Keskustelut Puukauppa Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

  • Tämä aihe sisältää 701 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 701)
  • Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

    Kerroin tällä palstalla viime vuoden lopulla omia tuloksiani puunkorjuun kustannuksista puun pystykaupassa. On aihetta päivittää silloisia tuloksia.

    Tammikuussa esittelin puunkorjuun Lauri-laskurin, jolla on helppo päivittää aiempia laskelmia. Laskuri löytyy verkosta blogistani:  http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ tai linkillä (https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9kcJLAz744UeIgjg)

    Laskurin antama päätulos on, että vuonna 2013 puun pystykaupoilla tuhlattiin puunmyyjien rahaa ainakin 500 miljoonaa euroa, noin kymmenen euroa kuutiometriä kohden. Siitä oli noin 400 milj. euroa korkeista korjuun ja kuljetuksen kustannuksista johtuvaa tuhlausta, mikä on noin puolet vuoden 2013 korjuun kustannuksista 787 milj. eurosta.

    Se siitä maailman tehokkaimmasta puunkorjuusta!

    Tulos on lähes käsittämätön ja on yllättänyt minutkin. Aiemmin olen arvioinut, että maataloustraktoreiden käyttö korjuun koneina alentaisi kustannuksia noin 20 prosenttia.

    Onkin aihetta kysyä, kuinka paljon vuoden 2013 kustannuksiin sisältyi muita kuin puunkorjuun kustannuksia eli korruption kustannuksia. Metsäyhtiöt maksavat puunmyyjiltä pidätetyillä rahoilla muun muassa metsäyhtiöiden omistaman tutkimuslaitoksen, Metsätehon kustannukset? Sisältyivätkö nämä yleiskustannusten summaan, joka oli 2,50 €/m<sup>3</sup>?

  • Jovain

    Mehtäukko: Esität edellä hyvän kysymyksen isännättömästä rahasta ja kuvauksen koko korjuun paletista. Olisi paikallaan Lauri Vaaran itsensä vastata. Vastaukset löytyvät kyllä hänen tänne keskusteluun antamista aineistoista, kysymyshän on myös hänen tutkimustuloksistaan.

    Ei kiirettä.

    Loppupelissä taitane suurin huijjaus tulla kun saa jonkun jotain tekemään omasta puolesta.

    Köyhät ja kemerat.

    Jätkä

    Lauri-Vaarin taulukot uppoavat toki kaikkein yhsinkertaisimpien päähän, kuten on täälläkin huomattu. Tosin riittävän yksinkertaisia ei näytä olevan kuin yksi – Onneksi. Vaikkakin hän näyttää olevan keskimääräistä kovapäisempi, taitaa olla pää ihan umpiluuta.

    harrastelija

    Kysymyksessähän on yksinkertaisesti markkinataloudesta. Koneyrittäjät ovat järjestäytyneita ja kykenevät pitämään puolensa metsäyhtiöitä vastaan silloin, kun tarjoutetaan hakkuusopimuksia. Sama tilanne lienee myös autoilijoilla, sopimukset voidaan tehdä vielä kannattavuuden rajoissa.

    Metsänomistajat ovat järjestäytymättömiä, eikä heillä ole riittäviä neuvottelumahdollisuuksia puun ostajia vastaan. Olen MTK:n ja MHY:n jäsen, mutta puun hintaan se ei näytä vaikuttavan, päin vastoin MHY muodostaa välikäden, joka ottaa omansa välistä. Parhaaksi tilanteeksi olen kokenut jäsenyyden ja yhteistyösopimisen suoraan puun ostoyhtiön kanssa.

    Koska elämme globaalisessa markkinataloudessa, niin kilpailun lisääntyessä puun ostajien keskuudessa voi lisätä raakapuun hintaa. Isot yhtiöt tekevät yli 10 %:n voittoa – jopa miljardin luokkaa vuositasolla. Jos kilpailun myötä ala kasvaa riittävästi, löydetään esim. uusia tuotemahdollisuuksia, niin puukauppa varmaankin käy vaikka sitä voittoa ei tulisi kuin 5 % ja se erotus näkyisi puun hinnassa.

    Joka tapauksessa nykyinen ketju kannolta tehtaalle on viritetty niin varmaksi, ettei tr-yrittäjille ole kyllä muuta kuin joku markinaaliosuus.

    mehtäukko

    Noin se vaan on kuten Harrastelijakin toteaa.

    Kun Mhy:t yhdistyivät suuriksi läänien kokoisiksi kasvottomiksi möykyiksi, heillä yhtenä pontimena siihen oli ohjailu ja hintapainostus.

    Sanoin jo silloin siihen että ja paskan marjat! Kun kysyntää on jostain, markkinatilanne, kelit tai vuodenaika sitä nostaa.Leimikkotekijätkin.

    rööri roope

    Se on tehokasta puunkorjuuta kun Late ajaa edellä ja oppipoika Jovain perässä kökösiä tehtaalle.Verkku35:n ja 20:n valmetti on tiukalla kivutessaan laajavuoren rinteitä..

    Metsuri motokuski

    Harrastelija: Koneyrittäjät ovat järjestäytyneita ja kykenevät pitämään puolensa metsäyhtiöitä vastaan silloin, kun tarjoutetaan hakkuusopimuksia.

    Kyllä se on niin että tuskin yksikään metsäkoneyrittäjä saa sopimusta nykyään koneyrittäjäliiton taksasuosituksen mukaan. Yrittäjät syövät toisiaan sen kuin kerkeävät ja kilpailevat verissäpäin sopimuksista. Sehän taas sopii yhtiöille. Sitten kun yrittäjä on sopivasti saatu hakkuukiintiöillä ”liekaan” ja velkaiseksi alkaakin torppari ajat.

    Puuki

    Enpä oikein usko, että isoille yhtiöille riittäisi tuottoprosentin puolittuminen , kun uusia tuotteita tulee markkinoille. Pyrkimys on paremminkin toiseen suuntaan. Pörssikurssit laskisi  liiaksi jos voitto esim. puolittuisi . Puun hinnat voisi  jonkin verran nousta, jos kysyntä kasvaisi reilusti. Ylitarjontaa on runsaasti.

    Kilpailu kuulostaa olevan kova puunhankintaa harjoittavilla toimijoillakin. Kaikesta päätellen ainakin osa niistä pärjää kuitenkin jopa yllättävän hyvin nykymarkkinoilla.

    mehtäukko

    Niinpä onkin irvokasta, että kovassa kilpailutilanteessa horistaan kilpailun puutteesta ja tuhlauksesta..!!

    Rane2

    Ihan mielenkiinnosta Metsurimotokuski,mistä löytyy” koneyrittäjäliiton taksasuositukset”?Käsittääkseni nykyisin semmoiset on kilpailulainsäädänön vastaisia aivan samoin kuin jos MTK yrittäisi vaikuttaa puun hintaan.

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 701)