› Keskustelut › Metsänomistus › Puun pystykauppa on korruptiota

  • Tämä aihe sisältää 106 vastausta, 28 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 9 vuotta sitten Nimetön toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 106)
1 2 3 … 9 10 11

  • Puun pystykauppa on korruptiota

    Lähetetty: 7.10.2015, 18:12

    Puun pystykauppa on ristiriidassa talouselämän sääntöjen kanssa. Puuta ostetaan ehdolla, että puunmyyjä vastasuorituksena ostaa korjuutyön puunostajan korjuupalvelulta. Korjuutyön hinta peritään puunmyyjältä pimeästi vähentämällä se puun bruttohinnasta, tehdashinnasta. Puun myyjä ei tiedä bruttotuloaan eikä siitä vähennettyjä kustannuksia. Hän saa tietää vain jäännöksen, jota nimitetään kantohinnaksi (http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/).

    Pystykauppa on todettu korruptioksi arvostetussa englanninkielisessä metsäalan oppikirjassa näin: ”Puun pystykauppa on täydellinen – ehkä paras – korruptiota aiheuttava ja ylläpitävä järjestelmä”.

    Muissa Euroopan maissa ei ole pystykauppoja. Puukaupat ovat tienvarsi- ja tehdaskauppoja ja puun toimittavat jalostajille pääosalta yksityiset yrittäjät.

    Metsäyhtiöiden metsäosastot periytyvät hevoskaudelta, johon aikaan puunhankintaan liittyi kämppien ja hevostallien rakentamista ym. Nykyisin metsäosasto on tarpeeton rasite.

    Pystykaupan korruptio tulee siitä, että metsäosastolta puuttuu liiketaloudellinen tulosvastuu. Vastuuta puunkorjuun kustannuksista ei ole, sillä metsäosasto vähentää kaikki korjuun kulut puunmyyjän bruttotulosta. Vastuuta yhtiön puukustannuksistakaan ei ole, sillä puu luovutetaan tehtaalle hankintakustannuksilla. Puunhankinnan kulut, noin 600 miljoonaa euroa, ovat isännätöntä rahaa, koska maksaja nukkuu. Puunmyyjä ei tiedä, että hän on kustannusten maksaja pystykaupan puunkorjuussa.

    Puunmyyjän bruttotulosta vähennettyjä puunhankinnan kuluja voidaan manipuloida rajattomasti, sillä vähennysten ei tarvitse vastata todellisia kustannuksia.

    Kuluvähennysten manipuloinnilla säädellään jäännöskantohintaa, jolla ohjataan puunmyyjiä haluttuun käyttäytymiseen puukaupoissa. Korkealla jäännöshinnalla palkitaan puunmyyjiä pystykaupoista, avohakkuista ja puun kesäkorjuusta. Matalalla jäännöshinnalla rangaistaan hankintakaupoista, poimintahakkuista ja talvikorjuun vaatimuksista.

    Lauri Vaara

    Tekijä
    Lauri Vaara
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • mehänpoika 7.10.2015, 19:00

    Voi olla niinkin! Minä en ole joutanut tuota niin tarkkaan ajattelemaan.

    Puun pystykauppa on mielestäni hyvin vaivaton tapa saada leimikko markkinoitua ja tehtaan teriin. Kaupassa toteutuva motomitta luovutusmittana on kätevä ja säästää työläät muut mittaukset.

    Vain runkojen katkonnan toteutus lähinnä vanerikoivun ja männyn osalta voi valvomatta aiheuttaa rahallisia menetyksiä. Raakapuun tarve eri puutavaralajeissa kun voi nopeastikkin muuttua. Puun pystykauppa kun voi kestää joskus parikin vuotta.

    Visakallo 7.10.2015, 19:31

    Luin tuon saman kirjoituksen jostain toisesta lehdestä. Tämänkertaisesta versiosta oli jo sentään jätetty maataloustraktorit pois.
    Eikö Lauri Vaara ole huomannut, että nykyisin huomattava osa puusta korjataan mhy:n tai jonkun muun ei-puunostajan korjuupalvelun toimesta, eli ns. hankintakauppana?

    Anton Chigurh 7.10.2015, 20:39

    Viimeinen virke pitää valitettavasti paikkansa. Selityksiä kuuluu. Mutta ei mene minun kohdallani läpi. Minulle tunnustetaan suoraan, että ”ainahan teitä puuntuottajia huijataan”.

    jees h-valta 7.10.2015, 20:42

    Marginaaliilmiöillä ei kyllä ole tuossa asiassa vaikutusta vaikka puuntakunen niin kuvitteleekin tuossa hiukan hmm. mhy-lumouksessaan. Kyllä ne määrät korjataan juuri pystykauppoina ja hyvä niin. Helppo ja selkeä ja vakiintunut kauppatapa josta ei juuri muuhun ole siirtymää näkyvissä. Aivan sama noin yleisesti mitä muualla teuhtaroidaan. Suomi on aivan eri sarjassa painiva metsämaa joka ei juuri nyt voi alkaa temppuilla millään toimimattomilla kokeiluilla vaan tehoja lisää vaan ja aukkoa aukon viereen niin maa nousee uuteen kiitoon.

