› Keskustelut › Puukauppa › Puunhinta jatkaa nousuaan

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 290)
1 2 3 … 18 19 20 … 27 28 29

  • Puunhinta jatkaa nousuaan

    Lähetetty: 20.7.2018, 09:21

    Merkitty: 

    Media ja Metsäteollisuus ry ovat menneet ”lakkoon” ajankohtaisten puunhintojen esittämisessä tai julkaisevat ilmeisesti täysin vääriä hintoja kuten Kauppalehti. Ainoastaan MHY:n tilastoinnista voi päätellä hintakehityksen olevan nousevaa.

    Heinäkuussa ei (jostain kumman syystä) tehdä puukauppaa samaan tahtiin kuin kesäkuussa, mutta eivät heinäkuunkaan kaupat täysin onnettomia ole. Lähes satamiljoonaa euroa vaihtaa omistajaa. Tilastoijat tai niiden julkistajat vetoavat vähäisiin kauppamääriin ja niin syntyviin epävarmuuksiin todellisissa hinnoissa.

    Puukaupan suhteen eletään mielenkiintoista markkinatilannetta: Selluteollisuudella menee erittäin hyvin, erittäin alhainen kuitupuun hinta on vuoden sisällä lähtenyt jopa kohtalaiseen nousuun, mutta reunamarkkinoiden hinnat ovat ihan jotain muuta kuin Suomessa. Joku voisi tulkita ajankohtaisen hintatiedon (tai väärien hintojen esittämisen, Kauppalehti) häviämisen jotenkin liittyvän tähän suhdanteeseen. Kesälomiin voi vedota aina asiassa kuin asiassa. Etenkin, kun on näin hienot kelit.

    Nokian osakkeelle on kuitenkin osto- ja myyntikurssi löytynyt jopa jokainen arkipäivä.

     

    Tekijä
    TTL
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Puuki 19.8.2018, 08:48

    Energiapuuta on olemassa semmoistakin, jota ei ole tarkoituskaan kasvattaa kuitupuuksi asti, saatikka tukkipuuksi. Oliko Jätkälle yllätys ? Käy joskus metsässä katsomassa.

    Jätkä 19.8.2018, 08:53

    Nyt ei Taneli ole ymmärtänyt puunkasvatuksen filosofiaa. Hehtaari pystyy kasvamaan X – määrän puuta. Jos valitsee tyylin, että runkoja on hehtaarilla vaikkapa kolmetuhatta ja vuosikasvu 20 kiintoa ja toinen vaihtoehto on kasvattaa 1500 runkoa / ha  ja vuosikasvu on 20 kiintoa, en jaksa mitenkään ymmärtää, mikä etu tulee isommasta runkoluvusta.

    suorittava porras 19.8.2018, 09:24

    Oma kokemus e-puuhommista alkoi vuonna 2002. Puuta korjattiin tuolloin reilu vuosi kahdessa vuorossa . Kokeilun aikana haettiin erityyppisiä kohteita . Eniten tarjottiin työmaita ,jotka olivat selkeitä raivaussahahommia . Pinoon laitettiin kokopuuna myös järeitä ensiharvennuksia. Tulosta alkoi syntyä vasta niissä .

    Jokainen lienee huomannut aikojen saatossa teollisuuden suhtautumisen kuitupuun käytöstä (hukkaamisesta)energiaksi. Eli hoidetuista metsistä saatava järeämpi puuaines ohjautuu ihan muualle , kun energialaitoksiin . Hakkuutähteet ja risukoista kertyvä puu jää energiaksi . Pieniläpimittaisen puun korjuu on läpeensä kannattamatonta , joten on itsepetosta odottaa energiapuulla saavutettavan merkittäviä taloudellisia hyötyjä . Hyvä nuori metsä kyllä saadaan pilattua odottelulla ja korjaamalla energiapuuta.

    Jokin Tanelin väittämästä Visakallon hyvin hoidetuista energiapuukohteista ei täsmää. Joko niitä palstoja ei ole hoidettu suositusten mukaisesti tai tukea niille on maksettu virheellisin perustein . Oma kokemukseni asiasta ei rajoitu yhteen tilaan eikä tapaukseen . Olen korjannut energiapuuta satojen hehtaarien ja kymmenien omistajien mailta päätoimisesti lähes 5 vuoden ajan. Jostakin syystä esim. kahden ”suuren” puutavarayhtiön hallinnoimilta mailta ei korjata energiapuuta . Tukipolitiikka ei ole hämärtämässä käsitystä tehdä asiat oikein ja oikeassa järjestyksessä.

