Keskustelut Metsänhoito Puun säilyminen metsäpalosta

Esillä 4 vastausta, 1 - 4 (kaikkiaan 4)
  • Puun säilyminen metsäpalosta

    Olen seurannut 10 vuotta sitten palanutta ensiharvennuskokoista taimikkoa jossa puut säilyivät päällisinpuolin yllättävän hyvin palosta, pohja paloi puhtaaksi. Mitenköhän mahtaa tuollaisessa puun laatu kärsiä mahdollisia hakkuita ajatellen? Paljonko puu kestää kuumuutta ennenkuin vaurioituu? Tuleeko kuuseen laho? Noki?

  • Jätkä

    Ne kohdat, jotka ovat vaurioituneet, kyllä erottuvat jo kymmenen vuoden kuluttua. Vanhoissa männyissä on usein palokoroja tyvissä. Monissa on ollut jopa kolmesta eri palosta.

    Nokea on kuoressa, ei haittaa, männyn palokoroissa voi nokea olla myös puun sisääle kylestyneenä.

    En tiedä tehdäänkö vielä ”Kalkkeeripaperia”, siinä olisi hiilipuu oivallinen raaka-aine.

    Korpituvan Taneli

    Sahallahan noki ei kai haittaa mitään, mutta kuiduttavassa teollisuudessa kyllä. Minkäänlaista ei nokea sallita sellupuussa. Noki siksi niin paha kun sitä ei saa millään lajittelumetelmillä prosessista pois.

    Tietysti jos nokea on vain tyvessä, niin sen erottaminen yksinkertaista, jos tyvi jostain syystä menee selluksi, niin metrin pätkä isännälle klapien tekoon.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Jäi vähän liian vähälle huomiolle tuo Mottimasan avauas. Minäkin kommentoin vain sen osan mitä tiedän eli tuo noen osuus kuiduttavalla puolen.

    Miten vaikuttaa Sahatavaran laatuun? luontaista lämpökäsittelyä?

    Entä nuo lahokysymykset eri puulajeilla? Männyllä ei käi pystylahoa pakorosta tule, entäs muilla?

    Onneksi jääneet nuo palovauriokokemukset hyvin vähälle minulla. Onhan noita paloalueita meilläkin päin, mutta sen verran kaukana ettei ole tullut erikseen käytyä katsomassa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä

    Lämpökäsittelyä ei ole minkään puun pystykulotus. Puu ei lämpiä riittäväst, tai jos lämpiää, se palaa vaikka yksin loppuun.

    Ottaa huomioon, että puu on kasvavaa, eli tuoretta. Lämpökäsittelyyn laitetaan kuivanpuoleista puuta, eli vähintään ns. ulkokuivaa.

    Jos kuusi kuolee palossa, se kuivuu pystyyn, ei oikein nopeasti lahoa. koivu menee nopeasti joka tapauksessa.

    Jos mänty kuolee, se keloutuu. Vanhat tervaskannot ovat metsäpalosta syntyneet ja kestäneet satoja vuosia metsässä, koska niissä oleva hartsi on muuttunut jo tervaksi. Lämpökäsiteltyä se ei ole.

    Jos halutaan ”uustervaskantoja” , ne on tehtävä pitkään kantoon ja risukasa päälle, joka sitten poltetaan niin, että ”Terva kiehuu”.

     

Esillä 4 vastausta, 1 - 4 (kaikkiaan 4)