› Keskustelut › Puukauppa › Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

  • Tämä aihe sisältää 701 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 701)
1 2 3 … 18 19 20 … 69 70 71

  • Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

    Lähetetty: 29.7.2017, 12:04

    Merkitty: 

    Kerroin tällä palstalla viime vuoden lopulla omia tuloksiani puunkorjuun kustannuksista puun pystykaupassa. On aihetta päivittää silloisia tuloksia.

    Tammikuussa esittelin puunkorjuun Lauri-laskurin, jolla on helppo päivittää aiempia laskelmia. Laskuri löytyy verkosta blogistani:  http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ tai linkillä (https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9kcJLAz744UeIgjg)

    Laskurin antama päätulos on, että vuonna 2013 puun pystykaupoilla tuhlattiin puunmyyjien rahaa ainakin 500 miljoonaa euroa, noin kymmenen euroa kuutiometriä kohden. Siitä oli noin 400 milj. euroa korkeista korjuun ja kuljetuksen kustannuksista johtuvaa tuhlausta, mikä on noin puolet vuoden 2013 korjuun kustannuksista 787 milj. eurosta.

    Se siitä maailman tehokkaimmasta puunkorjuusta!

    Tulos on lähes käsittämätön ja on yllättänyt minutkin. Aiemmin olen arvioinut, että maataloustraktoreiden käyttö korjuun koneina alentaisi kustannuksia noin 20 prosenttia.

    Onkin aihetta kysyä, kuinka paljon vuoden 2013 kustannuksiin sisältyi muita kuin puunkorjuun kustannuksia eli korruption kustannuksia. Metsäyhtiöt maksavat puunmyyjiltä pidätetyillä rahoilla muun muassa metsäyhtiöiden omistaman tutkimuslaitoksen, Metsätehon kustannukset? Sisältyivätkö nämä yleiskustannusten summaan, joka oli 2,50 €/m<sup>3</sup>?

    Tekijä
    Lauri Vaara
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Jovain 14.8.2017, 16:38

    Kovin se on pieni joukko, jotka omaa näkemystään täällä puolustavat. Paljon jää myös arvailujen varaan.

    Timppa: Eiköhän asiasta kiinnostuneet seuraa tätä keskustelua ja mitä tulee tutkimustuloksiin. LV on tarjonnut tutkimustuloksensa lukijan ja palstalaisten käyttöön ja onhan ne saatavilla muutenkin. Myös häneltä itseltään, niin kuin hän on palstalla ilmoittanut.

    Timppa, eihän nykyjärjestelmä ole miksikään muuttumassa. Eihän metsänomistajien mukaan tulo järjestelmää miksikään muuta. Ei myöskään puukaupan osalta, joka sekin tulisi jatkumaan entiseen tapaan. Muutoksen olisi aiheuttamassa  korjuu, joka oltaisiin kytkemässä erilleen puukaupasta.

    suorittava porras 14.8.2017, 17:01

    Mitähän se korjuun eriyttäminen auttaa ? Sopimusyrittäjät eivät taatusti lähde töihin ulkopuolisille , joiden tilityskyky/halu on epävarma . Monilla on karvaita kokemuksia siitä , että työ on tehty , mutta tilitys viipyy tai jää tulematta kokonaan .

    Pikkuisen haiskahtaa siltä , että ”jovain” on tyyppiesimerkki ”laiskasta” maksajasta , joka ottaa tuloksensa toisten selkänahasta. Yhtiön metsäosasto sentään pitää huolen siitä , että tehdystä työstä saa sovitun korvauksen sovittuna aikana .

    mehtäukko 14.8.2017, 18:10

    Jovain..”Muutoksen aiheuttaisi korjuu, joka oltaisiin kytkemässä erilleen puukaupassa..”

    Onko tarkoitus jollain taholla vain hämmentää toimivia ja vakiintuneita käytäntöjä. Kun uuden ”keksinnön” soveltuvuus käytäntöön on täysi fiasko, siitä vaan riittää perustelematonta jurputusta.

    Esitetty korjuun malli ei ole realisesti minkäänlainen varteenotettava vaihto-ehto.

    kuusessa ollaan 14.8.2017, 18:20

    Jovain: ”Kovin se on pieni joukko, jotka omaa näkemystään täällä puolustavat. Paljon jää myös arvailujen varaan.”

