Keskustelut Metsänomistus Puun pystykauppa on korruptiota

  • Tämä aihe sisältää 106 vastausta, 28 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 9 vuotta sitten Nimetön toimesta.
Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 106)
  • Puun pystykauppa on korruptiota

    Puun pystykauppa on ristiriidassa talouselämän sääntöjen kanssa. Puuta ostetaan ehdolla, että puunmyyjä vastasuorituksena ostaa korjuutyön puunostajan korjuupalvelulta. Korjuutyön hinta peritään puunmyyjältä pimeästi vähentämällä se puun bruttohinnasta, tehdashinnasta. Puun myyjä ei tiedä bruttotuloaan eikä siitä vähennettyjä kustannuksia. Hän saa tietää vain jäännöksen, jota nimitetään kantohinnaksi (http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/).

    Pystykauppa on todettu korruptioksi arvostetussa englanninkielisessä metsäalan oppikirjassa näin: ”Puun pystykauppa on täydellinen – ehkä paras – korruptiota aiheuttava ja ylläpitävä järjestelmä”.

    Muissa Euroopan maissa ei ole pystykauppoja. Puukaupat ovat tienvarsi- ja tehdaskauppoja ja puun toimittavat jalostajille pääosalta yksityiset yrittäjät.

    Metsäyhtiöiden metsäosastot periytyvät hevoskaudelta, johon aikaan puunhankintaan liittyi kämppien ja hevostallien rakentamista ym. Nykyisin metsäosasto on tarpeeton rasite.

    Pystykaupan korruptio tulee siitä, että metsäosastolta puuttuu liiketaloudellinen tulosvastuu. Vastuuta puunkorjuun kustannuksista ei ole, sillä metsäosasto vähentää kaikki korjuun kulut puunmyyjän bruttotulosta. Vastuuta yhtiön puukustannuksistakaan ei ole, sillä puu luovutetaan tehtaalle hankintakustannuksilla. Puunhankinnan kulut, noin 600 miljoonaa euroa, ovat isännätöntä rahaa, koska maksaja nukkuu. Puunmyyjä ei tiedä, että hän on kustannusten maksaja pystykaupan puunkorjuussa.

    Puunmyyjän bruttotulosta vähennettyjä puunhankinnan kuluja voidaan manipuloida rajattomasti, sillä vähennysten ei tarvitse vastata todellisia kustannuksia.

    Kuluvähennysten manipuloinnilla säädellään jäännöskantohintaa, jolla ohjataan puunmyyjiä haluttuun käyttäytymiseen puukaupoissa. Korkealla jäännöshinnalla palkitaan puunmyyjiä pystykaupoista, avohakkuista ja puun kesäkorjuusta. Matalalla jäännöshinnalla rangaistaan hankintakaupoista, poimintahakkuista ja talvikorjuun vaatimuksista.

    Lauri Vaara

  • Timppa

    Sekin kannattaa huomata, että jonkun tuotantolaitoksen vieressä olevan metsätilan omistaja ei saa välttämättä puistaan niin hyvää hintaa, kuin kahden tuotantolaitoksen välillä oleva. Totta kai se ostaja arvioi, että myyjälle koituisi toiseen laitokseen kuljettamisesta korkeat kulut ja ottaa tämän ostohintaa alentavana tekijänä. Minä ainakin toimisin niin.

    Hiluxmetsuri

    Hyvää pohdintaa RR!

    Nykyjärjestelmä on melko lailla yksipuolinen. Ainakin se on vahvistaa erinomaisella tavalla yhden toimijatahon ylivaltaa, joka ei ole omiaa lisäämään yhteistyötä.

    Metsäyhtiöiden puuvaranto on hyvin edullisella hinnalla metsissä pienten etumaksujen kautta haltuunsaatua. Jos teollisuus ostaisi puut ihan oikeasti suoraan käyttöön ja maksaisi portilla, räjähtäisi pääomatarve moninkertaiseksi. Nykysysteemissä metsänomistajat tosiasiassa rahoittavat teollisuutta, niin karua kuin se onkin.

    Miltäpä sinusta tuntuisi, jos myisit auton ja ostaja maksaisi sinulle tonnin käteen, veisi auton ja kahden vuoden kuluessa maksaisi autosta jäännöskauppahinnan sen mukaan, jonka on erillisessä arvioinnissaan todennut ?

    Edellä siis yksi syy siihen miksi pystykauppa jatkuu.

    Liekö muita vaihtoehtoja kehitettävissä tässä toimintaympäristössä?

    Jotenkin minusta tuntuu, että puukauppa tapahtuu edelleen pelon ilmapiirissä. Vähän niinkuin -70-lukuiseen tapaan.

    ostaamyy

    Kiitokset Laurille

    Olet saanut vastaasi metsänomistajina esiintyvät metsäjättien lobbarit.

    Timppa

    Mitä mieltä olet Ostaamyy, ketkä palstalaiset voisivat päästä osille noista lobbauskorvauksista? Mihin osoitteen laskuja voi lähettää?

