› Keskustelut › Puukauppa › Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

  • Tämä aihe sisältää 701 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten Jovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 701)
1 2 3 … 9 10 11 … 69 70 71

  • Puunkorjuun tehokkuuden Suuri huijaus

    Lähetetty: 29.7.2017, 12:04

    Merkitty: 

    Kerroin tällä palstalla viime vuoden lopulla omia tuloksiani puunkorjuun kustannuksista puun pystykaupassa. On aihetta päivittää silloisia tuloksia.

    Tammikuussa esittelin puunkorjuun Lauri-laskurin, jolla on helppo päivittää aiempia laskelmia. Laskuri löytyy verkosta blogistani:  http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/ tai linkillä (https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9kcJLAz744UeIgjg)

    Laskurin antama päätulos on, että vuonna 2013 puun pystykaupoilla tuhlattiin puunmyyjien rahaa ainakin 500 miljoonaa euroa, noin kymmenen euroa kuutiometriä kohden. Siitä oli noin 400 milj. euroa korkeista korjuun ja kuljetuksen kustannuksista johtuvaa tuhlausta, mikä on noin puolet vuoden 2013 korjuun kustannuksista 787 milj. eurosta.

    Se siitä maailman tehokkaimmasta puunkorjuusta!

    Tulos on lähes käsittämätön ja on yllättänyt minutkin. Aiemmin olen arvioinut, että maataloustraktoreiden käyttö korjuun koneina alentaisi kustannuksia noin 20 prosenttia.

    Onkin aihetta kysyä, kuinka paljon vuoden 2013 kustannuksiin sisältyi muita kuin puunkorjuun kustannuksia eli korruption kustannuksia. Metsäyhtiöt maksavat puunmyyjiltä pidätetyillä rahoilla muun muassa metsäyhtiöiden omistaman tutkimuslaitoksen, Metsätehon kustannukset? Sisältyivätkö nämä yleiskustannusten summaan, joka oli 2,50 €/m<sup>3</sup>?

    Tekijä
    Lauri Vaara
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • sikari 5.8.2017, 09:28

    Anteeksi tyhmyyteni Jovain, mutta mikä ihme on tämä metsäosasto?

    Evi 5.8.2017, 10:21

    Työkalut työn tarpeen mukaan. Ei maatoloustraktorilla minkäänlaisella kuormaimella ja hakkuupäällä kannata tukkia kaataa, ei varmasti kestä ja jopa valtran x malliset pikkumotot kaatuvat herkästi jos tukin ottaa 10 metristä, mutta ensiharvennus on erikseen. Motolla ei kannata ensiharventaa, siinä ei jää voitolle ja pahimmillaan kuten itselle kävi, muutaman hehtaarin enskasta meni hehtaari sille mallille että saa kaataa loputkin vähät pois ja istuttaa, korjuutapa toi mittavat tappiot kun tuleva tukkipuusto jäi kuidun tasolle. Ergonomia on myös, mutta mikä työn kokonaismäärään on sopiva? Olen kerran kuullut eräänkin haukkuvan maatilakuormaimen poronsarviventtiilistöä, peukalot olivat kuulemma kipeät että sairaslomaa sai hakea, mies oli itse niin tukevassa kunnossa että tuskin rekkakuormaa jaksoi sahata. Tapansa kullakin, voihan polttopuillekin hankkia moton, mutta ei sillä säästöjä saa. Viinapullo tai rekkakuorma haketta, samanarvoiset? Itse hakkaan ajopalkaksi maatilan hakerangat, hakkuutyössä jokatoisen päivän saa laittaa sen rangan tekoon. Halvempi olisi maksaa vieraalle maatalonisännälle se 500-600 ja ajattaa puut tienvarteen, samalla tulisi sitä urakointikäyttöä maatalouskoneille.

    kuusessa ollaan 5.8.2017, 11:24

    Itselle on kertynyt työuran aikana kokemuksia aika monesta konetyypistä, aloitin työuran samoihin aikoihin 80-luvun puolivälissä, kuin ilmeisesti suorittavakin.

    Traktorialustaista tuli hetken kokeeksi käytettyä, saatiin esittelykone täysvarustuksella käyttöön. Ihan ok laitos, puomiston 8,5 metrin ulottumalla joutui aika paljon kikkailemaan, että sai 20 metrin uravälit aikaiseksi. Myös maastokelpoisuus rajun taka-akselipainon vuoksi hyvinkin rajallinen, pehmeällä painuu ja mäissä on melkoinen keikkulauta. Ergonomia kattoikkunoista huolimatta välttävä.

    Pienillä motoilla on tullut hakkailtua, niistä ehkä paras oli kaikista haukkumisista huolimatta nokka jokeri. Alle 2 metriä leveys, 60 asteen kääntökulma, pitävät ja kantavat lyhet telat, maastokelpoisuus pahimpia lumikelejä (80-100 cm) todella riittävä haamu-urahakkuuseen. Kunhan vaan olisi tehty hieman jämäkämmin…Myös Sammon pikkumotolla on tullut hakkailtua satunnaisesti, silläkin pärjää hyvin. Työnjälki sitä luokkaa, ettei valituksia kuulunut ja kaikki nurkat tuli hakattua tasaiseen tiheyteen.

    Keskiraskas moto ollut kuitenkin se tehokkain, sekä yllättäen mukavin kone, eikä työjälki häpeä noille pikkukoneille. Vain erittäin epämuotoisilla kuvioilla tahtoo uraväli jäädä tiheäksi, tai sitten nurkkia harventamatta. Etuna on koneen vakaus, puiden kaadon vuoksi ei joudu kikkailemaan uran ulkopuolelle.

