› Keskustelut › Metsänomistus › Puun pystykauppa on korruptiota

  • Tämä aihe sisältää 106 vastausta, 28 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 9 vuotta sitten Nimetön toimesta.
Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 106)
1 2 3 … 8 9 10 11

  • Puun pystykauppa on korruptiota

    Lähetetty: 7.10.2015, 18:12

    Puun pystykauppa on ristiriidassa talouselämän sääntöjen kanssa. Puuta ostetaan ehdolla, että puunmyyjä vastasuorituksena ostaa korjuutyön puunostajan korjuupalvelulta. Korjuutyön hinta peritään puunmyyjältä pimeästi vähentämällä se puun bruttohinnasta, tehdashinnasta. Puun myyjä ei tiedä bruttotuloaan eikä siitä vähennettyjä kustannuksia. Hän saa tietää vain jäännöksen, jota nimitetään kantohinnaksi (http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/).

    Pystykauppa on todettu korruptioksi arvostetussa englanninkielisessä metsäalan oppikirjassa näin: ”Puun pystykauppa on täydellinen – ehkä paras – korruptiota aiheuttava ja ylläpitävä järjestelmä”.

    Muissa Euroopan maissa ei ole pystykauppoja. Puukaupat ovat tienvarsi- ja tehdaskauppoja ja puun toimittavat jalostajille pääosalta yksityiset yrittäjät.

    Metsäyhtiöiden metsäosastot periytyvät hevoskaudelta, johon aikaan puunhankintaan liittyi kämppien ja hevostallien rakentamista ym. Nykyisin metsäosasto on tarpeeton rasite.

    Pystykaupan korruptio tulee siitä, että metsäosastolta puuttuu liiketaloudellinen tulosvastuu. Vastuuta puunkorjuun kustannuksista ei ole, sillä metsäosasto vähentää kaikki korjuun kulut puunmyyjän bruttotulosta. Vastuuta yhtiön puukustannuksistakaan ei ole, sillä puu luovutetaan tehtaalle hankintakustannuksilla. Puunhankinnan kulut, noin 600 miljoonaa euroa, ovat isännätöntä rahaa, koska maksaja nukkuu. Puunmyyjä ei tiedä, että hän on kustannusten maksaja pystykaupan puunkorjuussa.

    Puunmyyjän bruttotulosta vähennettyjä puunhankinnan kuluja voidaan manipuloida rajattomasti, sillä vähennysten ei tarvitse vastata todellisia kustannuksia.

    Kuluvähennysten manipuloinnilla säädellään jäännöskantohintaa, jolla ohjataan puunmyyjiä haluttuun käyttäytymiseen puukaupoissa. Korkealla jäännöshinnalla palkitaan puunmyyjiä pystykaupoista, avohakkuista ja puun kesäkorjuusta. Matalalla jäännöshinnalla rangaistaan hankintakaupoista, poimintahakkuista ja talvikorjuun vaatimuksista.

    Lauri Vaara

    Tekijä
    Lauri Vaara
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Timppa 23.10.2015, 08:30

    Ei muuten putkityön hinta nouse rakentamisen aikana. Yleensä hinnoista on sovittu jo ennen aloituspäätöstä.

    Periaatteessa täysin samasta asiasta on kyse. Rakennusliike varaa käyttöönsä tietyn määrän putkiurakoitsijan resursseja, mutta maksaa niistä siinä vaiheessa kun on saanut ne haltuunsa. Metsäyhtiö varaa puut käyttöönsä ja varmistaa varauksensa ennakkomaksulla ja maksaa loput sitten on puut ovat yhtiön hallussa. Erona on siis vain tuo ennakkomaksu metsänomistajan eduksi.

    jees h-valta 23.10.2015, 08:48

    Kyllä Timppa oikeassa on ja kyllä putkiliikekkin saa ensimmäisen maksupostin aika nopeaan sisään kun työ on alkanut. Ettei ainakaan suuresti eroa käytännöissä ole. Kaikki on sovittavissa kuten puukaupan ennakkomaksukin. Sitäkään ei ole pakko ottaa jos pelkää liikaa sitoutuvansa kyseiseen kauppaan. Toki se on syytä ottaa vakavasti koska aivan oikeasta kauppasopimuksesta on kyse ja se sitoo molempia osapuolia.

    Jätkä pätkät 23.10.2015, 10:57

    Puukauppa on puukauppaa, eikä mitään korruptiota.
    Voidaan tietenkin leikitellä ajatuksella, että ostaja räknäilee tarkoin, miten hän hinnoittelee tarjouksensa.
    Asiahan ei ole niin, vaan ostaja fundeeraa tarkasti, kuinka hän saisi puut mahdollisimman halvalla. Suomessa on puun hinta poljettu niin alas kuin mahdollista. Jos puukauppa ei käy, mutta on tarvetta, niin hinta nousee, se on varma.
    Pystykaupassa ostaja maksaa varausmaksun, jonka avulla hän varmistaa sen puuerän. Siinä vaiheessa on hyvä, jos leimikko rajataan selkeästi maastoon. Ennen vanhaan leimikko rajattiin kirveleimoin, jossa lyötiin leima myös juureen.
    Pystyvarasto on paras varasto, siinä puut pysyvät kunnossa.
    Puun myyjä saa myös lisäkasvusta käyvän hinnan ja voihan käydä niinkin, että ostaja ei ehdi hakata lemikkoa määräajassa, jolloin sen voi myydä uudestaan.

