Keskustelut Puukauppa Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

  • Tämä aihe sisältää 701 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 701)
  • Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

    Kerroin tällä palstalla viime vuoden lopulla omia tuloksiani puunkorjuun kustannuksista puun pystykaupassa. On aihetta päivittää silloisia tuloksia.

    Tammikuussa esittelin puunkorjuun Lauri-laskurin, jolla on helppo päivittää aiempia laskelmia. Laskuri löytyy verkosta blogistani:  http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ tai linkillä (https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9kcJLAz744UeIgjg)

    Laskurin antama päätulos on, että vuonna 2013 puun pystykaupoilla tuhlattiin puunmyyjien rahaa ainakin 500 miljoonaa euroa, noin kymmenen euroa kuutiometriä kohden. Siitä oli noin 400 milj. euroa korkeista korjuun ja kuljetuksen kustannuksista johtuvaa tuhlausta, mikä on noin puolet vuoden 2013 korjuun kustannuksista 787 milj. eurosta.

    Se siitä maailman tehokkaimmasta puunkorjuusta!

    Tulos on lähes käsittämätön ja on yllättänyt minutkin. Aiemmin olen arvioinut, että maataloustraktoreiden käyttö korjuun koneina alentaisi kustannuksia noin 20 prosenttia.

    Onkin aihetta kysyä, kuinka paljon vuoden 2013 kustannuksiin sisältyi muita kuin puunkorjuun kustannuksia eli korruption kustannuksia. Metsäyhtiöt maksavat puunmyyjiltä pidätetyillä rahoilla muun muassa metsäyhtiöiden omistaman tutkimuslaitoksen, Metsätehon kustannukset? Sisältyivätkö nämä yleiskustannusten summaan, joka oli 2,50 €/m<sup>3</sup>?

  • A.Jalkanen

    Aloittaja kuten me muutkin voi väittää ja laskea. Uskon vaihtoehtoiseen korjuuseen ja ylihintoihin vasta sitten kun joku perustaa menestyvän yrityksen jonka toimialana on korjuu em. menetelmin. Toistaiseksi kallistun sille kannalle että puunkorjuuyrittäjät osaavat laskea, mihin konetyyppeihin kannattaa sijoittaa. Ja ovat ansainneet palkkansa.

    mehtäukko

    Kyllä se tuo ”tutkimus” ja sen puolustelu on nyt keskustelun tässä vaiheessa saanut saman oloisen painon, kuin hiilenpalalla tuohikäpryyn ynnäisi poutapilvien liikkeitä…

    pihkatappi

    Tehotonta puuhastelua tuo puiden osto ja tienvarteen saaminen on aiemmin ollut, pikku nökkösiä osteltu kovalla (samalla) hinnalla talviteiden päähän jne. Parempaa tehokkuutta on saatu ihmetellä joitain vuosia, kun sama firma pui saman metsäautotien varresta useamman tilan kaikki kuviot samalla rytinällä. Liekö oltu aktiivisia ostajan puolelta, kai siinä euron voi hintaa kihauttaa, jos koneet on sitten lähes koko kesän samalla senssillä.

    Tolopainen

    Vaihtoehtoisen totuuden esittäjä unohtaa tarkoituksella puuunkorjuusta yksityiset sahat, ei niillä mitään metsäosastoa ole, yksi ostomies hoitaa punostoa ja urakoitsijat korjuuta. Missä se ylimääräinen isännätön raha on sahapuussa, kun kaikkien sahojen tulos on lähellä nollaa tai miinuksella ja omaapääomaa on parikymmenta prosenttia taseessa. Kuitupuuta käyttävät yhtiöt ovat kansainvälisä jättejä ja niiden tulos tehdään pääasiassa ulkomailla. Kun katsoo esim.MG:n puun hankintaa sen liikevaihto on yli 800milj€ ja tulos vain muutaman miljoonan. Totuudenjälkeisenä aikana, myös maapallon pannukakkuteoria on alkanut nostaa päätään. Suomessahan toimii  epätieteellinen seura, ehkä olisivat siellä kiinnostuneita näistä uusista teorioista, ei niillä metsänomistajille ole mitään käyttöä.

    Jovain

    Tolopainen: Siellä se isännätön raha on pystykaupassa yksityisillä sahoillakin.

    Mehtäukko: ”Mikä ihmeen isännättömän rahan keksitty kommervenkki”? Lauri Vaaran vastaus edellä. Ei mikään keksitty vaan todellinen.

    Esim. Jätkä on siirtämässä korjuun kustannuksia lopputuotteen hintaan, ”vaikka kysymys on puunmyyjän puuntuotannon kustannuksista. Ei metsäyhtiön puunhankinnan kustannuksista, niin kuin yleisesti luullaan”. (LV edellä). Asiahan on syytä selvittää. Sillä on ratkaiseva vaikutus tapaan toimia puukaupassa.

    Tolopainen

    Jovain  yhtiöt tarvitsevat pankkeja  puukaupan rahoittamiseen, sattaa olla että lopputuotteista tulee rahaa vasta vuoden päästä, kun puista on rahat tilitetty metsänomistajalle. On aika erikoista väittää, että metsänomistajat rahoittaisivat puukauppaa. Minä en tiedä mitä on isännätön raha, kaikki setelit näyttävät saman näköisiltä jotkut ovat sentakia sekoittaneet omat ja yhtiön rahat.

    rame

    Lopputuotteen hinta sisältää kaikkien tuotantoketjussa mukana olevien tuotantokustannukset ja katteet.

    Puuntuottajalle maksettava kuutiohinta on markkinahinta joka vaihtelee puun saatavuuden mukaan, nykyisin pulaa ei tunnu olevan.

    Metsätilojen hinnoista päätellen puuntuottaminen on kannattavaa puuhaa.

    sikari

    Taitaa olla sama henkilö kahden nimimerkin takana, puolustamassa tätä järjetöntä väitettä.

    Jovain

    Kysymys on korjuun kustannuksesta + alvista ei puunhinnasta, joka menee lopputuotteen hintaan.

    mehtäukko

    Kuten kaivosesimerkkiä käytin, sitä kuvitteellista olematonta”isännätöntä rahaa” taitaa olla joka puolella!!?

    Tai todellisuudessa ei ole.Se on vain LV: n mielikuvituksellisesti rakentama harhakäsite jota Joovain epätoivoisesti jauhaa.

    Kyllä sementtimyllyssä on laasti kovettunut!

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 701)