› Keskustelut › Puukauppa › Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

  • Tämä aihe sisältää 701 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 701)
1 2 3 … 14 15 16 … 69 70 71

  • Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

    Lähetetty: 29.7.2017, 12:04

    Merkitty: 

    Kerroin tällä palstalla viime vuoden lopulla omia tuloksiani puunkorjuun kustannuksista puun pystykaupassa. On aihetta päivittää silloisia tuloksia.

    Tammikuussa esittelin puunkorjuun Lauri-laskurin, jolla on helppo päivittää aiempia laskelmia. Laskuri löytyy verkosta blogistani:  http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ tai linkillä (https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9kcJLAz744UeIgjg)

    Laskurin antama päätulos on, että vuonna 2013 puun pystykaupoilla tuhlattiin puunmyyjien rahaa ainakin 500 miljoonaa euroa, noin kymmenen euroa kuutiometriä kohden. Siitä oli noin 400 milj. euroa korkeista korjuun ja kuljetuksen kustannuksista johtuvaa tuhlausta, mikä on noin puolet vuoden 2013 korjuun kustannuksista 787 milj. eurosta.

    Se siitä maailman tehokkaimmasta puunkorjuusta!

    Tulos on lähes käsittämätön ja on yllättänyt minutkin. Aiemmin olen arvioinut, että maataloustraktoreiden käyttö korjuun koneina alentaisi kustannuksia noin 20 prosenttia.

    Onkin aihetta kysyä, kuinka paljon vuoden 2013 kustannuksiin sisältyi muita kuin puunkorjuun kustannuksia eli korruption kustannuksia. Metsäyhtiöt maksavat puunmyyjiltä pidätetyillä rahoilla muun muassa metsäyhtiöiden omistaman tutkimuslaitoksen, Metsätehon kustannukset? Sisältyivätkö nämä yleiskustannusten summaan, joka oli 2,50 €/m<sup>3</sup>?

    Tekijä
    Lauri Vaara
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • mehtäukko 11.8.2017, 16:59

    Onse noinkin,e,dellyttäen että kaikki mahdolliset jakeiden tarvitsijat ovat sopivasti sen metsän ympärillä. Harvoin kai näin on?

    Minusta metsätalouden ehdoton kannattavuus ei riipu siitä, onko kaupoissa joka rungon osalle maksimaalinen hinta saatava tai saatavissakaan.Kun tukin hinta,katkonta ,pikkutukki tai parru yleensä olisivat kohtuuhinnassa ja myös lyhyet mitat sekä kuidulle kysyntää kohtuuhinnalla,olisin tyytyväinen.

    Suurimmat mokat mo:t tekevät kuitenkin metsänhoidon laiminlyönnillä,tietämättömyydellä,väärillä valinnoilla jne. Niiden hintalapulla puun hinnan ykköseurot kalpenevat.

    kuusessa ollaan 11.8.2017, 17:43

    mehtäukko on erittäin jäljillä. Vertailun vuoksi maataloudessakaan ei kasvuston hoitotoimenpiteissä voi laistaa, se näkyy heti sadon määrässä. Tällä hetkellä esimerkiksi käytetään paikoin Suomessa sellaisia lajikkeita, joiden korvikkeet olisivat paljon tuottavampia, vaikka vaatisivatkin enemmän tuotantopanoksia, kuten lannoitteita.

    Samoin on metsäpuolella kehittyneet menetelmät entistä tehokkaammiksi. Taannoin luin jutun, jossa kirjoitettiin ruotsalaisesta taimikonhoidon käytäväharvennusmenetelmän tutkimuksesta. Jälki ei ole kaunista tai tasaista, mutta kustannusrakenne lopputuloksessa on parempi.

    Jovain 11.8.2017, 23:16

    Tolopainen: Eiköhän ne laskelmat selkiinny sen jälkeen, kun siirrytään aloittajan esimerkin mukaisesti kollektiivitaloudesta yritystalouteen. Joka tarkoittaa pystykaupoista siirtymistä toimituskauppaan ja hakkuuoikeuden vuokrauksesta omistajan oikeuksien kunnioittamiseen. Eihän tällä hetkellä tiedetä edes sitä, paljonko metsäosasto pidättää tehdashinnasta (kantohinta)korjuun, kuljetuksen ja omia kustannuksiaan. Saatikka kompensaatioita hankintahakkaajilta pystykauppaan.

    mehtäukko 12.8.2017, 06:22

    No siirrytään vielä aloittajan väitöksiin.

    Tiedetään kiistattomasti metsäkoneiden ylivertaisuus rattoreihin nähden koko maan puunkorjuussa.Tiedetään myös puu-autojen kuormankantokyvyt ja tehot sekä luotettavuus kuljetusketjussa.

    Muutamana viime vuonna puu-autojen kantavuutta lisättiin akseleiden lukumäärällä, säätyvillä rengaspaineilla yms. mutta kuljetusyrittäjien taksat tippuivat.

