Keskustelut Metsänomistus Puun pystykauppa on korruptiota

  • Tämä aihe sisältää 106 vastausta, 28 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 9 vuotta sitten Nimetön toimesta.
Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 106)
  • Puun pystykauppa on korruptiota

    Puun pystykauppa on ristiriidassa talouselämän sääntöjen kanssa. Puuta ostetaan ehdolla, että puunmyyjä vastasuorituksena ostaa korjuutyön puunostajan korjuupalvelulta. Korjuutyön hinta peritään puunmyyjältä pimeästi vähentämällä se puun bruttohinnasta, tehdashinnasta. Puun myyjä ei tiedä bruttotuloaan eikä siitä vähennettyjä kustannuksia. Hän saa tietää vain jäännöksen, jota nimitetään kantohinnaksi (http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/).

    Pystykauppa on todettu korruptioksi arvostetussa englanninkielisessä metsäalan oppikirjassa näin: ”Puun pystykauppa on täydellinen – ehkä paras – korruptiota aiheuttava ja ylläpitävä järjestelmä”.

    Muissa Euroopan maissa ei ole pystykauppoja. Puukaupat ovat tienvarsi- ja tehdaskauppoja ja puun toimittavat jalostajille pääosalta yksityiset yrittäjät.

    Metsäyhtiöiden metsäosastot periytyvät hevoskaudelta, johon aikaan puunhankintaan liittyi kämppien ja hevostallien rakentamista ym. Nykyisin metsäosasto on tarpeeton rasite.

    Pystykaupan korruptio tulee siitä, että metsäosastolta puuttuu liiketaloudellinen tulosvastuu. Vastuuta puunkorjuun kustannuksista ei ole, sillä metsäosasto vähentää kaikki korjuun kulut puunmyyjän bruttotulosta. Vastuuta yhtiön puukustannuksistakaan ei ole, sillä puu luovutetaan tehtaalle hankintakustannuksilla. Puunhankinnan kulut, noin 600 miljoonaa euroa, ovat isännätöntä rahaa, koska maksaja nukkuu. Puunmyyjä ei tiedä, että hän on kustannusten maksaja pystykaupan puunkorjuussa.

    Puunmyyjän bruttotulosta vähennettyjä puunhankinnan kuluja voidaan manipuloida rajattomasti, sillä vähennysten ei tarvitse vastata todellisia kustannuksia.

    Kuluvähennysten manipuloinnilla säädellään jäännöskantohintaa, jolla ohjataan puunmyyjiä haluttuun käyttäytymiseen puukaupoissa. Korkealla jäännöshinnalla palkitaan puunmyyjiä pystykaupoista, avohakkuista ja puun kesäkorjuusta. Matalalla jäännöshinnalla rangaistaan hankintakaupoista, poimintahakkuista ja talvikorjuun vaatimuksista.

    Lauri Vaara

  • Lauri Vaara

    Pystykaupassa sosialisoidaan puunmyyjän tulot

    Puun hinnan alkulähde on puun tehdashinta. Tehdashinnat ovat puutavaroiden bruttohintoja, joista koostuu puunmyyjän bruttotulo puukaupasta. Kantohinta on jäännös bruttotulosta, josta metsäyhtiö on vähentänyt korjuun ja kuljetuksen kustannukset.

    Yhtiö siis korjaa puuta puunmyyjän rahalla, mutta kun myyjät eivät sitä tiedä, yhtiö korjaa puuta isännättömällä rahalla.

    Pystykaupassa puunmyyjien bruttotulot sosialisoidaan. Toisille puunmyyjille kantohintaa korotetaan ja toisilta alennetaan. Sosialisoinnin tekee mahdolliseksi isännätön raha. Tässä siitä esimerkki.

    Puun kesäkorjuun kustannukset ovat talvikorjuun kustannuksia korkeammat. Matematiikan mukaan kesäkorjattavan puun kantohinta jää talvikorjattavan puun kantohintaa pienemmäksi. Hintojen suhteet ovat kuitenkin päinvastaiset, kesäkorjattavasta puusta maksetaan korkeaa, talvikorjattavasta matalaa kantohintaa.

    Siinä sosialisoidaan korjuun kustannuksia. Talvikorjattavan leimikon myyjä maksaa osan kesäkorjattavan leimikon myyjän korjuukustannuksista.