    Tolopainen 19.8.2018, 09:31

    Kyllä tosiaankin on ihmeellistä että metsänhoidon asiantuntija Visakallo puhuu energiapuukorjuusta. Kyseessä lienee jokin keinottelu Kemeroilla, muuten niissä tulee tappioita kun kaikki aiheutetut vahingot huomioidaan. Jos on omat koneet ja tekee hakkeeksi, jonka toimittaa poltettavaksi sitten toiminnan voi ymmärtää.

    Visakallo 19.8.2018, 09:40

    Sanon tämän nyt vielä kerran, vaikka Suorittava sanoo kohta jotain omasta mielestään viisaampaa. Metsäni sijaitsevat hirvenkasvualueilla, joissa on luonnonoloista johtuen myös talvilaidunalueita. Hirvimäärä pysyy suurena huolimatta voimakkaasta metsästyksestä, sillä naapuriseuroissa puolestaan kasvatetaan hirviä, jotta helppoa metsästettävää heillä riittäisi. Ainoa vaihtoehto minulla on  männylle uudistamisessa kylväminen ja parikymppiseksi ylimääräisten mäntyrunkojen kasvattaminen. Liian tiheät kohdat luonnollisesti harvennetaan taimikonhoidossa ja lehtipuut poistetaan. Normaali, optimaalinen raivausketju ei täällä männiköissä toimi. Sitä optimaalista varhaisperkaus-tamikonhoitoa ei tarvitse minulle opettaa, sillä sen parissa on tullut kohta 46 vuotta askarreltua niillä alueilla, joille se täällä soveltuu. Jos joillakin herroista on esittää minulle toimivampia vaihtoehtoja, niin sydämellisesti tervetuloa! Otan silloin tarvittaessa päivätöistä vapaata, jos viikonloppu ei herroille jostain syystä sovi.

    Jätkä 19.8.2018, 09:42

    Suorittavan kommentti on 100 %:n tarkkuudella täyttä faktaa.  Oikein hoidetuissa nuorissa metsissä ei ole energiapuusavotalle saumaa vähääkään. Siellä ei kannata enskan yhteydessä edes latvusten keruu.

    ”Herran hallussa” olleet ylitiheät metsät pitää ennakkoraivata ennen koneellista energiapuusavottaa. Alle nelisenttiset rungot kumoon ennen konetta.

    ONKO JÄRKEÄ?

    suorittava porras 19.8.2018, 09:49

    ….alle 8 senttiset nurin …ja lisäksi kantokäsittely kesäaikaan ,jota ei vielä reilu puoli vuosikymmentä sitten tarvittu .

    Mitä hirviin tulee ,ne näyttävät olevan ainakin tällä palstalla kirjoittelevien kohdalla ongelmana lähinnä energiapuuntuotajilla . Vastaavaa ei ilmene metsäyhtiöiden mailla , vaikka palstoja on useankin talvehtimisalueen ytimessä ja pääpuulajina mänty . Taimikonhoidon viiveisiin olen tosin huomannut hirvien reagoivan , mutta ne ajat alkavat olla takana ,kun työt tehdään ajoissa.

    jees h-valta 19.8.2018, 09:55

    Järjen käytöstä voi tosiaan keskustella myös inttämisen järjekkyyden suhteen. Mielestäni Visakallo kertoi aivan selkeästi mikä on taannut metsän kasvun ja jos siihen kuuluu e-puuvaihe en kyllä näe sitä ongelmaksi ymmärrykselle. Aivan samoin kuin omat aikanaan tehdyt e-puuhakkuut. Toki niitä ei kerinnyt olla kuin kaksi mutta molemmissa pelasti metsän komeaan kasvuun ja kannattavuus ei siitä mitenkään kärsi. Koska nyt siellä on molemmissa kasvu huimaa. Jälkimmäinen kahdesta oli juuri tasan Visakallon kaltainen siemennetty männikkö ja hirviraiskio.

    Visakallo 19.8.2018, 09:57

    Ketkä herroista haluaa tulla vierailulle?

    jees h-valta 19.8.2018, 10:03

    Suorittavan ohjeetkin on omasta päästään. Eihän kukaan ainespuuta maahan raivaa. Kyllä ohje on edelleen alle kuusisenttiset eikä kahdeksan kuten hän väittää. Kuuluuko metsäalan ammattilaisen vääristellä alan ihmisille ohjeistuksiakin?

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 290)
1 2 3 … 18 19 20 … 27 28 29