› Keskustelut › Metsänomistus › Puun pystykauppa on korruptiota

  • Tämä aihe sisältää 106 vastausta, 28 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 9 vuotta sitten Nimetön toimesta.
Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 106)
1 2 3 … 6 7 8 9 10 11

  • Puun pystykauppa on korruptiota

    Lähetetty: 7.10.2015, 18:12

    Puun pystykauppa on ristiriidassa talouselämän sääntöjen kanssa. Puuta ostetaan ehdolla, että puunmyyjä vastasuorituksena ostaa korjuutyön puunostajan korjuupalvelulta. Korjuutyön hinta peritään puunmyyjältä pimeästi vähentämällä se puun bruttohinnasta, tehdashinnasta. Puun myyjä ei tiedä bruttotuloaan eikä siitä vähennettyjä kustannuksia. Hän saa tietää vain jäännöksen, jota nimitetään kantohinnaksi (http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/).

    Pystykauppa on todettu korruptioksi arvostetussa englanninkielisessä metsäalan oppikirjassa näin: ”Puun pystykauppa on täydellinen – ehkä paras – korruptiota aiheuttava ja ylläpitävä järjestelmä”.

    Muissa Euroopan maissa ei ole pystykauppoja. Puukaupat ovat tienvarsi- ja tehdaskauppoja ja puun toimittavat jalostajille pääosalta yksityiset yrittäjät.

    Metsäyhtiöiden metsäosastot periytyvät hevoskaudelta, johon aikaan puunhankintaan liittyi kämppien ja hevostallien rakentamista ym. Nykyisin metsäosasto on tarpeeton rasite.

    Pystykaupan korruptio tulee siitä, että metsäosastolta puuttuu liiketaloudellinen tulosvastuu. Vastuuta puunkorjuun kustannuksista ei ole, sillä metsäosasto vähentää kaikki korjuun kulut puunmyyjän bruttotulosta. Vastuuta yhtiön puukustannuksistakaan ei ole, sillä puu luovutetaan tehtaalle hankintakustannuksilla. Puunhankinnan kulut, noin 600 miljoonaa euroa, ovat isännätöntä rahaa, koska maksaja nukkuu. Puunmyyjä ei tiedä, että hän on kustannusten maksaja pystykaupan puunkorjuussa.

    Puunmyyjän bruttotulosta vähennettyjä puunhankinnan kuluja voidaan manipuloida rajattomasti, sillä vähennysten ei tarvitse vastata todellisia kustannuksia.

    Kuluvähennysten manipuloinnilla säädellään jäännöskantohintaa, jolla ohjataan puunmyyjiä haluttuun käyttäytymiseen puukaupoissa. Korkealla jäännöshinnalla palkitaan puunmyyjiä pystykaupoista, avohakkuista ja puun kesäkorjuusta. Matalalla jäännöshinnalla rangaistaan hankintakaupoista, poimintahakkuista ja talvikorjuun vaatimuksista.

    Lauri Vaara

    Tekijä
    Lauri Vaara
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Ammatti Raivooja 20.10.2015, 16:26

    Alihankkijat helpottavat elämäänsä kun ostavat metsäyhtiöiltä brändin, tunnettavuuden, asiakassuhteet, suunittelun, papereiden täytön jne. Kauhee duuni ois tehdä nuo kaikki ite kun pelkkä laatu ja hinta ei ole mitään. Alihankkijoiden olisi tehtävä itseään tunnetuksi ja brändättävä ”Matti motomiehen laatuhakkuut.” Sitten Matti motomieheltä palaisi rahaa pinnalla pysymiseen asiakkaiden suosiossa pysyäkseen kun nyt ne voi unohtaa ja olla firman logon alla jonka kaikki tuntee ja vaikka mitä vois jatkaa. Katoaisiko hakkuiden ketjutukset ja hyödyt niistä? Tästä ei varmasti sataisi metsänomistajien laariin jeniäkään, kaikki menisi kohonneisiin kustannuksiin.

    Timppa 20.10.2015, 17:31

    Olen aina ihmetellyt sitä, miksi Metsähallitus on niin huonosti kannattava. En ihmettele enää. Se selvisi edellä.

    Laurille sanoisin, että lopputuotteen ostaja on se asiakas. Kilpailussa voittaa se, jonka laatu, toimitusaika ja kustannukset ovat kilpailukykyisiä. Mikähän systeemi se mahtaa olla?

    Timppa 20.10.2015, 19:59

    Metsähallituksen sivun mukaan n. 15 % tuloksesta tulee maapohjan myynnistä. Edelleen saman mukaan metsätalouskäytössä on 3400000 ha. Sen mukaan tulosta tulisi 25 euroa/ha. Vaikka metsistä suurin osa onkin pohjoisessa ei luku kovin hääviltä näytä.

    hemputtaja 20.10.2015, 21:07

    Tuolla Roisto Reipas arveli, että Metsähallitus ei harrasta pystykauppaa. Kyllä se niitä teki, ainakin joku vuosi sitten. En tiedä mikä on nykykäytäntö.

    Tuo hintojen salailu sitten. Salaavathan ne ostajatkin maksamansa hinnat. Tilastoihin taitavat kyllä päästää, mutta ilman osoitteita ja suurten könttien keksiarvoina. Niissä tilastoissa taitavat olla Metsähallituksenkin hinnat.

    Tuo Metsähallituksen oma hankintatoiminta sitten taitaa olla vähän monimutkaisempi kysymys ja välttämättä ei ole kyse rahasta.

