Lauri Vaara: ”Puun siirtokustannuksia syntyy nykyisin siitä, että ensin puu kuljetetaan kannolta autotien varteen metsätraktorilla. Sitten siirtokuljetuksena siitä rautatie- tai vesikuljetukseen tai raskaan kuljetusrekan kuljetukseen raskaan autoliikenteen tien varteen.

Maataloustraktorilla puu kuljetettaisiin ilman välivarastointia kannolta suoraan kaukokuljetuksen kuormauspaikalle.”

Entäpä kun siinä maat.rattorissa on todennäköisesti vähintään ketjut? Reki perässä tai telikärri jossa telat tai ketjut jotka romisevat sulalla asfaltilla ?

Jos/kun leimikko korjataan kokorunkona tai pylvästä? Mitenkä se rytkä vaeltaa maantiellä?

Puu-auto nostaa sen maat.rattorin nyssäkän 3-4 kouraisulla kyytiinsä…?

Onkohan tässä nyt todellinen teorian ja käytännön ristiriita?

Ainakin tuo ”jatkettu lähikuljetus”, jota Vaari haikailee, on niin kaukaa menneisyydestä, ettö taisi Lauri-Vaari olla vielä polvihousupoika silloin, kun kuljetuksia traktorilla ”Kannolta tehtaalle” yritettiin järjestää. Kyllähän niitä lyhyellä matkalla tehtiin jonkin aikaa, mutta ei puuta  kannolta tulla hakemaan taktorivetoisilla rekoilla, joihin mahtuu kaksi tukkimittaa peräkkäin.

Metsässä pyörii oikeat metsätraktorit, eikä niiden kanssa pysty muut vehkeet kipailemaan kuljetuksen tehokkuudessa.

Rane2: Linkkisi metsän omistamisesta ja metsätöiden keskittämisestä on hyvä esimerkki metsänomistajan toiminnasta ja siitä, että tarjolla olevat metsätalouden tuotot voidaan ottaa haltuun ja avata kilpailu. Se kyllä edellyttää kauppatavan muutosta ja sitä että metsänomistajat pääsevät kilpailemaan samoilla ehdoilla ja samoista rahoista urakoitsijoiden kanssa toimittaessaan puita metsäosastolle. Se tarkoittaa toimituskauppaa ja samaa sopimusta eri muodoissaan. Eihän voida ajatella niin, että puiden toimitustavan perusteella metsänomistajat jaetaan kahteen ryhmään, hankintakauppaan ja pystykauppaan. Eihän siinä ole mitään järkeä, ja vielä kun se hankintakauppa on syöty anhittomaksi. Toki toimitetaan tänäkin päivänä toimituskauppana ja jopa tehtaan portille, kuten ilmeisesti tämä Rane2 linkin esimerkki on, mutta myös näin yleisellä tasolla pitäisi päästä samaan kauppa- ja toimitustapaan. Eihän pientoimittajilla käytännössä ole mahdollisuutta ohittaa pystykauppaa ja toimittaa puitansa tehtaan portille asti.

Niin! En keksi, millainen perävaunu pitäisi olla, jolla haetaan kannolta 40 kiinnon kuorma ja kuljetetaan se laillisesti maantietä pitkin kuudenkympin nopeudella jopa käyttöpaikalle.

Kun laitteilla ajetaan tuolla kannokossa ja upottavissa paikoissa oksa- ja latvusläjien päällä, siinä pitää olla kantavat renkaat, vetävät pyörät ja sellainen rakenne, että se on ehjä vielä tielle tultaessa. Sellaista vehjettä ei ole. (Tarkoitan sitä pitkää rekkaperävaunua).

Maataloustraktorilla metsäkärryllä VOI tulla hyvissä olosuhteissa 10 kiintoa kannolta, mutta sillä yhdistelmällä ei kymmeniä kilometrejä kuljetella, ellei kyseessä ole kotimatka.

Puuki. Silloinkin metsäkärryn pitää täyttää tieliikenteen vaatimukset.