Keskustelut Puukauppa Puunhinta jatkaa nousuaan

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 290)
  • Puunhinta jatkaa nousuaan

    Merkitty: 

    Media ja Metsäteollisuus ry ovat menneet ”lakkoon” ajankohtaisten puunhintojen esittämisessä tai julkaisevat ilmeisesti täysin vääriä hintoja kuten Kauppalehti. Ainoastaan MHY:n tilastoinnista voi päätellä hintakehityksen olevan nousevaa.

    Heinäkuussa ei (jostain kumman syystä) tehdä puukauppaa samaan tahtiin kuin kesäkuussa, mutta eivät heinäkuunkaan kaupat täysin onnettomia ole. Lähes satamiljoonaa euroa vaihtaa omistajaa. Tilastoijat tai niiden julkistajat vetoavat vähäisiin kauppamääriin ja niin syntyviin epävarmuuksiin todellisissa hinnoissa.

    Puukaupan suhteen eletään mielenkiintoista markkinatilannetta: Selluteollisuudella menee erittäin hyvin, erittäin alhainen kuitupuun hinta on vuoden sisällä lähtenyt jopa kohtalaiseen nousuun, mutta reunamarkkinoiden hinnat ovat ihan jotain muuta kuin Suomessa. Joku voisi tulkita ajankohtaisen hintatiedon (tai väärien hintojen esittämisen, Kauppalehti) häviämisen jotenkin liittyvän tähän suhdanteeseen. Kesälomiin voi vedota aina asiassa kuin asiassa. Etenkin, kun on näin hienot kelit.

    Nokian osakkeelle on kuitenkin osto- ja myyntikurssi löytynyt jopa jokainen arkipäivä.

     

  • suorittava porras

    Se neljä senttiä on vanhaa tietoa . Esimerkiksi Stora laati suositukset ,joissa rk alle 8 sentin rungot raivataan harvennustyölajista riippumatta .

     

    PS. Mikä on rk 4 senttisen rungon tilavuus ja montako niitä menee kuutioon ? Lähes yhtä nopeasti valmistaa  100 litraisen rungon ,ja jos otetaan huomioon puuston lähtötiheys , niin se isompi runko on pinolla nopeammin . Joukkokäsittelyssäkin pienet raipat ova vain hidasteena . Sen verran jäykkää on puun oltava ,että kestää käsittelyä .Min vähintään yksi 5-metrinen kuitupölli.

    jees h-valta

    Jätkälle tuonne aiemmin kommentoimaansa. On aika hankala mennä toisten omistamiin raivailemaan. Eli kun kyse on ostopalstasta sinne mennään työstämään plastan senhetken järkevyyden tasolta. Ja kun siitä silloin vielä oikeaoppisesti maksettiinkin muistaakseni kuusi euroa kiinnolta on mielestäni aika huikeaa väittää että maahan raivaus olisi ollut taloudellisesti parempi vaihtoehto. Kävin silloin kevyen näkemäraivauksen tekemässä ja se riitti. Mielestäni metsien kasvukunnon huomiointi on myös ostavan teollisuuden etu kun pelastetaan kasvatusmetsiksi raiskioita. Senverran uhrausta kyllä kuuluu sinne alkupäähän kun toisesta päästä päästään kerran puimaan myös hyviä päätehakkuukohteita parhailla tehoilla.

    Puuki

    Suositukset muuttuu jatkuvasti.  Samoin on muuttuneet kaikki hinnat eikä enää ole kannattavaa kasvattaa taimikoita samalla tavalla kuin vaikka 30 vuotta sitten oli. Ainakaan kuitupuuksi ei kannata kasvattaa liian kovilla alkuinvestoinneilla.  Jos 8 cm:n rk-lpm:n puu ei kelpaa enää edes kuitupuuksi miksi niitä kannattaisi kasvattaa ollenkaan – ei ainakaan viljelemällä ?  Esimerkiksi traktorilla varhaishoidettavat rivivälit ja harva istutusasento sille sopivilla kohteilla nopeuttaa puun kasvua  huomattavasti. Tukkipuukokoon metsä kasvaa sillä tyylillä n. 10-20 vuotta tavallista nopeammin.

