Pete jo ketjun alussa kiteytti laatuun liittyvän asian. Kun nykyään puuta on metsissä huomattavasti enemmän kuin ennen, vaihteluakin löytyy. Ja koska ihmisen mieli toimii kuten toimii, vertailu entisaikojen tilanteeseen on vaikeaa.

Tehokkuusajattelustakin olen eri mieltä. Kannattavuus ei ole mitenkään huikeaa puuntuottamisessa, joten parannettavaa löytyy. Mutta kuten metsänhoidon kehitystä tarkastelemalla huomataan, ei tehokkuuden tarvitse olla vastakohta luontoarvoille tai puun laadulle. Toki huonolaatuista mäntyä voi kasvattaa tehokkaasti (paljon kuutioita/aikayksikkö), mutta ei se ole ainoa nykyaikainen tapa. Se on vain eräs tapa.

Itse olisin tuossa haastattelussa korostanut huolta nykyajan muodista, jossa ei anneta luonnon kiertokululle sille kuuluvaa arvoa. Taustalla on tietysti ainakin osittain hirvi, joka rajoittaa lehtipuuvaiheen käyttöä päätehakkuun jälkeen.

Metsänvartijan kanssa olen myös eri mieltä toimivista kasvatustavoista. Vaikka ajourat vievätkin n. 20% kuvion pinta-alasta, vaikutus puuston kasvuun on vain puolet tuosta. Ja koska tuotantolaitos pitää olla kunnossa, lasken ajourat perusedellytykseksi. Pinta-alaa ei koskaan ole tarpeeksi, siksi tilakaupat ovat aina ajankohtainen asia. Ajourista luopumalla en sitä kompensoi. Tässä on sekin puoli, että leimikot pitää saada mahdollisimman isoiksi, joten ajourattomat kuviot sotivat tätä ajatusta vastaan tehokkaasti. Mutta minun tavoitteena ei olekaan maksimaalinen puuntuotos ja valiorunkojen järeyttäminen, vaan taloudellinen kannattavuus.

Nuo ajo- ja hakkuutaksat ovat aina kahden väilisiä neuvottelutuloksia. Ne vaihtelevat eri urakoitsijoiden väillä jonkin verran riipppuen yhtiöistä ja urakoitsijoista. Alueurakoitsijoilla taksat saattavat olla hieman paremmat kuin yhden – kahden koneen ketjuilla. Sen vuoksi aukotonta taulukkoa ei voi antaa. Suunta voisi olla vaikka seuraava:

Hakkuu
– alle 50 litraa 18 € motti
– 50 – 70 litraa 17 € motti
– yli 100 litraa 12 € motti
– aukko noin 5 – 6 € motti
Ajo
– harvennus 5 – 6 € motti
– aukko n 4 € motti

matkasta tulee sitten jonkimoinen sentti korotus. Yleensä se on 0 – 300 m 0 – korotus je sen jälkeen joitakin senttejä lisää.

Tämä vain suuntaan antava hinnoittelu

Profi40 on varmasti ihan ok moto harvennuksille, mutta en näe siinä oleellista eroa muiden valmistajien keskiraskaisiin motoihin. Painoa on työkunnossa ehkä muutama tonni vähemmän kuin yleisimmissä keskiraskaissa motoissa. Keskiraskas päätehakkuumoto menestyy hyvin myös ensiharvennuksella jos raivaukset on tehty ajallaan ja poistettavat puut eivät kasva puskissa, joihin yksi runko joudutaan kuitenkin jättämään.

10m ulottuvuudella tulee fysiikan lait vastaan ja on parempi, että kone pysyy mahdollisimman tukevasti paikallaan. Vääntövarsi on melkoinen. Pehmeille maille ei parane mennä kuin talvella. Hyväksyn alhaisemman puunhinnan kunhan oikeasta korjuukelistä vain pidetään kiinn. Korpikuusikoiden käsittelyssä on tärkeää, että metsänhoito on tehokasta. Yksi harvennuskerta on maksimi ja se tarkoittaa, että mitään energiapuuvaihetta en päästä syntymään. En päästä muillekaan kuvioille, mutta erityisen tarkkana olen korpikuusikoissa. Erityisen törkeää on riittävä poistuma, se varmistaa myös riittävän havutuksen.

Koneen kuljettaja on paljosta vastuussa. Hän tekee puitteet myös ajokoneelle. Ajokoneen osalta olennaista on oikea telavarustus ja se ettei samoja uria joudu ajamaan usemapaan kertaan. Kuorman paino ei ole niin olennainen asia.

Laatutyvillä on kyllä omat markkinansa, mutta valitettavasti tilanne vaihtelee valtakunnan eri osissa.
Laatutyvien lisäksi erittäin tärkeää on, että rungot katkotaan niin, että tukkiosuus saadaan mahdollimman suureksi. Tämä taas ei onnistu, jos puunostajalla ei ole tarpeeksi lyhyitä katkontamittoja käytössä. On valitettavan yleistä, että lyhimmät pituudet ovat neljän metrin tietämissä. Tämä johtaa väistämättä tilanteesee, jossa tukkiosuus jää pienemmäksi kuin se voisi olla.

Hottopuu on varmasti ihan hyva puukuitu pohjaisissa eristemateriaaleissa. Ikkunapokiin ja ovenkarmeihin hitaasti kasvanut manty edelleen paras vaihtoehto. Alumiinipokat ja karmit on ”huolto vapaita”, laiskalle oiva vaihtoehto. Huoltovapaus tarkoittaa yleensakin noissa ettei niita voi eika kannata huoltaa. Kun 25:n elinkaari on lopussa, ne vaihdetaan uusiin. Siihen mennessa alumiinipokaisten ikkunoitten tiivisteet on rapistuneet ja eristava tyhjio havinnyt. Pokilla ei ole tarkoitus eristaakaan. Ne vaan pitaa ”klasit” paikoillaan. Markkinamiesten myynti kikkoja.