Näinhän se on, kuten Metsäkuopsa kirjoitti. Hehtaarin havuista ja kannoista tuli ”pystyhintana” yhteensä liki 5400 euroa, ja koivuntaimet tulee bonuksilla. Eihän näitä asioita tunnu jk-hessut täällä ymmärtävän.

Täytyy kuitenkin muistaa, että jos havujen ostaja on sama kuin puiden ostaja niin havuista maksetaan ylimääräistä vain ja ainoastaan sen takia, että saadaan puun tilastohinta alemmaksi. Sen näkee jo siitä, että havuista maksetaan ainespuukertymän eikä havukertymän mukaan.

”Täytyy kuitenkin muistaa, että jos havujen ostaja on sama kuin puiden ostaja niin havuista maksetaan ylimääräistä vain ja ainoastaan sen takia, että saadaan puun tilastohinta alemmaksi.”

Ei suinkaan näin. Puista saa keskiarvoa 30 prosenttia paremman hinnan ja havuista 3000 prosenttia keskiarvoa paremman hinnan. Puheissa siis. Vai olikohan ne naapurin puheita. Ei muista.

Kyllä latvusmassasta maksetaan muutakin kuin keräyskustannus, joten se todellakin nostaa leimikon arvoa.   Eri yrityksillä näyttää olevan erilaisia hinnoittelutapoja muutenkin.  Esimerkiksi eräs konserni hinnoittelee tukin  kalliiksi, mutta kuidun taas halvaksi.  Saha taas toisin päin.  Näin  yritetään vaikuttaa tilastohintoihin.  Sama pätee latvusmassaan.  Sahat hinnoittelevat kalliimmaksi kuin konsernit.  Mikä on latvusmassan oikea markkina-arvo, on firman ja energialaitoksen välinen liikesalaisuus.

Asian on juuri niin kuin Timppa tuolla edellä kirjoitti. Jos ostajalla on kova puuntarve, ja myyjällä on siihen sopiva leimikko, niin kilpailutilanteessa isännän metsään saattaa ilmestyä jopa aivan uusi metsätie, tai vanha tie kokee uudistumisen. Kyllähän sellaisessa tapauksessa puulle voi saada käytännössä jo aivan asiallisen hinnan.