     

    Jean S

    Toki voi olla, että ostomies yrittää kusettaa leimikkoni hintaa alas, mutta samantapaista on kuulunut kyllä muualtakin. Lähtökohta on siis, että samoilla firman hallussa olevilla koneketjuilla yritetään tehdä mahdollisimman paljon (kuitu)kuutioita tämänhetkisessä markkinatilanteessa. Jos uskottaisiin pitkäaikaiseen kasvuun, rekrytoitaisiin kai lisää koneita, eikö? Eli siis metsäteollisuus uskoo, että kysyntäpiikki jää lyhytaikaiseksi piikiksi ja että tehtaita lopetetaan heti kun mahdollista.

    Joku sanoi jotain talvileimikoiden korjaamisesta kesällä ja lyhytnäköisyydestä. Sanoisin näin, että eletään vuosikymmenen kantavinta kesää ja nyt jos joskus pitäisi nimenomaan tehdä niitä täällä Pohjois-Pohjanmaalla loputtomia turvemaiden ensiharvennuksia ja hienojakoisia kankaita niin paljon kun vain viitsii tehdä. Vaikka kuutioita tulisikin sitten vähän huonommin.

    Suorittavalle kommentoin vain, että hänelle käsittääkseni käy ainoastaan se, että tehdään 10 m välein olevista 0,5 m3 puista automaatilla kuitua.

    Puuki

    Lisää koneita korjuuseen voi olla vaikea saada nyt, kun kaikki on käytössä.  Täällä päin on jo satanut melko paljon joten soiden takaiset leimikot voi olla jo melko hankaliakin lähikuljetuksen kannalta. Jossain on varmaan niin kuivaa vielä että korjuu onnistuisi hyvin.  Kiire saada paljon puuta saattaa liittyä siihenkin, kun ei ole tietoa suhdanteen pituudesta eikä korjuuketjuja ole saatavissa lisää.

    suorittava porras

    Kuljettajapula rajoittaa myös koneiden käyttöä . Jos korjuuolosuhteet heikkenevät , saattavat toimitukset jäädä vajaiksi .

    pihkatappi

    Pietarsaareen tuovat euca-haketta valtameri laivalla, tuollainen laiva ui niin syvässä, että joka satamaan ei pääse ja tyhjentämiseen menee lähes viikko. Mutta ei tuo tietysti siihen mitään vaikuta, että puuta ei huonona talvena saada tarpeeksi, vaan sitä tuodaan vaikka Lapista junalla.

    sikari

    Onhan se niin,että ei minkäänlainen energiahakkuu 20v:n metsään kannata, jos tukia ei olisi vääristämässä markkinaa.

    Jätkä

    Tuli varmaan Metsäliitolle yllätyksenä, että puuta tarvitaankin enemmän kuin ennen. Todellisuudessa puun tarve ei ole lisääntynyt niin dramaattisesti, kuin äkkiä luulisi.

    En ymmärrä tilannetta, että kohtalaisen suuren metsäyhtiön hankintapäälliköt eivät olisi tajunneet pistää puukauppoja hyvissä ajoin liikkeelle. Täällä palstallakin hieman ihmeteltiin sitä, että puukaupat vilkastuivat viiveellä, eikä hinnat väpsähtäneet jo vuosi sitten.

    Kyseessä on kuitenkin niin suuri asia, että metsäliitto ottaa sen puun vaikka mikä olisi. Tehdas ei hidasta, eikä se seisahdu muuhun kuin toimintahäiriöön.

    Ensin hakataan kaikki hakkuukelpoiset omat metsät ja sitten ostetaan puisevia leimikoita paikoista, joista korjuu onnistuu painumisesta välittämättä.

     

    Korpituvan Taneli

    Jätkä:

    ”Nyt ei Taneli ole ymmärtänyt puunkasvatuksen filosofiaa. Hehtaari pystyy kasvamaan X – määrän puuta. Jos valitsee tyylin, että runkoja on hehtaarilla vaikkapa kolmetuhatta ja vuosikasvu 20 kiintoa ja toinen vaihtoehto on kasvattaa 1500 runkoa / ha  ja vuosikasvu on 20 kiintoa, en jaksa mitenkään ymmärtää, mikä etu tulee isommasta runkoluvusta.”

    Voisiko jätkä osoittaa sen kirjoittamani viestin jossa annetaan metsänhoitoon jotain ohjeellisia runkolukuja?

    Näyttää siltä että ex ope ei osaa edes lukea.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 290)