    Metsäkupsa 7.10.2015, 20:44

    Otsikosta jo arvasin,että ikinuoren Lauri Vaaran keskutelun avaus on,joskin entisin eväin,ilman isäntälinjan traktoreita.Suomessa on onneksemme vielä useampia toimijoita metsässä,enkä usko heidän kaikkien olevan ”korruptio” ringissä.Pystykauppa on sodan jälkeen puulle kantohinnan tuonut,sitä ennen piti puut tien/radan varteen hankintahaka,(hevospelit)jotta rahaa puista rupesi lohkeamaan.

    Visakallo 7.10.2015, 21:02

    Joskus vähän tuntuu siltä, että asuuko Jesse ollenkaan Suomessa?
    Miten muuten voisi olla niin tietämätön puukaupan nykytilanteesta?

    Metsuri motokuski 8.10.2015, 11:42

    Lauri Vaara voi hakkuuttaa metsänsä kenellä urakoitsijalla tahtoo. Kunhan hakattu puutavara täyttää ne laatuvaatimukset jotka puulle on asetettu.

    Nyt vain tahtoo olla niin että isännän tekemät hankintapuut eivät täytä yhtiöiden laatuvaatimuksia. Toinen seikka on hankintapuiden toimitukset. Ne kun eivät välttämättä ole yhtäpitäviä tehtaan toimituksien kanssa. Jokaiselle puuerälle on sovittu tietty ajankohta kun tehdas ottaa ne vastaan. Sen vuoksi ollaan menty yhtiön edustamien urakoitsijoiden työhön.

    Jokainen joka haluaa metsäänsä myydä voi esittää toiveensa hakuutavasta sekä urakoitsijasta tai jopa omasta työstä hankintakauppana kunhan hakattu materiaali on silloin tienvarressa kun yhtiö sen haluaa

    Timppa 8.10.2015, 11:53

    Joltakin hakkuutyömaalta voi puuta lähteä vaikkapa kahdeksaan eri osoitteeseen. Miten voisin homman organisoida ja millainen souvi olisi keskustella eri puun vastaanottajien kanssa toimitusajoista ja laadusta.

    Markkinat ovat asian ratkaisseet pudottamalla hankintatukkien hinnat jopa alle pystypuun hinnan, koska laatutasoon tai toimitusaikoihin ei voi luottaa. Kuitupuu on eri asia ja siitähän saattaa sada jopa korjuukustannukset.

    A.Jalkanen 9.10.2015, 13:57

    Jos korjuun kilpailuttaminen ja teettäminen itse olisi selvästi kannattavampaa kuin pystykauppa, se olisi varmaan yleistynyt jo, joko omana työnä tai mhy:n työlajina? Olisi ehkä tervetullutkin kokeilu, jos mhy:ssä tarjottaisiin korjuun kilpailutusta. Mhy:n oma korjuupalveltu voisi tietysti myös tehdä tarjouksen.

    Eli kun nyt kilpailutetaan yhteen koplattuna puun kantohinta plus korjuu, voitaisiin kilpailuttaa erikseen kantohinta ja korjuu. Jos nämä tulevat eri toimijoilta, on kyseessä hankintakauppa, ja jos ne tulevat samalta, on kyseessä pystykauppa (korjuun hinta näkyisi hakkuusopimuksessa).

    Ainut isompi epäkohta mitä näen pystykaupassa, on sen aikaansaama tarve katkonnan valvontaan. Jos taas katkonnan kontrolloisi täysin, eli teettäisi tai tekisi itse, olisi ehkä hankalaa kaupata puutavara. Ainakin ostaja olisi oltava tiedossa ennen hakkuuta, että voisi sopia mitoista.

    Asiaa helpottaisi, jos mitoista ei tarvitsisi sopia tarkkaan, ainoastaan tukkiosan, kuituosan ja energiapuun hinnoista ja tukki/kuitu läpimittarajasta. Puun ostaja saisi katkoa mielensä mukaan, kunhan maksaisi sovittuun rajaan saakka tukin hinnan. Tukki/kuitu jakoa saisi sen jälkeen muutella vapaasti markkinatilanteen mukaan.

    jees h-valta 9.10.2015, 18:54

    Varmaan erittäin sopivaa ja soivaa mhy.lle koska asioiden lisää vaikeuttaminen saisi aikaan varmemmin valtakirjoja kun pitää kilpailuttaa sitä ja tätä ja käsitteitä vain lisää sekoittaa.Yksinkertaisesta puukaupastakin saattaa saada monimutkaisen ja hyvän väliportaan rahastusmuodon joka varmasti syö ne erittelyn eväät tyynni tarkkaan.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 106)
1 2 3 … 9 10 11