    Horjumaton 26.10.2015, 16:17

    *** Jos nyt kuitenkin alkuperäiseen aiheeseen pienen välihuomautuksen tekisin. Kantoraha on tosiaan vain se jäännöserä. Mitenkähän otettaisiin vastaan , mikäli esim. asuntokaupassa myyjälle tilitettäisiin samalla systeemillä se kauppahinta , eli välittäjän kulut jäisi pimentoon. Mutta puukauppa on puukauppaa ja siinä tälläiset banaanivaltioiden käyttämät markkinatavat uppoaa myyjiin kuin häkä. Kyllä Lauri Vaara on varsin oikeassa.

    Visakallo 26.10.2015, 16:46

    Eipä sitä uuden asunnon kaupassakaan eritellä, mistä asunnon hinta koostuu.
    Mikä on tontin osuus, mikä suunnittelun ja rakennusmateriaalien osuus, mikä rakennustyön ja rakennusliikkeen katteen osuus.

    pihkatappi 26.10.2015, 16:46

    Ja jos on tulossa puun tarjonnassa tilapäinen häiriö, sotkee valtio puukaupan liikkeelle verohelpotuksella tms. ettei puunhinta vaan pääse nousemaan.

    Jätkä pätkät 26.10.2015, 17:06

    Ymmärtääköhän Lauri Vaara, millaista on puutavaran pystykauppa ymmärtääkö hän, millaista on korruptio?
    Ikinä ei puun ostajat ole tarjonneet puusta ylihintaa. Aina hintaa on poljettu niin alas kuin vain mahdollista. Millaista korruptiota se on?
    Puunmyyjät saivat vuosia sitten aikaan hintasopimukset, mutta ne katsottiin kartelliksi, jollaiset ovat kiellettyjä.
    Puunostajat nyt onneksi saivat kartellisyytteet, joista joutuivat maksamaan naurettavat sanktiot, vaikkakaan suurimmalle osalle yksityisiä puun myyjiä korvaukset jäivät maksamatta. – vahinko.

    Horjumaton 27.10.2015, 14:56

    Puuntakaa ; Eipä sitä uuden asunnon kaupassakaan eritellä, mistä asunnon hinta koostuu.
    Mikä on tontin osuus, mikä suunnittelun ja rakennusmateriaalien osuus, mikä rakennustyön ja rakennusliikkeen katteen osuus.

    *** Ymmärsit varmaan tahallaan esimerkin väärin. Välitys on verrattavissa korjuuseen. Ja sitä ei pysty avoimessa markkinataloudessa pimittämään. Eikä sitä kukaan sallisi tahi hyväksyisi.

    Timppa 27.10.2015, 15:59

    Horjumaton on se, joka taitaa ymmärtää väärin. Asunnon välittäjällä vain saattaa yhteen asunnon myyjän ja ostajan. Puukaupassa puunostaja ostaa ne puut omaan lukuunsa.

    Kun MHY tekee valtakirjakauppaa toiminta on täysin rinnastettavissa asuntovälittäjän toimintaan. Kumpikin ottaa prosenttinsa välistä ilman mitään bisnesriskiä.

    Esimerkki rakennustoiminnasta. Kun rakennukseen tarvitaan betoniraudoituksia, niin teräs ostetaan sieltä, mistä halvimmalla saa. Samoin työ teetetään halvimmalla tekijällä. Jos saa erikoiserän halpaa terästä, niin ei sitä etua jaeta betoniraudoittajan kanssa. Ja toisin päin. Jos teräksen hinta nousee, niin se betoniraudoittaja ei kyllä sen vuoksi taksaansa pienennä. Ihan sama puukaupassa. Puu ostetaan niin halvalla kuin saadaan. Samoin korjuu. Homma loppuu siinä vaiheessa, kun kulut yhteenlaskettuina ylittävät tuotteesta saatavan hinnan.

    Horjumaton 27.10.2015, 16:12

    *** Niin, no jos nyt ihan puhdasoppista markkinataloutta Timpan tapaan ajatellaan , niin mikäli räknää metsänuudistamiskulut ja maahan sitoutuneen pääoman ja näille normaalin tuottovaatimuksen omalle pääomalle korkoineen , niin silloin puunostaja saisi kuvetta kaivaa jo vakavissaan. Mutta onneksi metsänomistajat on taloudesta pihalla kuin lumiukot , niin niitä saa kaupanpäälle höynäyttää ihan kuinka ja miten tahtoo. Taputtavat vaan käsiään ja ylistävät kehitettyjä ns. kauppatapoja. Tottakai kansantaloudellisesti on tavoiteltavaa saada puut halvalla pois tomppeleilta.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 106)
1 2 3 … 8 9 10 11