Keskustelut Metsänomistus Puun pystykauppa on korruptiota

  • Tämä aihe sisältää 106 vastausta, 28 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 9 vuotta sitten Nimetön toimesta.
Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 106)
  • Puun pystykauppa on korruptiota

    Puun pystykauppa on ristiriidassa talouselämän sääntöjen kanssa. Puuta ostetaan ehdolla, että puunmyyjä vastasuorituksena ostaa korjuutyön puunostajan korjuupalvelulta. Korjuutyön hinta peritään puunmyyjältä pimeästi vähentämällä se puun bruttohinnasta, tehdashinnasta. Puun myyjä ei tiedä bruttotuloaan eikä siitä vähennettyjä kustannuksia. Hän saa tietää vain jäännöksen, jota nimitetään kantohinnaksi (http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/).

    Pystykauppa on todettu korruptioksi arvostetussa englanninkielisessä metsäalan oppikirjassa näin: ”Puun pystykauppa on täydellinen – ehkä paras – korruptiota aiheuttava ja ylläpitävä järjestelmä”.

    Muissa Euroopan maissa ei ole pystykauppoja. Puukaupat ovat tienvarsi- ja tehdaskauppoja ja puun toimittavat jalostajille pääosalta yksityiset yrittäjät.

    Metsäyhtiöiden metsäosastot periytyvät hevoskaudelta, johon aikaan puunhankintaan liittyi kämppien ja hevostallien rakentamista ym. Nykyisin metsäosasto on tarpeeton rasite.

    Pystykaupan korruptio tulee siitä, että metsäosastolta puuttuu liiketaloudellinen tulosvastuu. Vastuuta puunkorjuun kustannuksista ei ole, sillä metsäosasto vähentää kaikki korjuun kulut puunmyyjän bruttotulosta. Vastuuta yhtiön puukustannuksistakaan ei ole, sillä puu luovutetaan tehtaalle hankintakustannuksilla. Puunhankinnan kulut, noin 600 miljoonaa euroa, ovat isännätöntä rahaa, koska maksaja nukkuu. Puunmyyjä ei tiedä, että hän on kustannusten maksaja pystykaupan puunkorjuussa.

    Puunmyyjän bruttotulosta vähennettyjä puunhankinnan kuluja voidaan manipuloida rajattomasti, sillä vähennysten ei tarvitse vastata todellisia kustannuksia.

    Kuluvähennysten manipuloinnilla säädellään jäännöskantohintaa, jolla ohjataan puunmyyjiä haluttuun käyttäytymiseen puukaupoissa. Korkealla jäännöshinnalla palkitaan puunmyyjiä pystykaupoista, avohakkuista ja puun kesäkorjuusta. Matalalla jäännöshinnalla rangaistaan hankintakaupoista, poimintahakkuista ja talvikorjuun vaatimuksista.

    Lauri Vaara

  • Ammatti Raivooja

    Kyllä tässä selvä jatkumo on sitten tämän jälkeen valittaa koneyrittäjien kartellista. Koneyrittäjien ruikutuksesta metsäyhtiöt niistä koneyrittäjiltä aika hyvin turhat voitot pois. Eipä maanomistajilla olisi samanlaista voimaa sanella koneyrittäjille hintoja. Toinen on, että miten kukaan yrittäjä pystyisi sitomaan huikeita velkoja koneisiin kun joka leimikosta pitäisi kilpailla ja kilpailussa olisi isäntien maataloustraktoreita, ja kun isännät ei niin tarkkaan kannattavuuksia laske niin kukaan ei tienaisi mitään ja konekanta näivettyisi. Ne, jotka kunnon koneita ostaa niin kyllähän heillä pitää olla varmuus olla töitä on jatkuvasti ja toiminta varmalla pohjalla eikä sopimus katkolla jokaisen leimikon jälkeen. Maataloustraktorit, anna mun kaikki kestää.

    Lauri Vaara

    Korpituvan Taneli: ”Kyllähän pystykaupan ja hankintakaupan hinnoissa on selvä ristiriita, mutta minkäs teet?”

    Vastaus on pystykaupan lopettaminen. Kun ei ole pystykauppaa, ei ole pystykaupan hintaakaan eikä ristiriitaa sen ja hankintahinnan välillä.

    Lauri Vaara

    Nimimerkki MJO kaipaa valaisua korruption väitteeseen.