    Ajokoneissa samat jäljet on tulleet kevyemmillä varsinaisilla metsäkoneilla, kuin raskaammilla. Jos aivan vetelät kesäsuohakkuut jätetään pois laskuista, järeällä koneella ja oikein suunnitelluilla urilla tulee ihan samat jäljet maastoon kuin kevyemmillä. Kuormakoko suhteessa ajokertoihin on selkeä etu.

    Maataloustraktorilla ja siihen liitetyllä 8 tonnin kantavuuden metsäkärrypaketilla suhailen nykyisin metsätilan puita tien varteen. Pärjää hyvin kun on kunnollisilla ketjuilla nelikko edessä. Mutta en sillä kyllä lähtisi naapureille ajamaan. Kokeilin tutun motohakkuun jäljiltä, paljonko hyvältä kuviolta sai tunnissa tien varteen, tien varren kangasmaastosta. Sellaista reilua kolmea kuormaa tunnissa kolmosen kuitua, jatkotappeineen kuormassa nelisen kiintoa. Eli 10-14 kuution tuntivauhdilla. Mutta ergonomia kääntyvästä penkistä huolimatta aika kehno, eikä sillä kyllä vuosikausia kestäisi keho ajamista.

    Nyt on tullut tela-alustaisia pikkukoneita paljon markkinoille. Ihan hyviä idoiltaan, kun etenkin hydraulikkatekniikka on kehittynyt. Mutta jos kuormakoko on pieni ja ajokertoja kertyy paljon, kaikki risuttomat kohdat on mutavelliä. Umpitela kun rullaa veden edellään ja humuskerros nousee pintaan. Vaativat lyhyitä uria tai hyvän havutuksen.

    mehtäukko 5.8.2017, 12:04

    Noinpa se menee kuten ”ko” kertoo.

    Tuohon liittyen on sekin havainto tullut tehtyä, että kun pieni moto hakkailee ja kirppu on perässä, ajo-urat on sitten tällätty just niiden mentäviksi.Muu osa harvennetaan säännöllisin välein.

    Seuraavaan harvennukseen saapuu keskiraskas yleisketju ja rivi uran reunasta poistuu.

    Sittenpä haukotellaan urien leveyttä ja tiheyttä.Keskellä sarkaa kaistale puita…

    Puuki 5.8.2017, 12:20

    2. harvennuksella voi urat  tehdä eri paikkaan kuin ensiharvennuksella.

    Puut jää jo sen verran harvaan että kasvutappiota ei tule urien takia, toisin kuin ensiharvennuksen jälkeen.

    kuusessa ollaan 5.8.2017, 12:24

    Jos ensiharvennus on tehty kapeilla, 3-3,5 metrin uraleveyksillä, on leveämmät urat usein järkevä tehdä poikittain niihin nähden. pienillä koneilla urat suoraan tiellepäin, seuraavassa harvennuksessa urat tien suuntaisesti ja keruuura keskelle, tai palstan molempiin päihin. Näin uratkin katoavat maisemaan ja uraa voi käyttää molempiin suuntiin, tyhjänä ajo vähenee.

    mehtäukko 5.8.2017, 15:43

    Tietysti niinä harvoina kertoina sileillä kankailla.Vaarojen rinteillä,ojituksilla tms. louhikoissa eipä onnistu.

    Jos pienellä harventaja älyää jättää uran reunavyöhykkeelle puuta siten ettei toisella harvennuksella tule 7-8 metrin hotu, aina onnistuu.

    Visakallo 6.8.2017, 11:05

    Varmaan monet meistä ovat huomanneet, että nimimerkiltä Jovain ei tahdo oikein saada kysymyksiimme selkeitä vastauksia vuosien sitkeistä yrityksistämme huolimatta.

    Kokeillaanpa näin sunnunnuntaina kirkonmenon jälkeen, kun ihmisen mieli on syntien anteeksisaamisen jälkeen taas puhdas, antaisiko Jovain kolmeen aika helppoon kysymykseen vastaukset:

    1. Omistatko Jovain  itse metsää niin paljon, että sillä on taloudellista merkitystä?

    2. Jos vastaus oli myönteinen, millä tavalla olet vuosien mittaan myynyt puita?

    3. Oleko nyt työelämässä, vaiko eläkkeellä?

    harrastelija 6.8.2017, 15:22

    Takavuosina sain tr-urakoitsijan harvennukselle. Kalustona hänellä oli Valmet 605 + Keto Fors, ajo tapahtui vanhalla patupilkillä. Taksa vaihteli 16 – 18 €/m3 tien varteen. Muutama vuosi sitten näin hänellä Komatsun 6-pyöräisen ja vakihommia oli UPM:lle.

    Ammattitaito yrittäjällä oli erinomainen ja tähän saakka jälki harvennuksella parasta plussaa! Tr-yhdistelmän tulos ei vain ollut riittävä taloudellisesti.

    Puuki 6.8.2017, 15:51

    Mm. MHY:t  tekee korjuupalvelua. Ne ottaa työnjohtopalkkiona suunnilleen saman verran kuin metsäyhtiötkin puun ostossaan.   Puutavaralajeja tehdään yl. enemmän kuin yhden yhtiön hakkuissa. Samalla konseptilla välittäjäyhtiöt ostaa leimikoita.  Välityspalkkion vastineeksi myyjä saa ( jos on saadakseen ) vähän paremman hinnan leimikostaan.

    Korjuussa näyttää pysyvän suunnilleen sama hintataso olipa tekijät sitten ketä tahansa.

    Korjuujälki on tärkeä varsinkin harvennuksilla. Sillä on pitkityksessä iso merkitys ja kannattaa maksaa jopa vähän enemmänkin jos tekijä ja kone on sopivia leimikolle.

     

     

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 701)
1 2 3 … 9 10 11 … 69 70 71