› Keskustelut › Puukauppa › Puun ostajan kauniit puheet

Esillä 6 vastausta, 51 - 56 (kaikkiaan 56)
1 2 3 4 5 6

  • Puun ostajan kauniit puheet

    Lähetetty: 24.11.2017, 20:12

    Sattuipa eräässä pohjois-suomen kunnassa. Pyysin tarjousta kirjallisesti, liitteenä uuni tuore metsäsuunnitelma. Pääosin asfaltti tien varressa oleva, noin 1500 m3 pääte/kasvatus hakuu kohde. Pääosin kesä korjuu kohde. Tarjouspyynnöt lähetin Keiteleelle, Pölkylle, Storalle ja Metsä Groupille. Pyysin heidän tarjouspyynnön saatuaan, pikaisesti vastaamaan tarjoavatko. Keitele ja Stora ilmoitti tarjoavansa. Pölkky ja MG ei vastannut mitään. Tarjousajan puitteissa, joka oli kolme viikkoa, tarjouksen jätti ainoastaan Stora. Nyt tuntuu siltä, että en ole arvostettu puun myyjänä näille kolmelle. Omassa työssäni kysyn päivittäin tarjouksia sekä myös annan tarjouksia. En minä voi näin epä kunniottavasti kohdella asiakastani tai palveluntuottajaa joka minulle tarjouksen antaa.

     

     

    Tekijä
    Varsi
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Puuki 25.2.2018, 13:59

    Avohakkuulla ja harvennuksella on tietysti eri taksat. Mutta jos avohakkuulla samalla ajomatkalla taksaporras vaihtuu  100 l välein , niin turhan korkea on porrasväli.  Metsähallituksen taksatkin muuttuu  5 – 50 l  välein riippuen keskijäreydestä.

    Tuossa em. tapauksessa keskijäreys oli avohakkuulla n. 100 l ostajan arviota suurempi.

     

    metsä-masa 25.2.2018, 16:21

    Ilmeisesti tiheällä järeysvalikolla on suurempi merkitys kun hakataan paljon ensiharvennus- ja energiapuu leimikoita. Päätehakkuuta tekevä moto hakkaa 50- 60000 m3 / vuosi, siellä luokkarajat hyvittää puolin ja toisin pitkäkestoisessa urakoinnissa.

    Varsi: Eipä tunnu puunostajat arvostavan asiakkaitaan, jos ei tarjouspyyntöön vastata ollenkaan. Olen samaa mieltä nimimerkin kanssa, että kaikkia tarjouksen pyytäjiä tulisi kohdella tasapuolisesti, siitä voisi olla apua hankittaessa puuta seuraavaan kauteen.

    Metsuri motokuski 25.2.2018, 16:35

    Ilman muuta noilla taksarakenteella on paljonkin merkitystä. Jos sahayhtiön urakoitsija tekee sopimuksen päätehakkuutaksoilla ja niillä saatavilla moteilla ja keskijäreydellä niin taksapohjan pääpaino on sitten niissä. Yleensä harvennuksia on niin vähän että sillä ei ole kovinkaan suurta merkitystä ansiotasoon joten taksarakenne ei huomioi juurikaan harvennuksia.

    Kun sitten sahayhtiö kiihdyttääkin ostoja harvennuskohteisiin sen vuoksi että yhtiö on aloittanut  voimakkaamman vaihtokaupan selluyhtiön kanssa niin taksarakenne muuttuukin yrittäjälle negatiiviseksi kun harvennuskohteet lisääntyvät. Ilman muuta tämä aiheuttaa uudet neuvottelutarpeet. Tahtoo vain olla niin että yhtiöt eivät mielellään sopimuspohjia aukaise kesken sopimuskauden. Siinä sitä neuvottelua urakoitsijoille onkin ja perustelutkin ovat uusille sopimuksille.

    metsä-masa 25.2.2018, 17:13

    Sopimiskauden sisällä ei ilmeisesti tapahdu muuta vaihtelua kuin polttoaineen hinnasta johtuvat tarkistukset.

    Uuden sopimuksen neuvottelukin on varsin haastava, siinä voi olla tarjolla jopa heikompi versio, tai entinen taksa joka sisältää yrittäjälle uusia lisätöitä leimikolla.

    Kyllä Väli- Suomessakin sahureiden ostokiinnostus on siirtynyt lisääntyvästi harvennuspalstoihin, jonne yrittäjät on hankkineet pienempää ja käyttökustannuksilta edullisempaa kalustoa.

    Puuki 26.2.2018, 08:24

    ” Päätehakkuuta tekevä moto hakkaa 50- 60000 m3 / vuosi, siellä luokkarajat hyvittää puolin ja toisin pitkäkestoisessa urakoinnissa. ”

    Niinhän se käynee kun hakattavaa on paljon. Eri asia on kun korjuuta tehdään yksityisille mo:lle. Sama asia kuin ensiharvennuksissa ; nykyään paremmista leimikoista maksetaan (tai ainakin pitäisi maksaa) vähän parempaa yksikköhintaa kuin pienen keskikoon hoitamattomista.

    wanhajätkä 27.2.2018, 09:28

    MG tukit menee enimmäkseen Stora Ensolle. Mutta Äänekoski nielee sellua. On kyllä pysynt kilpailukykyisenä. Keitele ja Pälkky tarjoavat hyvin tukkileimikoista. Pölkky voitti edellisen kierroksen. Enson kanssa en ole päässyt koskaan yhteistyöhön. Syytä en tiedä. Kovin haluttomasti edes tarjoavat. Johtuneeko vieläkin entisestä savujaosta?

    Jessen selitys on aina Pohjoinen. Puu on mennyt aina kaupaksi. Jotenkin tuntuu että meillä on täällä paljon vähemmän ulkoisia tekiöitä haittaamassa puun kasvatusta kuin etelässä. Mielensäpahoittajia on ainakin vähemmän.

    Miten se menikään; tosi, epätosi, valhe, emävalhe, tilasto, tilaston tulkitsija Jees.

Esillä 6 vastausta, 51 - 56 (kaikkiaan 56)
1 2 3 4 5 6