    Korruptio ei rajoitu vain lahjuksien antamiseen ja vastaanottamiseen. Korruptio hakusanalla löytyy Wikipediasta muun muassa Vaasan yliopistossa tehty tutkimus ” Epäeettisestä tuomittavaan: korruptio ja hyvä veli-verkostot Suomessa”. Sen nimi kertoo, että on monenlaista ja eettisyydeltään monentasoista korruptiota.

    Pystykaupan korruptiolle olen esittänyt perusteluja Uuden Suomen blogissa ”puun pystykauppa on korrutiota” (http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204161-puun-pystykauppa-on-korruptiota)

    Perustelut pystykaupan korruptiolle löytyvät samasta englanninkielisestä metsätalouden oppikirjasta, jossa pystykauppa on todettu täydelliseksi, ehkä parhaaksi korruptiota aiheuttavaksi järjestelmäksi (Sundberg, U & Silversides, C.R.1987. Operational Efficiency in Forestry, s. 17).

    Visakallo

    Joka tänä päivänä esittää maataloustraktoreita laajemmassa mitassa puunkorjuuseen, on kyllä kadottanut johonkin viimeiset 20 vuotta.
    Suurikokoinen peltotöihin tehty traktori ei kyllä sovellu metsäkoneeksi kuin uudestaan rakentamalla ja vielä renkaatkin vaihtamalla.
    Sitäpaitsi Suomessa on nykyisin enää niin vähän maatalousyrittäjiä, että olisi täysi mahdottomuus heidän korjata niitä puumääriä mitä vuodessa tarvitaan.
    Puunjalostuslaitosten tiukat ympäristömääräykset myös sanelevat sen, että puuta on toimitettava tuoreena tehtaille ympäri vuoden.
    Miten se onnistuisi maatalousyrittäjien toimesta keväästä talventuloon?
    Olisiko joillakin nyt ihan oikeasti jo aika tulla tähän nykypäivään, vai olisiko sitten parempi kokonaan pysytellä sitten muistojen hämärässä?

    Rane

    Laurin väitteissä voi olla jotain perää.Rane kun on viime aikoina tehnyt pelkkiä hankintakauppoja niin eipä ole pipoja saatikka lippalakkeja jaettu.Pikkuisen lisää korruptiota hankintoihinkin,kiitos.

    jees h-valta

    Lauri Vaaran olisi ehkä aika myös tarkistaa onko joku muu metsänomistaja sitä mieltä että pystykauppa tulisi lopettaa.
    Uskon että ajatus on aivan yhtä kuollut muidenkin mielestä kuin minun. Totta ihmeessä pysty-ja hankintakaupassa on hinnanero ja ristiriita mutta harvapa niitä moton perään alkaa kantamaan tienvarteenkaan sillä erotuksella.

    jees h-valta

    Jaaha, ja olipa reipasta tekstiä R.R:ltä. Ja mitähän siitäkin tulisi?

    Hiluxmetsuri

    Niin. Metsäyhtiöt ulkoistavat taseestaan kaiken ydinliiketoimintaan kuulumattoman. Vain sellupata ja valvomo jäävät?

    jees h-valta

    Uskoisin että aivan yhtä suuri kauhistus olisi täällä jos meidän pitäisi ruveta rahtaamaan puitamme ympäri suomea jatkojalostukseen.
    Kun on hyvä ja järkevä tapa kehitetty voidaan olla jopa ylpeitä edistyksellisyydestämme. Kun kuitenkin olemme näissä metsäasioissa selkeästi edelläkävijämaa on ehkä hiukan kornia haeskella oppeja metsätalouden ”kehitysmaista”.

    MJO

    Ristolle

    Ei nämä myyntitavat, joita käytetään niissä 3ssa maassa ole suomessakaan kielletty. Vai onko?

    Jos suomessa on pienet tilakoot (30ha), niin ne ovat pieniä. Vai pitäisikö nekin lailla kieltää?

    Tämä on ihme maa. Jos jonkun mielestä paras toimintatapa ei ole maassa suosituin, niin muita toimintatapoja pitäisi hänen mukaan rajoittaa tai jopa lailla kieltää. Täten hänen mieleisestä toimintatavasta tulisi myös yleisesti suosituin ja hyväksytyin.

    Ei tässä maassa ole jo tarpeeksi rajoituksia ja kieltoja? Minusta niitä on liikaa.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 106)