstilla ei kyllä löydy mitään arvonkorotusta.

    Jotain muuta pohdittaessa tuo mainittu oli joskus, ja etunsa siinä vain oli.

    Puufirmoilla on vähimmäismotit joita pienemmät nökköset menevät massaan. Jos naapurin ja naapurin leimikot kerryttävät määriä tai metsätie on ”yhteinen” laanille, etua pukkaa.

    Itsellisille paukapäille se ei sovellu.

    Tolopainen

    Minusta veroton tulo on suurempi kuin verollinen, jos tulot ja vuosimenot ovat tasan, veroja ei mene. Sillon pienemmästä tulosta jää enemmän rahaa itselle ja verottajalle ei jää mitään. Nyt katsotaan vain sitä rahaa, joka jää ei bruttosummaa. Yhteismyyntejä vastaan ei sinänsä ole mitään, MHY:n toiminta on harmaalla alueella, miten se käsittelee saamiaan valtakirjoja, joutuu ilmeiseti toimimaan aivan samoin kuin  metsänomistaja, eli jokainen kauppa erikseen. Kartellisyyte saattaa napsahtaa, jos niputtaa valtakirjat yhteismyynniksi.

    Jätkä

    Verottaja verottaa hankintatyön osuudesta siltä osin, kun se ylittää 125 kuutiota vuodessa. Verotukseen ei vaikuta, onko kauppoja yksi, vai kuinka monta tahansa.

    Tolopainen

    Ei se verota, vero menee siitä tulosta, josta on kaikki tulonhankkimiskulut vähennetty eli nettotulosta.

    Visakallo

    Tolopainen: ”Ei se verota, vero menee siitä tulosta, josta on kaikki tulonhankkimiskulut vähennetty eli nettotulosta.”

    Mitä tekemistä sellaisella puunmyynnillä on metsätalouden kanssa? Sehän on vain eläkeläisen ajanvietettä. Liikuntaahan siinä kyllä saa, mikä on toki aina hyvästä. Teollisuuden puunhuollon kanssa tuommoisella touhuilulla ei ole mitään tekemistä.

Esillä 10 vastausta, 401 - 410 (kaikkiaan 701)