Keskustelut Puukauppa Puunhinta 2024

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 717)
  • Puunhinta 2024

    <p>Mainoksia yhtiöiltä tuplabonuksista harvennuksille kun teet kaupan vuoden loppuun mennessä ja muita kylkiäisiä. <br />Tiedä tässä , tekiskö kaupan enska ja toka harvennuksista vai odottasko ens vuoden puolelle..?</p><p>Mitä ajatuksia tulee muille palstalaisille?</p>

  • Reima Muristo

    Miten nämä visvapallon vuodatukset liittyvät puun hintaan?

    Ikävä tunnustaa että olin puun kantohinnan romahduksessa jälleen oikeassa. Kerroin asiantuntijoille vinkkinä että viime talvena on hyvä aika aavistushakkuille. Tuoksui kovasti porvarihallitukselle, sen tavoitteisiin ei kuulu milloinkaan korkea puun kantohinta, edes kohtuullinen. Siitä pitää EK huolen.

    Visakallo

    Myönnettäköön, että poikkesin aiheesta, en tosin ollut ainoa. Milloinkohan se Reima alkaisi kirjoittaa omia juttujaan metsäaiheista? Olet tähän asti rajoittunut lähinnä vain kommentoimaan toisten tekemisiä.

    Visakallo

    Nyt taitaa kyllä Reima ottaa kunniaa itselleen toisten aavistushakkuukirjoituksista.

    Panu

    Millä keinoin porvarihallitus on puun hintaa alentanut?

    Visakallo

    Eiköhän se ole kysyntä eikä hallitus, mikä puunhintaa nostaa tai laskee. Reiman teoriat eivät pidä paikkaansa.

    https://www.itahame.fi/paikalliset/6537000

    Makarov

    Nousi ne puunhinnat reippaasti 2018. Tais silloin olla kyllä porvarihallitus. Kyllä siinä pätee kysynnän ja tarjonnan laki olipa sitte mikä hallitus tahansa toiminnassa. Väittihän se Reima tuolla jossakin ketjussa että kemeratuki ohjaa jaksollisen kasvatukseen jiikoon sijaan. Joo varmasti parinsadan hehtaarituki niin tekee. Reima varmaan vielä uskoo että joulupukkikin on olemassa.

    R.Ranta

    <p>Kiitos Mikolle kommentista 31.1. </p><p>En tunne tuota mainitsemaasi julkaisua enkä sen tekijöitä, joten en voi siihen ottaa kantaa.</p><p>Minua kuitenkin häiritsee se, enkä mitenkään voi ymmärtää saatikka hyväksyä, että kannattavuutta voidaan oikein laskea useilla erilaisilla tavoilla. Tavoilla jotka johtavat vieläpä täysin toisistaan erilaisiin lopputulemiin. Sellainen kuulostaa käsittämättömältä.</p><p>Pitää ymmärtää, että kaikki asiat eivät ole helppoja ja yksinkertaisia – niin, että niistä voitaisiin tehdä helppo ja oikea yksinkertaistus. Kuten, että homma on tavattoman kannattavaa, kun vuotuiset menot on vain 10% tuloista, ottamatta ollenkaan huomioon valtavaa sitoutuneen pääoman tarvetta. Tulevaisuus on tuntematon aivan riippumatta siitä kuinka haluamme asiaa ajatella, eikä se ole mikään perustelu sille, että kannattavuutta ei pyrittäisikään oikein tulkitsemaan.</p><p>Minulle tulee tällaisista yksinkertaistuksista mieleen lähinnä tarina ketusta, joka oli joutunut kahleisiin.  Kettu kaivoi kahleet maahan ja luuli niistä sillä tavalla päässeensä eroon. </p>

    Apli

    <p>Hyvältä näyttää parin viikon sääennuste oikein hyvää lupaa.. Energiapuun varastoille, ja varsinkin turpeen varastoille, jospa tulisi erittäin märkä kesä vielä, olisi puulle kysyntää samoin kelitrikko leimikoille. </p>

    Puu Hastelija

    ”ottamatta ollenkaan huomioon valtavaa sitoutuneen pääoman tarvetta.”

    Tässä se olennainen.  Hyväksyn täysin tuon valtavan sitoutuneen pääoman. Niin kiinteistö- kuin osakesijoituksissanikin. Tällöin vaatimattomampikin tuotto% takaa melkoiset kassavirrat.

    Jos metsässä ei ole sitoutuneena pääomaa, niin ei siellä ole puitakaan. Tällöin ei isot prosentit auta mitään.

    Ja pajatso, joka antaa 1e sijoituksella 9e ulos, niin sille on jonoa. Se näkyy metsäpalstojen hinnoissa.

    R.Ranta

    <p>Täällä joillakin ilmenee käsittämätöntä taipumusta tulkita kannattavuuden laskennassa käytettävää korkoa siten, (kuin piru raamattua) että pyrkimys olisi muka koron maksimoimiseen.</p><p>Nähdään vain kaksi vaihtoehtoa. Joko korkoa ei muka tarvitse huomioida mitenkään tai jos huomioidaan, niin sitä pyritään mukamas maksimoimaan. Kummastakaan ei tietenkään ole kysymys.</p><p>Keskustele siinä sitten sivistyneesti.</p>

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 717)