    Ovatko isännätön raha ja sosialisointi korruptiota?

    Timppa

    Useimpien hyödykkeiden hinnan alkulähde on maailmanmarkkinahinta. Siitä sitten vähennetään erilaisia kustannuksia ja viimeisenä sitten raaka-aine, oli se sitten metallia, puuta, maitoa, tai raakaöljyä. Kysynnän noustessa hyödykkeen hinta yleensä nousee. Jotta hyödykettä pystyttäisiin toimittamaan enemmän, on nostettava raaka-aineenkin hintaa, jotta sitä tulisi enemmän markkinoille.

    Toinen raaka-aineen hintaan vaikuttava tekijä on luonnollisestikin valmistuskustannukset. Ne lopputuotteen tekijä joutuu aina vähentämään ennen kuin voi päättää sen, mitä on valmis maksamaan siitä raaka-aineesta. Puutavarasta kyseenollen merkittävä kustannuserä on puukauppa lähtien siitä, kun ostaja tutustuu leimikkoon ja päättyen siihen, kun puutavarakuorma ajaa tehtaan portista sisään.

    Kysymys kuuluukin siis, että onko nykyinen pystykauppatapa tehokkain mahdollinen Suomen oloissa. Itse en kyllä osaisi keksiä kustannustehokkaampaa järjestelmää. Se pyörii pienellä organisaatiolla, perustuu kehittyneeseen tietotekniikkaan ja nojaa ammattitaitoisiin yrittäjiin. En todellakaan voi ymmärtää LV:n täysin nykytodellisuudelle vierasta ajatuksen juoksua.

    Sitäkään en voi ymmärtää, että LV väittää puun kesäkorjuun kustannuksien olevan talvikorjuuta suuremmat. Toki kesällä ruiskutetaan niitä kantoja, mutta sen merkitys talvihaittojen rinnalla on vähäinen. Olennaista on, että talvikorjuun ajankohdat ovat usein täysin säiden armoilla. Voi olla, ettei koko talvena päästä hakkaamaan ja puupula uhkaa tuotantoa. Kulut juoksevat ja pääoma makaa täysin tuottamattomana. Todellisuudessa kesäkorjuukelpoisista leimikoista pitäisi maksaa suhteessa talvileimikoihin nykyistä paljon enemmän.

    Visakallo

    Täysin samaa mieltä olen Timpan kanssa.
    Puun ympärivuotinen korjuu jouduttiin aikoinaan ottamaan käyttöön, koska ympäristönsuojelu sitä edellytti. Puujalostustehtaiden jätevesikuormitusta piti rajoittaa ja juuri sen takia puu oli saatava tuoreena tehtaalle. Tämä edellytti luonnollisesti myös kattavan metsätieverkoston rakentamista. Oli surkuhupaisaa silloin seurata, kuinka samat ihmiset, jotka vaativat metsäteollisuuden jätevesiä puhdistettavaksi, saattoivat myös vastustaa metsäteiden rakentamista!
    Myöhemmin oli vastaavaa havaittavissa, kun Lapin metsäsotien hakkuiden vastustajat olivat myöhemmin mukana massaliikkeessä vastustamassa Kemijärven sellutehtaan lopettamista!
    Ymmärrän, jos nuori ja kokematon ihminen ei aina huomaa asioiden syy- ja seuraussuhdetta, mutta sitä en kyllä ymmärrä, että samaa on havaittavissa varttuneemmallakin väellä.

    MJO

    Lauri:
    Puun kesäkorjuun kustannukset ovat talvikorjuun kustannuksia korkeammat. Matematiikan mukaan kesäkorjattavan puun kantohinta jää talvikorjattavan puun kantohintaa pienemmäksi. Hintojen suhteet ovat kuitenkin päinvastaiset, kesäkorjattavasta puusta maksetaan korkeaa, talvikorjattavasta matalaa kantohintaa.

    *********************************************************************
    Kait Laurikin ymmärtää kysynnän ja tarjonnan lain? Talvileimikoita tarjotaan enemmän kun ehditään korjata ja kesä ja varsinkin kelirikko leimikoista on pula. Varmaan tämäkin aiheuttaa hintaeroa?

