Keskustelut Puukauppa Puun ostajan kauniit puheet

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 56)
  • Puun ostajan kauniit puheet

    Sattuipa eräässä pohjois-suomen kunnassa. Pyysin tarjousta kirjallisesti, liitteenä uuni tuore metsäsuunnitelma. Pääosin asfaltti tien varressa oleva, noin 1500 m3 pääte/kasvatus hakuu kohde. Pääosin kesä korjuu kohde. Tarjouspyynnöt lähetin Keiteleelle, Pölkylle, Storalle ja Metsä Groupille. Pyysin heidän tarjouspyynnön saatuaan, pikaisesti vastaamaan tarjoavatko. Keitele ja Stora ilmoitti tarjoavansa. Pölkky ja MG ei vastannut mitään. Tarjousajan puitteissa, joka oli kolme viikkoa, tarjouksen jätti ainoastaan Stora. Nyt tuntuu siltä, että en ole arvostettu puun myyjänä näille kolmelle. Omassa työssäni kysyn päivittäin tarjouksia sekä myös annan tarjouksia. En minä voi näin epä kunniottavasti kohdella asiakastani tai palveluntuottajaa joka minulle tarjouksen antaa.

     

     

  • oksapuu

    Hommassa on riskinsä…

    Jotain vuosi sitten tarjosin vastaavaa erää käteispuuta tienvarressa, kylmästi ilmoittivat että emme osta…

    Ja myyjä oli sentään soppari asiakas.

    wanhajätkä

    Jätkä, kerro lisää en tiennytkään että vapaamuurarit tekee puukauppaa ja sorvaavat lakeja. Pittääpä olla yhteydessä….tunnen muutamia…

    harrastelija

    Onko Timppa yhteismetsässä vai metsäyhtymässä ?

    Polkylle kelpaa osin myös kuitukin toisen harvennuksen ja päätehakkuun yhteydessä. Kuituhan on sahayhtiölle vaihtoväline, samoin kuin kuituyhtiölle tukki, ellei omaa sahaa ole lähellä.

    Timppa

    Yhteismetsässä.

    Kaiketi kaikille sahoille kelpaa kuitukin toisen harvennuksen yhteydessä, koska saavat tukkiakin.  Ongelma taitaa olla yleensä korjuuketjuissa, joiden kapasiteetti ei aina riitä harvetamisiin.  Aiemmin sahoilla oli myös joskus vaikeuksia saada kuitupuu pois käsistään.  Nyt luulisi tilanteen helpottuneen.

    Metsuri motokuski

    Timppa: Ongelma taitaa olla yleensä korjuuketjuissa, joiden kapasiteetti ei aina riitä harvetamisiin.

    Tuollaista kapasiteettivajausta en ole vielä kuullutkaan. En ole vielä nähnyt yhtään sellaista kouraa motossa jolla ei pysty harventamaan. Jos kouran leveys on maksimissaan 1,5 m niin harvoin harvennuksessa jätetään puita tuon tiheämpään.

    Rane2

    Tarkoittanee että korjuuketjujen määrä on mitoitettu tuottamaan tietty määrä tukkeja ja jos niillä tehdään harvennuksilta kuitua niin sahan kenttä tyhjenee väkisellä.

    Timppa

    Sitä juuri tarkoitin, että sahojen koneketjut on mitoitettu omiin tarpeisiin.  Tekevät pakosti harvennuksia, jos tukin tarve on pientä.

    Metsuri motokuski

    Enemmänkin lienee kyse siitä että kuinka metsäkoneketjuja ohjataan ostajan puolelta. Nyt näyttää olevan villityksenä se että sahayhtiötkin alkavat ostamaan harvennuksia enenevissä määrin. Ajatus on siinä että näin saadaan vaihdettua puuta selluyhtiöiden kanssa. Selluyhtiöillä on nyt niin hyvä ”buusti” että kuidulla on tarvetta. Sahayhtiöt haluavat vastaavasti tukkia jota saavat vaihtokauppana selluyhtiöiltä. Ainahan tätä vaihtokauppaa on ollut mutta yleensä sahayhtiöt eivät ole olleet kiinnostuneita kuituvaltaisisista leimikoista. Nyt on toisin jos leimikko vain sijaitsee sopivalla paikalla.

    Sen tiedän että sahayhtiöiden korjuupuoli ei ole kovinkaan lämmennyt ajatukselle kun taksoitus on suunniteltu päätehakkuiden varaan. Nyt kun hakkuukohteiden puulajikoot muuttuvat radikallisesti niin taksoitus onkin pielessä. Tästä on paljon ollut puhetta etenkin korjuuyrittäjien keskuudessa.

    Puuki

    Eikös ne hakkuutaksat erilaisille leimikoille ole melko yleisesti saatavilla ja tarkistettavissa, jos on aihetta . Eri yhtiöillä voi tietysti olla erilaiset käytännöt ja sopimukset.

    Yksityinen firma, joka korjasi ja osti puut viimeksi tekemästä omasta leimikosta ei hyväksynyt  korjuutaksaan muutosta, kun ehdotin sitä ennen kaupantekoa puuston hyvän keskijäreyden perusteella. Kaupat tuli silti tehtyä mm. sopivien  mitta-laatuvaatimusten vuoksi. Jälkeen päin ostaja kyllä myönsi että keskijäreys oli ollut suurimmalla osalla leimikosta n. 1/3-osan tavanomaista suurempi. Puun hinnassa olisi siten ollut n. 1,5 €/m³ korotusvara.

     

    metsä-masa

    Motoyrittäjien taksarakenne ei ole aivan sama kaikilla puunostajilla, vaikka kalustoltaan työt tehtäisiin saman merkkisillä, kokoluokan ja ikäisellä kalustolla. Yleinen taksapohja sisältää taksan avolle, järeydestä esim. 50- 601 + litraa, tilitysvaiheessa taksa porrastuu 100 litran välein järeysluokan mukaan.

    Lisät sisältää erikseen harvennus, maasto, matka, erikoispuulisät, lumilisät ja + muut yrittäjälle sovitut työt leimikolla.

    Sahureiden konekapasiteetti on mitoitettu lähinnä sen  puumäärään mukaan joka sillä kaudella on ajateltu jalostaa. Lisäkaluston tarve syntyy silloin kun on aiottu ostaa ja hakata esim, harvennuksilta lisä määriä.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 56)