Keskustelut Puukauppa Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

  • Tämä aihe sisältää 701 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 701)
  • Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

    Kerroin tällä palstalla viime vuoden lopulla omia tuloksiani puunkorjuun kustannuksista puun pystykaupassa. On aihetta päivittää silloisia tuloksia.

    Tammikuussa esittelin puunkorjuun Lauri-laskurin, jolla on helppo päivittää aiempia laskelmia. Laskuri löytyy verkosta blogistani:  http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ tai linkillä (https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9kcJLAz744UeIgjg)

    Laskurin antama päätulos on, että vuonna 2013 puun pystykaupoilla tuhlattiin puunmyyjien rahaa ainakin 500 miljoonaa euroa, noin kymmenen euroa kuutiometriä kohden. Siitä oli noin 400 milj. euroa korkeista korjuun ja kuljetuksen kustannuksista johtuvaa tuhlausta, mikä on noin puolet vuoden 2013 korjuun kustannuksista 787 milj. eurosta.

    Se siitä maailman tehokkaimmasta puunkorjuusta!

    Tulos on lähes käsittämätön ja on yllättänyt minutkin. Aiemmin olen arvioinut, että maataloustraktoreiden käyttö korjuun koneina alentaisi kustannuksia noin 20 prosenttia.

    Onkin aihetta kysyä, kuinka paljon vuoden 2013 kustannuksiin sisältyi muita kuin puunkorjuun kustannuksia eli korruption kustannuksia. Metsäyhtiöt maksavat puunmyyjiltä pidätetyillä rahoilla muun muassa metsäyhtiöiden omistaman tutkimuslaitoksen, Metsätehon kustannukset? Sisältyivätkö nämä yleiskustannusten summaan, joka oli 2,50 €/m<sup>3</sup>?

  • mehtäukko

    Selasin keskustelun läpi.Siinä on yksi kumma piirre: aloittajan ja Jovainin puolustama möhkäle-aihe ei ratkea ja etene mihinkään kun esitettyihin kummallisiin toimintamalleihin ei vaan löydy mitään perusteluja.Väistöliike kylläkin aina muuhun seikkaan.

    Se ei ole puoleltani ainakaan mitään ”muutosvastarintaa”, että pommitus keskusteluttaa.Ja vaikka minkään nykytoiminnan malli on tai ei ole tehokasta ja edullista,siihen on tyytyminen niin kauan kuin uusi pyörä todella keksitään.

    Jovain

    Onhan se pyörä keksitty, on tuotu esille ja on perusteltu. Raatilaiset vaan eivät puutu siihen pitkällä seipäälläkään. Kysymys on sen verran kuumasta perunasta, että mieluummin väistetään ja unohdetaan.

    arto

    Jovain………Kyseleppä traktori miehiltä hintoja…Meilläpäin ainakin pelkkä traktori lähtee ajuun 40e tuntikorvauksella päälle sitten lisälaiteet. Et alta 60e tunnilta ajuun saa, Sen minkä se tunnissa saa puuta tienvarteen joudut maksumieheksi…Suomessa on metsäpuoli kilpailtu niin kovaksi että ne ylihintaa perivät ovat lopettanut ajat sitten. Niissä ei pikkukoneilla enää pärjää.

    mehtäukko

    Tuohon tuntihintaan sen verran että esim. Metsähallituksen tuntikorvaus on n. 65-70€.

    Nyt jos puhutaan keskiraskaan metsäkoneen ja vaikka kuinka hampaisiin asti aseistetun rattorin TUOTOKSESTA jälkimmäinen häviää kaikissa tilanteissa luvuin 10-0 tasan reikä reikä suurinpiirtein…

    Jätkä

    Kalliimpikaan metsäkone ei ole tuntikustannuksiltaan paljoa korkeampi, koska tuntia kohti kiinteät kustannukset eivät paljoakaan merkitse. Enemmän painaa  muuttuvat kustannukset, eli polttoaine ja huolto / remonttikustannukset.

    Oikea metsäkone hakkaa sellaiset rimpulat suuremmalla kapasiteetillaan niin, että omistajalle ja puunmyyjällekin jää jotain.

    Jovain

    Kyllä ne kelpaisivat kunnon metsäkoneet metsänomistajallekin, ellei olisi tätä kilpailun rajoitusta. Tuotosluvuissa ja taksoissa, ei niissäkään ole moittimista, riittäisivät myös metsänomistajalle vallan mainiosti. Esteenä vaan on nämä aloittajan, Lauri-laskurissakin mainitut korruptio, kartelli ja kollektiivitalous. Metsäyhtiön korjuupalvelun sitominen puukauppaan, joka on maan talouselämän kaikkien aikojen vakavin kilpailunrajoitus. Puuta voi myydä vain ostamalla metsäyhtiön korjuupalvelun piilotetulla hinnalla ja metsänvuokrauksena. Se siitä metsänomistajan osallisuudesta ja kannattavuudesta.

     

    Tolopainen

    Jos myyn 100 kiintoa kuitupuuta hankintana tai sitten tällä Jovainin toimituskaupalla, kummalla jää enemmän viimeiselle riville, saanko laskelman.

    mehtäukko

    Joko Jovainkin alkaa tunnustaa rattorikorjuun mahdottomuuden? Entäpä vain ”talvi”korjuu ja lumivarastointi muulloin? Sekin on pöydän takaa katsottuna kaunis ajatus, mutta käytännössä sekin siinä mittakaavassa mahdotonta.

    Puhutaampa korjuutavasta millä nimellä hyvänsä, en usko puuteollisuuden hyppäävän toimivasta ja kustannustehokkaasta sekä ennakoitavasta menetelmästä tyhjän päälle.Se olisi sulaa hulluutta.

    Mhy:n korjuupalvelu on heillä jonkinlainen konsepti, mutta siinäkin on omat vitsauksensa….

    A.Jalkanen

    Olen edelleen sitä mieltä, että suurin epäkohta puukaupassa ei liity siihen, kuka puut korjaa ja kuljettaa, vaan siihen, että puun myyjä ei saa kaikkea tietoa. Ensinnäkään hän ei tiedä, kenelle puut kannattaisi myydä, eli kenen katkonta tuottaa parhaan arvon leimikolle. Toisekseen hän ei tiedä, miten suuri tappio hänelle tuli siitä, että leimiko arvo optimoidaan puun ostajan näkövinkkelistä eikä myyjän. Toisin sanoen ostaja katkoo niitä jakeita joita hän sillä hetkellä tarvitsee. Käyttämällä metsänhoitoyhdistystä apuna puukaupassa tätä epäkohtaa voi jonkun verran lieventää, mutta kokonaan se ei poistu.

    kuusessa ollaan

    A: Nuo asiat kuuluvat markkinatalouteen ja yrittäjäriskin pariin. Jos tekee huonot kaupat, on peili paras kertomaan syyllisen. Kun mentäisiin pystykaupoissa runkohinnotteluun (vaikkapa litrakoon mukaan), olisi selvät sävelet – kuka tarjoo parhaan könttihinnan suhteessa omaan arvioon, saisi leimikon.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 701)