    Kivelänhanttu

    En ole mikään loppari. Mielestäni kauppatapa nykyinen on ihan ok. Lauri Vaarat ja muut älkää missään tapauksessa myykö pystykaupalla, teillä on vapaus siihen. Minä myyn päätehakkuut ja suuremmat harvennukset pysykaupalla. Tuulenkaatoja ja pieniä aloja myyn hankintana koska kilpailutan puukaupat. Ei tässä mitään korruptioa ole. Annetaan metsänomistajalle valinnanvapaus.

    Visakallo

    Kyllä minuakin suuresti ihmetytyttää joidenkin valittaminen suomalaisesta puukauppatavasta.
    Olen näiden vuosikymmenten aikana myynyt puuta kaikilla mahdollisilla kauppatavoilla, eikä siinä ole ollut mitään ongelmia.
    On ollut käteis-, hankinta-, pysty-, toimitussopimus-, pystykauppana siten, että olen itse ollut ostavan yhtiön palkkametsurina omassa leimikossani, myynyt puuta ulkomaille vientisatamaan toimitettuna, jne.

    Visakallo

    Kyllä minuakin suuresti ihmetytyttää joidenkin valittaminen suomalaisesta puukauppatavasta.
    Olen näiden vuosikymmenten aikana myynyt puuta kaikilla mahdollisilla kauppatavoilla, eikä siinä ole ollut mitään ongelmia.
    On ollut käteis-, hankinta-, pysty-, toimitussopimus-, pystykauppana siten, että olen itse ollut ostavan yhtiön palkkametsurina omassa leimikossani, myynyt puuta ulkomaille vientisatamaan toimitettuna, jne.

    Timppa

    Hiluxille vastaisin rahoitusaikataulusta. Kun rakennusliikkeessä tilasin esimerkiksi joltakin aliurakoitsijalta putkiurakan, niin emme siitä maksanut tilatessa yleensä mitään. Maksuja suoritettiin sitä mukaa, kun työt etenivät eli saimme sen suorituksen omaksemme.

    Samahan systeemi on puukaupassa. Sovitaan hinta ja määräaika, jonka kuluessa tavara siirtyy tilaajan omistukseen ja sitten maksetaan siitä. Erona esimerkiksi rakennusliikkeen ostotoimintaan on siis se, että metsänmyyjä yleensä kunnon ennakkomaksut, joista se rakennusliikkeen alihankkija ei osaa edes haaveilla. Ja rakennusliikkeen alihankkija joutuu ensiksi rahoittamaan tarvitsemansa aineet ja työsuoritukset.

    Siis toisin kuin Hilux väittää, niin nykyinen puukauppasysteemi rasittaa ostajien kassaa. Jos tehtäisiin hankintakauppaa niin, että puut toimitetaan tehtaan portille,niin puunmyyjä joutuisi maksamaan tekijöille ennen kuin saa ostajalta euron euroa.

    Timppa

    Hiluxille vastaisin rahoitusaikataulusta. Kun rakennusliikkeessä tilasin esimerkiksi joltakin aliurakoitsijalta putkiurakan, niin emme siitä maksanut tilatessa yleensä mitään. Maksuja suoritettiin sitä mukaa, kun työt etenivät eli saimme sen suorituksen omaksemme.

    Samahan systeemi on puukaupassa. Sovitaan hinta ja määräaika, jonka kuluessa tavara siirtyy tilaajan omistukseen ja sitten maksetaan siitä. Erona esimerkiksi rakennusliikkeen ostotoimintaan on siis se, että metsänmyyjä yleensä kunnon ennakkomaksut, joista se rakennusliikkeen alihankkija ei osaa edes haaveilla. Ja rakennusliikkeen alihankkija joutuu ensiksi rahoittamaan tarvitsemansa aineet ja työsuoritukset.

    Siis toisin kuin Hilux väittää, niin nykyinen puukauppasysteemi rasittaa ostajien kassaa. Jos tehtäisiin hankintakauppaa niin, että puut toimitetaan tehtaan portille,niin puunmyyjä joutuisi maksamaan tekijöille ennen kuin saa ostajalta euron euroa.

    Hiluxmetsuri

    Niin.

    Minusta tästäkin aiheesta on hyvä keskustella eikä liene haitaksi sekään, että on erilaisia käsityksiä.

    Minulla ei ole pysty, vaaka, hankinta, tienvarsi, omakorjuu, tai mitä niitä voikaan olla, vastaan mitään. On hyvä, että on vaihtoehtoja.

    Rahoituksessa tarkoitin ennakkomaksun ja lopputilityksen eroa. Summa on iso, mutta rakennushankkeessa tilanne on vieläkin yksipuolisempi eli tilaajat ovat onnistuneet sopimaan tuollaisesta hyvin jälkipainotteisesta maksutavasta lisättynä 60 päivän maksuajoilla.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 106)