    Jos hinnoittelu olisi toisinpäin. Varmaan Laurikin myisi kesäleimikonsa talvileimikoina? Minä en ainakaan näe siihen mitään estettä, mutta talvileimikon muuttaminen kesäleimikoksi vaatiikin muitakin toimenpiteitä.

    Rane

    Kesäleimikossa firma ostaa puun lisäksi ne olosuhteet,eli tien ja maaston kantavuuden,jotka mahdollistavat sulan maan aikaisen korjuun.Talvileimikosta ne puuttuvat,mikä rajoittaa korjuuajankohdan valintaa ja tämän vuoksi hintakin on huonompi.
    Korruption kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.

    Visakallo

    En nyt sentään aivan puun polkuhinnoista puhuisi, vaikka olenkin joutunut joka metsähehtaarin ostamaan.
    Puun hinta on meillä kuitenkin pysynyt melko vakaana kun sitä vertaa muutamiin muihin maihin tai muihin raaka-aineisiin.
    Metsäteollisuudessa eletään globaaleilla markkinoilla, joten kovin suuria puun hintoja olisi vaikeata ainakaan jatkuvasti saada.

    jees h-valta

    Eipä ole peritty aariakaan ja puuta myydään tämän maan ja maailman eli lähinnä pitkälti markkinatalouden vetoisuuden määrittämällä hintatasolla. On aivan sama kuka ja miksi kutsuu ja sosialismille uhraushan pitäisi kaikille kelvata. Valitan eräät, kyllä me kapitalistin kanssa ja niillä ehdoilla kauppaa tehdään. Ei ole pakko myydä mutta eihän heidänkään ole änkyröiltä pakko ostaa joten harmonia pelaa ja eräät elää mukavasti ja jotkut vetää rättiä silmille kun pelkää päivänvaloakin.

    raivuri

    Olen valitettavasti joitakin kertoja joutunut teettämään hakkuita ns. hankintana. Ja huomannut käteen jäävän reilusti vähemmän. Omana työnä teen osan, mutta siitä tekee kannattavaa muut asiat kuin puusta saatava hinta. Minulle on aivan yksi lysti millä laskukaavalla puusta maksetaan, hinta ratkaisee. Joten jatkan mielelläni helppoa ”korruption” rikastamaa elämääni.

    Metsuri motokuski

    Joo ei paljon kiinnosta sellainen puukauppa jossa puut pitää toimittaa tehtaiden ja sahojen porteille jossa sitten lopullinen tilitys tehtäisiin. Hankkisin koneet ja kuljetukset. Ei kiitos. Voisi jäädä puukaupat aika vähäiseksi.

    Minusta LV saa jatkaa omaa puukauppaansa omalla tavalla mutta mulle edellä oleva malli ei käy.

    Hiluxmetsuri

    Ehkäpä tuossa LVn kirjoituksessa on kuitenkn yksi poitti. Pystykaupassa puun hinta sekoittuu muihin komponentteihin. Myyjällehän tämä on helppoa kun ei tartte miettiä mitään.

    Aktiivisemmalle myyjälle tehtaan portille toimittamisesta ja kaikista edeltävistä vaiheista aiheutuu työtä ja tuskaa. Osaamistakaan ei ehkä ole. Tämä malli johtaisi siihen, että puunmyyjille tarjoaisivat palvelujaan nykyiset korjuuyrittäjät ja puunkuljettajat perien justiinsa sellaisen hinnan kuin katsovat saavansa ja tarvitsevansa. Koneyrittäjien hinnoitteluskaala muuttuisi ja erilaiset olosuhteet ja ajankohdat hinnoiteltaisiin paremmin (ehkä, yrittäjistä ei aina tiedä:) ) Nykyistä tilannetta isojen yhtiöiden epätasa-arvoisessa tarjouskisassa tämä helpottaisi.

    Puun hinta olisi todellinen puun hinta portilla ja korjuukulut olisivat todellisia kuluja verotuksessa vähennettäväksi.

    Minun mielestä tämäkin malli voisi toimia ihan hyvin.

    En tunne pystykaupan historiaa enkä sitä ehkä tarpeeksi hyvin, mutta nykyinen tietojärjestelmäkuvio ei edellämainittua toimintamallia ainakaan estä. Metsänomistajakin saisi kaikki olennaiset korjuu, pätkintä-, konetunti-, taukoaika-, yms. tiedot halutessaan. Big forest ei voisi tuota enää estää.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 106)