Keskustelut Puukauppa Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

  • Tämä aihe sisältää 701 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 391 - 400 (kaikkiaan 701)
  • Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

    Kerroin tällä palstalla viime vuoden lopulla omia tuloksiani puunkorjuun kustannuksista puun pystykaupassa. On aihetta päivittää silloisia tuloksia.

    Tammikuussa esittelin puunkorjuun Lauri-laskurin, jolla on helppo päivittää aiempia laskelmia. Laskuri löytyy verkosta blogistani:  http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ tai linkillä (https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9kcJLAz744UeIgjg)

    Laskurin antama päätulos on, että vuonna 2013 puun pystykaupoilla tuhlattiin puunmyyjien rahaa ainakin 500 miljoonaa euroa, noin kymmenen euroa kuutiometriä kohden. Siitä oli noin 400 milj. euroa korkeista korjuun ja kuljetuksen kustannuksista johtuvaa tuhlausta, mikä on noin puolet vuoden 2013 korjuun kustannuksista 787 milj. eurosta.

    Se siitä maailman tehokkaimmasta puunkorjuusta!

    Tulos on lähes käsittämätön ja on yllättänyt minutkin. Aiemmin olen arvioinut, että maataloustraktoreiden käyttö korjuun koneina alentaisi kustannuksia noin 20 prosenttia.

    Onkin aihetta kysyä, kuinka paljon vuoden 2013 kustannuksiin sisältyi muita kuin puunkorjuun kustannuksia eli korruption kustannuksia. Metsäyhtiöt maksavat puunmyyjiltä pidätetyillä rahoilla muun muassa metsäyhtiöiden omistaman tutkimuslaitoksen, Metsätehon kustannukset? Sisältyivätkö nämä yleiskustannusten summaan, joka oli 2,50 €/m<sup>3</sup>?

  • kuusessa ollaan

    Tolopainen:

    Kokopuujuonto on kehittynyt maailmalla siinä missä tavaralajimenetelmäkin. Nykyisin kaato tapahtuu erittäin tehokkailla kaatokoneilla suuriin kasoihin, niistä rungot nykäistään juoksutahtia 40-50 kuution erinä kuusiakselisilla, järkyttävän kokoisilla kahmarijuontokoneilla tien varteen. Oli sitten rinnettä, tai suota. Siellä varastolaanilla karsinta ja kuormaus kokorunkoina rekkoihin, joilla tempaistaan puut tehtaalle isoina kuormina. Tukki ja kuitu erotellaan tehtaalla. Ei näperrellä yhden kuidun runkojen ja risujen kanssa.

    Jovain

    Onhan se mahdollista ja käytetään teollisuuden plantaaseilla ja muualla maailmalla puutavarayhtiöiden omistamissa metsissä ja yhteisöissä, jossa puulla ei ole kantoraha-arvoa, on vain jalostusarvo.

    Yksityisomistus, pienet pinta-alat ja vielä kun pitäisi saada kantorahatuloa omistajalle, rajoittavat kyllä kyseistä toimintaa Suomessa. Nykyinenkin metsäkonekalusto ja yhteisomistukseen (kollektiivi) perustuva kustannusrakenne, kasvattaa jalostusarvoa meilläkin, mutta sen kantorahatulon kanssa on niin ja näin. Kalliit kustannukset pitävät siitä huolen, kantorahaa ei jää ja menee yhteiseksi hyväksi.

    kuusessa ollaan

    Jovain; Vahvistit juuri tekstilläsi sen, että meillä todellisuudessa meillä asiat ovat paremmin kuin muualla. Metsään ei myydä vapaata hakkuuoikeutta, vaan lupa korjata puuta vallitsevien lakien ja hakkuukohdekohtausten puunmyyntisopimusten mukaisesti.

    Kantorahaa meillä kertyy, jos tarjolla on korjuukelpoista puustoa. Näin ei välttämättä ole esimerkiksi hoitamattomissa ensiharvennuksissa. Ruotsissa kaukaisimmilla alueilla nollaraja on tullut jo vastaan helpommin kuin meillä, harvemman metsätieverkoston ja metsäyhtiöiden omien metsien suuremman määrän vuoksi.

    Jovain

    Ei se vapaa hakkuuoikeus olekaan, mutta meillä pystykaupassa metsänomistajat on suljettu korjuun ulkopuolelle. Mikäs muu kuin rajoitus se on ja sillä on vaikutuksensa korjuun kustannuksiin, metsätalouden tuottoihin ja tapaan toteuttaa metsätaloutta.

    kuusessa ollaan

    Kustannustehokkain menetelmä parantaa korjuun kulurakennetta on ostaa raivaussaha ja pitää metsät siinä kunnossa, että niistä voi vaatia paremman hinnan puukaupan yhteydessä.

    Jovain

    Tottahan perusedellytykset on oltava kunnossa, näin toimitaan meilläkin. Nyt näkemisiin alkuviikkoon.

    Metsuri motokuski

    Eihän tuo varmaan mikä mahdoton ajatus olisi jos metsäkaupan yhteydessä saisi myyjä päättää kuinka puut tehtaalle toimittaa. Joko omana korjuuna tai sitten etsimällä omat mieleiset urakoitsijat tai sitten ostajan järjestämällä korjuulla. Hinnat määräytyisi tietenkin tehdashinnan mukaan jonka yhtiö on valmis portilla puusta maksamaan jos myyjä hoitaa tavaran toimituksen.

    Olishan tuo yksi vaihtoehto puun toimitukselle jos vaihtoehtoja joku niin kaipaa. En usko kuitenkaan että siitä mitään merkittävää toimintatapaa tulee puukaupassa.  Tuskimpa se mitään uutta odottamatonta hintapyrähdystä puunhinnassa tulee kuitenkaan muodostamaan, onhan korjuu kuitenkin niin kilpailtu ala etten usko että jossain muussa muodossa kovinkaan paljon halvemmalla tehdään. Päinvastoin.

    Tolopainen

    Aika tehokkaat korjuusysteemit pitää olla pelkästään uutta Aäänekosken tahdasta varten vuoden päästä, kun tehdas käy täydella teholla puuta kuluu 18000 kiintoa vuorokaudessa, eli kuitupuun tarpeeseen  pitää hakata joka päivä yli 200ha aukko, tai tehdä 300-400ha harvennuksia päivittäin. Koneita pitää olla työssä satoja koko ajaan. Tai aika massiiviset puuvarastot tai useita varastoja. Ei taida onnistua ihan metsänomistajien toimituskaupoilla tuollaisen systeemin puunhankinta. Äänekosken kuitupuun tarve on vain kymmenen prosenttia koko Suomessa kuitupuumäärästä, eli ei tulisi mitään metsänomistajien toimituskaupolilla hoitaa 2000ha aukko joka päivä tai 3000-4000 ha harvennuksia. Ei mopoilla mahdottomia.

    Jätkä

    Eihän toimitusmyyntiä ole kukaan muu kieltänyt kuin Joovaan sekä Lauri-Vaari.

    Ei muuta kuin kauppoja tekemään ja toimittamaan tehtaalle laadukasta tavaraa.

    Aivan turha täällä on valehdella ja naukua, kun itse ei ole saanut mitään aikaiseksi.

    Visakallo

    Me, jotka olemme tehneet toimituskauppaa vientisatamaan ja kotimaahan, tiedämme, ettei se mikään onni ja autuus välttämättä ole. Minkälaisia kokemuksia itselläsi on Jovain?

Esillä 10 vastausta, 391 - 400 (kaikkiaan 701)