    LV:…”Siitä oli noin 400 milj. euroa korkeista korjuun ja kuljetuksen kustannuksista johtuvaa tuhlausta, mikä on noin puolet vuoden 2013 korjuun kustannuksista 787 milj. eurosta…”

    On nähty konkursseja,velkasaneerauksia. Täällä yhdet houraavat rattoreista metsissä ja tiekuljetuksissa  YHTÄ-AIKAA 400milj.  tuhlauksista!!?

    Selitä nyt Jovain selkeästi ja yksinkertaisesti (selvemmin kuin aiemmin ) meille muille kehityksen jarruille, onko ja mikä puolustettavassa ”tutkimuksessa” edelleen ristiriitaista?

    Tolopainen 12.8.2017, 07:06

    Suomessa tietenkin tuhlataan valtavasti rahaa noilla ylikuormasäännöillä, niissä pitäisi olla joustavuutta, miksi puutavarkuormien panoja pitää rajoittaa, kyllä siinä raja tulee muutenkin vastaan kun yli tolppien ei voi puita laittaa ja kuormien korkeudella on yläraja. Isompien autojen käyttöön pitää anoa lupa, eihän se mitään muuta, aivan turhaa byrokratiaa.

    Visakallo 12.8.2017, 07:19

    Jovain: ”Eihän tällä hetkellä tiedetä edes sitä, paljonko metsäosasto pidättää tehdashinnasta (kantohinta)korjuun, kuljetuksen ja omia kustannuksiaan.”

    Olisiko tapahtunut historiallinen liikahdus, kun Jovain puhuukin jo tehdashinnasta! Puulla ei ole ollut metsänomistajan hintaa kohta kolmeenkymmeneen vuoteen!

    Tervetuloa tänne nykytodellisuuteen Jovain!

     

    Jovain 12.8.2017, 10:57

    Mehtäukko: Minusta Lauri Vaaran tutkimuksessa ei ole ristiriitaisuutta. Siinä kerrotaan alan historia myös kustannuskehityksen osalta. Se, että täällä väitellään traktoreista, ei ole tarkoituksen mukaista, enkä usko, että  tutkimusta sellaiseksi on tarkoitettukaan. Tutkimuksen pääpointti on  kollektiivitaloudessa, metsänomistajien pois sulkemisessa ja sen seurauksissa, jotka nekin on kuvattu myös kustannuskehityksen osalta.

    Tutkimuksessa esitetään siirtymistä yritystalouteen. Kysymyksessä on seikka, joka antaa mahdollisuuden siirtyä normaaliin päiväjärjestykseen. Sillä voidaan kumota myös vaatimukset kollektiivitaloudesta, korruptiosta ja kartellista. Sellaisista asioista kuten, isännättömästä rahasta, yhteistaloudesta, puun jalostamisesta, metsänomistajan asianosaisuudesta, piiloperinnästä jne.

    Kannattaa tutustua Lauri Vaaran kirjallisiin aineistoihin. Tottahan ne ovat  ristiriidassa nykyisen käytännön kanssa ja ovat uskoakseni sellaiseksi myös tarkoitettukin.

    sikari 12.8.2017, 11:10

    Suomessa yli 600 tuhatta yksityistä metsänomistajaa. Jokainen jos sijoittaa 1000€ vaikka Kuopion tehdashankkeeseen niin rahoitus on kasassa. Silloin päästään oikeasti eroon välikäsistä ja myydään sellu vaikka Kiinaan sille joka eniten maksaa.

    Tolopainen 12.8.2017, 11:57

    Metsäteollisuuteen on mahdollista sijoittaa jokapäivä pörssissä, kun katsoo esim. MG:n päivittäistä kaupankäyntiä suurin osa vaihdosta tapahtuu ulkomaisten välittäjien toimesta. Omistaminen  ei suomalaisia kiinnosta, kun rahaa saa helpommin lakkoilemalla, eikä tarvitse riskeerata omia pääomia.

    A.Jalkanen 12.8.2017, 11:59

    ”Eihän tällä hetkellä tiedetä edes sitä, paljonko metsäosasto pidättää tehdashinnasta (kantohinta)korjuun, kuljetuksen ja omia kustannuksiaan. Saatikka kompensaatioita hankintahakkaajilta pystykauppaan.” Kuulunevat varmaan liikesalaisuuden piiriin nuo tiedot.

    Jonkinlaisen suuntaa antavan laskelman tulonjaosta puun myyjän ja puun jalostajan välillä saisi aikaiseksi siten, että vertaisi sellun ja sahatavaran maailmanmarkkinahintoja metsänomistajien samaan aikaan saamiin kantohintoihin. Jos kellä on havaintoa tällaisista, voisi referoida tänne palstalle.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 701)
1 2 3 … 14 15 16 … 69 70 71