     

    Aha. Siis kummalta puolelta jää jotakin arvailujen varaan ?

    Lauri Vaara 14.8.2017, 18:59

    Pystykauppojen lopettamisessa muutetaan vain puukaupan asiakirjoja. Yhden hakkuusopimuksen sijasta tehdään metsäyhtiön ja metsänomistajan välillä kaksi sopimusta, sopimus puukaupasta tienvarsihinnoilla ja sopimus puunkorjuusta korjuun urakointihinnoilla. Mikä tekee tästä fiaskon?

    Lauri Vaara

    Jätkä 14.8.2017, 19:06

    Fiaskon löydät viivan alta. Jos kaikki lukemat ovat oikein laitettu.

    kuusessa ollaan 14.8.2017, 19:12

    Lauri: Juurikin tuota on Stora Enso ollut tuomassa Suomeen. Eli puun hinnasta vähennetään korjuun kustannukset, jotka selviävät vasta korjuun tapahduttua. Eipä ole tälläinen hasardipeli kiinnostanut metsänomistajia.

    Ruotsissa vastaavaa tapahtuu siten, että kuvion sijainnin mukaan määritellään puun hinta, eli kaukokuljetusmatka vaikuttaa rajusti puuta myyvän rahasummaan. Sen vuoksi on nollarajat tulleet vastaan ensiharvennuksilla sisämaassa. Ja sen vuoksi metsänomistajat korjaavat itse puuta, jotta saavat edes jotain puusta. Sitäkö siis tässä ajetaan takaa?

    mehtäukko 14.8.2017, 19:24

    Fiaskoa on juuri tuo -kuusessa ollaan- maininta ja siihen käärmeen pulloon pujotus: RATTORIT !!

    Todellisten korjuukustannusten vähennys ja siihen tehoton korjuu.Onko vielä parempaa yhtälöä tarjolla??!

    Rane2 14.8.2017, 20:33

    Lauri peräsi tutkimukseen tutustumista.Lueskelin käskettynä  tuota Vaaran väitöstä ”Metsänhoitajien maa-tutkimus metsäalan korporatismista”

    Sivulta 133 alkaen Lauri todistaa että Suomen puunkorjuun suunta johtuu siitä että yksityismetsälaki antoi metsänomistajien ohjauksen ja valvonnan kokonaan metsäammattimiesten hallitsemien organisaatioiden käsiin.Tämä on siis korporatismia.

    Sitten Vaara todistelee että Ruotsissa näin ei käynyt vaan ohjaukseen ja hallintoon osallistui myös muita tahoja.Ruotsissa ei siis ollut korporatismia.

    Se mikä tässä on  väitöksen kannalta noloa on se että Ruotsissa puunkorjuu tehdään yhtälailla tehokkailla ja isommillakin metsäkoneilla kuin Suomessa.Vaikka metsäammattilaiset eivät ole siihen pakottaneet.

    Tästä seuraa johtopäätös että korporatismilla ei olekaan tekemistä puunkorjuun kehittymisen kanssa.Sekä korporatiivisessa että ei-korporatiivisessa maassa kehitys on kulkenut samaan suuntaan.Lauri Vaara siis kumoaa todistelussaan oman väitöksensä.

    No,jostain syystä väitös on kuitenkin hyväksytty.Todennäkoisesti siksi että vastaväittäjä ei ole sitä lukenut.Mikä ei tohtorinväitösruletissa ole niinkään tavatonta.

    kuusessa ollaan 14.8.2017, 20:44

    Ruotsalaisten isommat koneet juontavat metsänomistuksen erilaisesta jakaumasta. Siellä metsiä omistavat enemmän metsäyhtiöt, jotka käyttävät tehokkaimpia menetelemiä, mitä löytyy.
    Lisäksi siellä ei ole oltu ”sosiaalisia” metsäteiden rakentamisessa, eli metsätieverkosto on harva ja lähikuljetusmatkat pidempiä. Näin ollen kuormatraktoreiden kuljetuskapasiteetti kuormaa kohden on suurempi.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 701)
1 2 3 … 18 19 20 … 69 70 71