Ammattilainen tekee sen määrän yhdessä vuorossa  , minkä ”jovainin” tuumailija vuodessa ….eli se siitä tehokkuudesta?

Halutaan säilyttää tämä vanha korruptoitunut kollektiivitalouteen ja kartelliin perustuva järjestelmä, jossa metsänomistajat ovat kirkkaasti tappiolla 9/1. Ovat samalla viivalla kyllä tälläkin hetkellä, mutta sillä erotuksella, että noudattavat eri sopimuksia, jotka eivät ole tasavertaisia keskenään sopimuksina, eikä millään muullakaan mitattavalla tavalla.

Kauppatavan muutos ei tarkoita sitä, että minun tarvitsee investoida kalustoon, sillä voin jatkaa entisellä kalustolla. Mutta antaa mahdollisuuden investoida ja mennä mm. yhteistoimintaan samanlaisella sopimuksella. Eihän metsänomistajien ulkopuolelle sulkeminen voi tarkoittaa sitä, että ovat ammattitaidottomia. Nämä metsäalasta tietämättömät tietenkin sitä ovat, mutta on myös luonnollista, että käyttävät tarjolla olevia palveluja.

Tietenkin uusia kauppamuotoja voi, saa ja pitää kehittää. Eihän sitä mikään kiellä. Niin oon tehnykkin. Mutta että peltotraktorit mettään….EEi, ei.tai hevoset. Olen raiskannut kaksi peltotraktoria metsässä tyhmyyksissäni. En enää ikinä.

Samaa mieltä olen ku jovain ja vaara että hankintalisä on pieni…on se jossakin esimerkiksi päätehakkuissa. Jotain ajatustahan niissä Vaaran teeseissä on. En sitä kiellä ollenkaan. Mutta ennen oli ennen ja nyt on nyt.

Ennen oli sonniosuuskunnat, kylän yhteinen puimakone maamiesseuralla. Oli metsäyhteistyöalueet, seudun puut myyytiin yhtenä kauppana. Toisella puolella kartellit ruletti….oliko se parempaa aikaa vaikka osuuskuntia riitti joka lähtöön.

Toimitusmyynti vaatii isoja kokonaisuuksia ja siihen yhteistoimintaan meistä nykymetsänomistajista ei ole eikä tule!

Aloittajan mukaan korjuun kustannukset ovat miljardi euroa vuodessa. Siitä noin puolet on kustannusten säästymistä (tuhlausta) puunkorjuussa, kuljetuksessa ja metsän käsittelyssä. Ollen kustannusten säästönä aiemman 20 % ja tällä hetkellä noin 50 %. Lisäksi menetetty alvin palautus tekee noin 100 milj. ja nettotulona noin 10 euroa kuutiota kohden.

Jotain vaikutusta näilläkin lukuarvoilla täytyy olla, vaikka tutkimusta pidetäänkin sopimattomana ja ajankohtaan kelvottomana. On myös yhtymäkohtia. Tulosta selittää puunmyyjien ulos sulkeminen ja kilpailun puuttuminen. Pystykaupassa kilpailua käydään vain kartellin sisällä. Metsänomistajia ei missään tapauksessa hyväksytä osalliseksi näistä rahoista. Riittää kun maksavat kiltisti sen mitä (kartelli) puunhinnasta peritään. Saahan sitä ihmetellä hankintalisän pienuutta, on miinusmerkkinen ja todellisuudessa aika paljonkin.

Kysymys on pystykaupassa puunkorjuun ALV:n palauttamisesta oikealle  veron maksajalle eli puunmyyjälle. Vero palautetaan yhtiölle, vaikka todellinen korjuun kustannusten maksaja on metsänomistaja. Toisaalta korjuusta metsänomistajalla ei ole tarjota verottajalle dokumenttia laskua tai muuta vastaavaa erittelyä, sillä korjuun kustannukset peritään puunhinnasta (kantohinta) PIMEÄSTI.

Edes Venäjällä ei olla niin pimeitä, kuin Suomessa vielä ollaan. Kollektiivin aikakausi Venäjällä meni jo.