    Timppa 20.10.2015, 21:16

    Eiväthän suojelualueet mitään hoitoa tarvitse. Eihän niillä saa mitään tehdä.

    Epäilemättä Metsähallituksella on tärkeä työllistämisosuus Pohjois-Suomessa. Mikä on sitten tehokkuus? Minulla oli kerran yksi tyttönen istutuksilla. Oli ollut myös Metsähallituksella Lapissa samoissa hommissa. Kertoi, että työtahti oli aika rauhallinen.

    Vertailun vuoksi. Meidän yhteismetsä tulouttaa Valtiolle 40 euroa/ha/v veroina.

    H-vallan kriitikko 20.10.2015, 22:15

    ## Mikä on sitten tehokkuus? Minulla oli kerran yksi tyttönen istutuksilla. Oli ollut myös Metsähallituksella Lapissa samoissa hommissa. Kertoi, että työtahti oli aika rauhallinen .
    Lähettäjä: Timppa ##

    Muutama vuosi sitten näkyi lehdissä juttuja, joissa kerrottiin
    Metsähallituksen rippikouluikäisten kesätyöntekijöiden istuttavan
    3000-4000 tainta päivässä.
    Ei se ainakaan Satakuntaan verrattuna kovin rauhalliselta vaikuta.
    Täällä ”raavaat” metsuritkin tuskailevat, ettei keväällä päivän
    valoisa aika tahdo riittää edes 1500 taimen tuotokseen.

    Jätkä pätkät 20.10.2015, 22:21

    Lauri Vaara kirjoittaa, kuin ei olisi hajuakaan puunhankinnasta.
    Sen jälkeen, kun tietokoneet ja niiden ohjelmistot saatiin kunnolla käyttöön, on kustannusseuranta ollut aukotonta.
    Ostomiehet ovat tarkassa syynissä ja tilanteen korostamiseksi jo ihan alussa pidettiin joka kuukausi tilaisuuksia, joissa katseltiin myös tilastot kauppojen määristä ja ostohinnoista, eli kuinka on onnistuttu ostomäärän suhteen, millä hinnalla on ostettu ja valkokankaalla on punaisella sen ostajan nimi, jonka puu on kalleinta. Samoin seurataan korjuukustannuksia, eli onko huomioitu korkeat kustannukset ostohinnassa vai ei.
    Seuranta on aukoton ja armoton, joka kuukausi löytyy ostomies, joka on ostanut kalleinta puuta ja kun se toistuu ”liian usein”, pitää miestä vaihtaa.

    Timppa 21.10.2015, 08:58

    Vastaisin Kriitikolle.
    Jos todella joku teini väittää istuttaneensa 3000-4000 tainta päivässä ja saaneen siitä myös palkan, niin on todella syytä olla huolissaan Metsähallituksen taimikkojen tilanteesta. Jokainen istutusta suorittanut tietää, ettei moinen määrä ole mahdollista suorittaa laadukkaasti. Siis taimet on joko vaan heitelty luontoon tai osa jäänyt istuttamatta. Muita vaihtoehtoja ei ole.

    Tämä minun tuntemani tyttönen kertoi todella, että heillä oli tuntipalkka ja kunnon tauot. Se, mitä istutettiin, tehtiin huolella. Tämä on tietysti parempi vaihtoehto kuin hutiloiden tehty urakkatyö.

    Timppa 22.10.2015, 08:56

    Roistolle vastaisin, että olen samaa mieltä, että vertailut voivat olla väärässä. Veronmaksajana kuitenkin voin ihmetellä huonoa tuottoa. Tarvitseeko niitä suojelumetsiä hoitaa räjäyttelemällä puita tai tukkimalla ojia? Kyllä luonto ne aikanaan kuitenkin ennallistaisi.

    Toki tilanne voi olla vieläkin huonompi. Nimittäin emme tiedä Metsähallituksen metsien puuvarannon tilannetta. Väheneekö se vai pysyykö ennallaan? Tuskin nykytilanteessa kuitenkaan lisääntyy. Jos puuvaranto vähenee, niin sehän on sama kuin syötäisiin siemenperunoita.

    Timppa 22.10.2015, 13:51

    En kyllä tunne itseäni noissa metsähommissa apaattiseksi, en kyllä muutenkaan.
    Jos teettäisin itse hakkuutyöt, en osaisi kyllä vaatia yrittäjiltä enempää kuin nyt vaadin. Siis samat yrittäjät kelpaisivat nykytaidoillaan.
    Sen kyllä tiedän, että aikamoinen työmäärä tulisi, jos pitäisi yrittää sovittaa yhteen motoyrittäjän aikataulu ja vaikkapa parin sahan vaihtuvat katkontaohjeet ja aikataulut. Puuta olisi joskus tienvarret täynnä. Joskus taas sahat huutaisivat puuta.
    Sen tiedän siis ,että nykyjärjestelmä on tehokas. Lisätoimijoiden tuonti ketjuun lisäisi työmääriä ja kustannuksia huimasti. Maksumies olisi luonnollisestikin metsänmyyjä.

    Se lienee totta, ettei pystypuun hinnoittelussa oteta leimikon laatutekijöitä tarpeeksi huomioon. Luulen, että meidän tyyppinen myyjä kärsii siitä. Toisessa järjestelmässä taas kustannukset kasvaisivat. Ei siis voi olla varma voittaisinko vai häviäisin. Siis en missään tapauksessa lähtisi hankkimaan lisätyötä ja arvaamattomia riskejä.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 106)
1 2 3 … 6 7 8 9 10 11