Risto Ranta moitiskeli yllä Metsälehteä ja allekirjoittanutta metsätalouden kannattavuuskäsitteiden vääristelystä tai ainakin hämärtämisestä Metsälehti Makasiinin 8/23 jutussa ”Kolmannentoista kuukauden palkka”

Tähän liittyen kolme pointtia…

Ensinnäkin, olen aina vilpittömän iloinen saadessani palautetta jutuistani.

Toiseksi. Jutussa ei edes väitetty, että  metsätalouden harjoittajan kassavirtaan perustuva tarkastelu pyrkisi kuvaamaan metsätalouden laskennallista kannattavuutta vaan tarkoitus oli nimenomaisesti esitellä metsätalouden kassavirtoja…

Kolmanneksi. Nettotulojen nykyarvojen tarkasteluun perustuva metsätalouden kannattavuuden tarkastelu on taloustieteellisesti perusteltu, mutta johtaa käytännön metsätalouden näkökulmasta välillä täysin järjettömiin johtopäätelmiin:

Esimerkkinä tästä vaikkapa 2018 Forestry-sarjassa julkaistu. Effect of harvest intervall and intensity of uneven-aged management of Norway spruce stands. Tekijöinä Luken Artti Juutinen, Anssi Ahtikoski, Raisa Mäkipää ja Vladimir Shanin.

Työn tuloksena todetaan, että varttuneen erirakenteisen kuusikon kasvatuksen paras tulos saavutetaan kymmenen vuoden välein toistettavilla harvennuksilla, joissa puuston pohjapinta-ala harvennuksessa alennetaan neljään neliömetriin.

t riikilän mikko

R R:lle

Jos siis säästän tuon  mainitsemasi 10 % ja menetän metsänkasvussa 50 %, onko se mielestäsi huono vai hyvä bisnes?  Samalla menetän myös indeksitakuun puolelle puista.  Kuten tuolla toisaalla kirjoitin, niin saarijärveläisessä kuusikossa puun hinta nousi 7 vuodessa 50 %.  Mukava saada tuota nousua tilille.  Hoitokustannukset ovat nousseet tuossa ajassa ehkä 25 %.

NNA-laskenta johtaa metsätaloudessa täysin kummallisiin tuloksiin kuten Mikko tuolla edellä kirjoitti.  Sehän perustuu täydellisiin arvauksiin tulevista puun hinnoista.   Itse oletan puun hinnan kehittyvän hyvin.  Siiloin NNA antaa aivan vääriä tuloksia, jos se perustuu täysin nykyhintoihin.

Aikanaan Keskiajalla eli filosofeja, joita kutsuttiin skolastikoiksi.  He kävivät mm kiivaita väittelyitä siitä montako hammasta hevosella on.  Kukaan ei käynyt niitä laskemassa.  Nuo skolastikot ovat heränneet henkiin metsien kasvua ja taloutta koskevien virtuaalilaskelmien tekijöinä.  Tulokset vahvistavat aina tekijänsä uskomuksen asiasta.  Onnistuu, kun  unohdetaan sellainen ikävä seikka, että luonto toimii omilla ehdoillaan.  Puut kasvavat, kuolevat tai kaatuvat niin kuin  lystäävät kaikista laskelmista piittaamatta.

Tuolla perusteella metsiä ei kannata hakata koskaan, odottelee vain kun hinnat nousee.

Onko puukaupan tulevaisuus pörssin muotoisessa kauppatavassa??? Ennakoitavuus puun hintojen osalta nykymaailmassa heikkoa ja tulee heikkenemään.

Onneksi Visakallo on päässyt siihen, että metsästä on pelkkiä tuloja eikä auton vaihtokaan  aiheuta kustannuksia.

Miten lie tuon myhistyksen jäsenyys, lasketko jäsenmaksut tuloiksi vai menoiksi.