Keskustelut Puukauppa puun katkonta uudistuu

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 185)
  • puun katkonta uudistuu

    Yhteiskunta jatkaa kokoomuslaisen maa- ja metsätalousministerin aloittamaa positiivista uudistuslinjaa metsäalalla. Ensin saatiin uusi metsälaki, nyt on ehdolla uusi katkona- ja hinnoittelumetodi. Toteutuessaan se palkitsisi laatupuun kasvattajaa, onhan tukin järeys yksi tekijä puhuttaessa sahapuun laadusta. Uudessa systeemissä puun järeys luokiteltaisiin neljään luokkaan, tämä johtaisi automaattisesti parempaan hintaan järeällä tukilla.

  • Pete

    Se on aivan sama tiputtaako 2000kpl/ha tiheyteen tai 1000-1300kpl/ha tiheyteen jos lähtötilanne on +4000kpl/ha. Puut ovat honteloita, latvukset supistuneet liikaa (varsinkin koivulla ja männyllä) ja juuristo ei ole kehittynyt samaan tahtiin pituuden kanssa. Seurauksena tarpeettomia lumi- ja tuulituhoja. Toki jos harvennuksen tekee aidosti taimikonharvennusmielessä, niin lopputulos voi olla parempi. Tällöin täytyy kuitenkin harventaa valtapituuden ollessa reippaasti alle 10m, jotta jäävä puusto ei ole honteloa jne. Alle10m pituisesta puustosta ei kertymä kuitenkaan voi olla kovin kummoinen ja poistettavat rungot ovat varsin laihoja. Ja kaupan päälle saa nuoreen metsäänsä ajourat joiden suojana ei kovin kummoista hakkuutähdemattoa ole kun ei ole sitä poistumaakaan…

    Ja miten se biotalous suhtautuu huonosti kuorittuvaan puuhun ja voiko sinne biotehtaan tuuttiin työntää mitä tahansa puuvartista? Tähän olisi hyvä saada jotain faktatietoakin vai kirjoitteletko sinä pelkästään mutu-pohjalta…?

    Rane

    Yhteisymmärrys alkaa syntyä.Kun palstan motokuskit lupailee että ylimääräisiä tuntilaskuja ei kirjoitella ja korjuujälkikin tulee paranemaan niin suunta on oikea.

    jees h-valta

    Petelle totean vain ettei se ole edes vielä ajankohtaista tietää mitä biolaitos syö. Mutta senverran kyllä tiedetään että kaikki osat hyödynnetään puusta. Tuskin he bambuja suomessa pyytävät. Eli laitoksen suunnittelijat kyllä tietävät täällä kasvatettavat joten kun paljon tarvitaan massaa on myös raameja venytettävä ainakin alkuvuosina. Niitä huolia on kyllä alan lehdissä jo isotkin herrat julkituoneet että puuta pitää sitten löytyä ja tasaisesti. Tulee pula kuidusta ja sen tekijöistä laitosten alkuvuosien ajoon. Jos vielä itä lyö rajat kiinni niin jopa laitoksen rakennustyöt saattavat olla uudelleen pohdittavina. Mutta suunta oikea kun saamme tehdasta kuidulla ruokkia.

    kuusessa ollaan

    Rane kirjoitti:”Yhteisymmärrys alkaa syntyä.Kun palstan motokuskit lupailee että ylimääräisiä tuntilaskuja ei kirjoitella ja korjuujälkikin tulee paranemaan niin suunta on oikea.”

    Siis koska koneyrittäjä on lähettänyt tuntilaskun suoraan metsänomistajalle, ollessaan metsäyhtiön tekemän puukaupan korjuun suorittajana???

    Silloin ymmärrän laskun saamisen, jos on tehty jotain metsänomistajan halujen mukaisia lisätöitä, kuten latvojen karsimisia ja omaan käyttöön jäävien leppien hakkaamista.

    Ammatti Raivooja

    Mä oon tässä mättäny +4000 siemenestä syntynyttä 8-10 metristä männikköä raivurilla nurin ni puut ei maaperästä johtuen ole mitenkään honteloita mutta vihreätä osaa voisi olla enemmän. Laatu on tosi hyvä mutta jos haluais ensiharvennukseen asti sen lähelle 4000 ni ne pitäs kyllä olla tasavälein.

    suorittava porras

    #”Silloin ymmärrän laskun saamisen, jos on tehty jotain metsänomistajan halujen mukaisia lisätöitä, kuten latvojen karsimisia ja omaan käyttöön jäävien leppien hakkaamista.#”
    Kyllä ne alle 60-litraiset kepikot kuuluvat samaan kastiin . : )

    Laskutus on ehkä vähän huono ilmaus Asia olisi ilmaistava paremminkin niin , että liian pieniläpimittaisten tai erityisehdoin korjattavien kohteiden työn hinnoittelu perustuisi nykyistä enemmän todellisiin aiheutuneisiin kustannuksiin . Se on sitten yhtiön asia , pudottaako leimikon kantohintaa aiheutuneiden lisäkustannusten verran . Tämä voisi toimia yhtenä signaalina metsänomistajalle siitä , millaista raaka-ainetta yhtiö haluaa . Saataisipa ennakkoraivauksiinkin tulla paremmin tehoa , kun pystyyn jätetyt korjuun kannalta liian pienet läpimitta- ja tilavuusluokat pudottaisivat kantohintaa.

    jees h-valta

    Voi suorittava sun haaveitas!
    Kun se kauppahintakin on siellä kauppasopimuksessa puulajeittain mainittu. Ei niitä niin vain muutella, usko jo!

    jees h-valta

    Ja metsänomistajahan saa huonomman kantohinnan ensiharvennukselta ja reippastikkin huonomman. Se on juuri sitä pieniläpimittaisen kompensaatiota. Näihin päiviin asti kuten hinnastosta näemme on ero kyllä tosi huomattava.
    Uskonkin että kuitupuupulan (tulevan) myötä hinnat sen kun tasoittuu.
    Uskon että kertymä vaikuttaa vastaisuudessa enemmän myös ensiharvennuksen kuutiohintaan. Ja positiivisesti.

    jees h-valta

    Nyt jo muuten eletään aikoja jolloin lehtisellu on joutunut korvaamaan havusellua ja myös sen hinta on maailmanmarkkinoilla noussut.
    Tavaraa menisi hirvittävät määrät nytkin mutta ei vain riitä. Ja se siitä.

    Metät kunnossa!

    jees h-valta: ”Uskon että kertymä vaikuttaa vastaisuudessa enemmän myös ensiharvennuksen kuutiohintaan. Ja positiivisesti.”

    Olet siis suorittavan portaan kanssa täysin samaa mieltä. Keppiviidakosta löytyvien satunnaisten kuitupuiden hinta on olematon, mutta kunnon kuitumetästä tulee kertymää josta yhtiöllä on myös varaa maksaa parempaa kuutiohintaa. Eikö?

    Arvaatko vielä mitä motomies sanoi viime talvena kun lähti harvennusleimikosta kohti uusia haasteita ja kysyin millainen tämä savotta oli: ”Kyllä tällaista on mukava tehdä”. Tiedätkö miksi tuo lause tuli motokuskin suusta?

    Autan ratkaisussa, se ei ole vaikea. Katso nimimerkkini.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 185)